27.4.2023 – MAL
Harjoittelijoita käytetään yhä häikäilemättä halpatyövoimana. Työnantajien ja korkeakoulujen tulisi yhdessä tarttua epäkohtaan, sanoo mm. kulttuuri-, kirjasto-, museo-, viestintä-, matkailu- ja ravintola-alan ammatteja edustava Akavan Erityisalat.
Harjoittelijoiden kohtelu kertoo paljon työnantajasta. Ongelmia on mm. viestintä-, kulttuuri- ja ravintola-aloilla.
Palkallinen ja laadukas työharjoittelu on saatava osaksi kulttuuri- ja museoalan, hallinnon, viestinnän sekä matkailu- ja ravintola-alan korkeakouluopintoja, esittää näitä aloja edustava Akavan Erityisalat jäsenyhdistyksineen.
- Näemme korkeakouluharjoittelun erittäin tärkeänä osana opintoja ja nopeaa työllistymistä. Harjoittelun tulee kuitenkin olla oikeudenmukaisesti palkattua ja hyvin ohjattua. Opiskelijan hyvän kohtelun tulee olla työantajalle kunnia-asia, sanoo neuvottelupäällikkö Amalia Poutanen Akavan Erityisaloista.
- Ongelmana ovat jäsenkyselyjemme mukaan harjoittelupaikat, joissa opiskelijalla teetetään jo valmiin ammattilaisen töitä jopa ilman palkkaa ja kunnon ohjausta. Harjoittelija otetaan esimerkiksi paikkaamaan vähentyneen vakituisen henkilöstön vajetta.
- Nimekäs työnantaja saattaa pystyä toimimimaan näin, sillä tulijoita riittää: opiskelija "kestää" heikkoja työehtoja, koska katsoo merkinnän cv:ssään niin tärkeäksi. Asetelmaan kuuluu, ettei epäkohtia voi tuoda esille.
- Vastuu harjoittelijan kohtelusta tulee aina olla työnantajalla, sillä opiskelija on alisteisessa asemassa harjoittelupaikkaan nähden. Kun harjoittelu toteutetaan työsuhteessa, on huomioitava työturvallisuuslaki, jonka 14 §:ssä asetetaan työnantajalle velvoite perehdyttää työntekijä mm. ennen uuden työn tai tehtävän aloittamista.
- Heitämme haasteen paitsi työnantajille, myös oppilaitoksille, joiden tulisi viestittää työnantajille harjoittelun reunaehdoista ja valvoa niiden toteutumista. Työnantajien ja korkeakoulujen tulisi tehdä tässä yhteistyötä ja yhtenäistää käytäntöjä, jolloin niiden rikkominen olisi vaikeampaa, Amalia Poutanen sanoo.
Heitämme haasteen paitsi työnantajille, myös oppilaitoksille, joiden tulisi viestittää työnantajille harjoittelun reunaehdoista ja valvoa niiden toteutumista
- Korkeakouluharjoittelu avaa monelle oven työelämään. Jos ensivaikutelma on kannustava ja oikeudenmukainen, se tasoittaa opiskelijan tietä osaksi tuottavaa työelämää. Tästä hyötyvät osaajapulaa valittavat työnantajat ja koko yhteiskunta.
- Kyse on myös suomalaisen työelämän ja kyseisen ammattialan maineesta - näyttäytyykö työura omalla alalla houkuttelevana vai kielteisenä.
- Opiskelija myös tarvitsee kipeästi harjoitteluajan palkan elämiseensä. Palkattomat harjoittelujaksot viivästyttävät pahimmassa tapauksessa merkittävästi opintoja ja työllistymistä.
Lisätietoa: neuvottelupäällikkö Amalia Poutanen, Akavan Erityisalat, puh. 040 631 0813, amalia.poutanen@akavanerityisalat.fi
Monilla AEn edustamilla aloilla on puutteita:
Akavan Erityisalat muistuttaa, että korkeakouluharjoittelussa ilmenee toistuvasti vakavia puutteita. Eniten ongelmia on yleensä palkkauksessa.
Palkattomat harjoittelut heikentävät koko alan tilannetta: palkattomista harjoitteluista on luontevaa siirtyä alipalkattuihin asiantuntijatöihin.
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliiton tekemässä harjoittelukyselyssä suurimpana haasteena esille nousi harjoittelujen palkattomuus. Lähes kolme neljästä alan ammattikorkeakouluopiskelijasta oli tehnyt palkattoman harjoittelun. Yliopistossa opiskelleilla tilanne oli hieman parempi, mutta silti useampi kuin joka kolmas yliopisto-opiskelija oli joutunut tekemään harjoittelunsa palkatta.
Palkattomat harjoittelut heikentävät koko alan tilannetta: palkattomista harjoitteluista on luontevaa siirtyä alipalkattuihin asiantuntijatöihin.
=> Lisätietoa: järjestökoordinaattori Tuulia-Tuulia Tummavuori, Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry, puh. 040 554 7983.
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliiton toteuttamista korkeakouluharjoitteluselvityksistä on julkaistu raportti sekä suositukset:
- Paras mahdollinen museoharjoittelu -raportti (sähköinen julkaisu)
Paras mahdollinen museoharjoittelu (PDF-julkaisu) - Hyvän museoharjoittelun suositukset (PDF)
Viestintätoimistojen harjoittelijat kertoivat pettymyksestään työharjoitteluun alkuvuoden Helsingin Sanomien jutussa. Jutusta selviää, että monissa viestintätoimistoissa harjoittelijoiden palkat jäävät vajaaksi yksityisen sektorin palkkasuosituksesta harjoittelijoiden vähimmäispalkaksi.
=> Lisätietoa: toiminnanjohtaja Siina Repo, Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry, puh. 040 485 0008
Matkailu- ja ravintola-alalla täysin palkattomat harjoittelut ovat jäsenpalautteiden perusteella enemmän sääntö kuin poikkeus. On myös tiedostettava ongelma harjoittelijoiden käyttämisestä sesonkien työvoimapulan täyttämiseen, jolloin perehdytys jää usein puutteelliseksi ja harjoittelijasta tulee yritykselle tuottavaa ilmaista työvoimaa. Asiaan puuttuminen on harjoittelijan näkökulmasta vaikeaa, koska alalla oman verkoston kartuttaminen on tärkeää ja "vaikean työntekijän" leima voi vaikeuttaa tulevaisuuden työllistymistä.
=> Lisätietoa: toiminnanjohtaja Joel Kettula, Sure - Suomen Restonomiliitto, puh. 045 6337843
Kulttuurituotannon työharjoitteluista ei tehdyn opinnäytetyön mukaan useinkaan makseta palkkaa, vaikka työtehtävät vastaisivat tasoltaan palkattujen työntekijöiden tehtäviä. Palkattomissa työharjoitteluissa opiskelijat olivat yksin vastuussa jopa suurista tuotantokokonaisuuksista. TAKU on julkaissut Hyvän harjoittelun ABC -oppaan, josta löytyy mm. sopimusmallit työharjoittelua varten.
=> Lisätietoa: järjestökoordinaattori Helmi Saukkoriipi, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry, 040 561 8967.
Kirjasto- ja informaatioalan opiskelijoiden hyödyntäminen loma-ajan työvoimana on ollut tavallista. Mikäli harjoittelussa toistuvasti korostuvat itsenäiset ja vastuulliset tehtävät, tulee näistä maksaa myös asianmukainen harjoitteluajan palkka.
=>Lisätietoa: toiminnanjohtaja Jussi Näri, Kuntien asiantuntijat – KUMULA ry, puh. 0400 816 284
Työharjoittelusta on saatava palkkaa
Akavan Erityisalojen harjoittelijasuosituksen mukaan korkeakouluharjoittelusta pitää saada vähintään työssäoloehdon täyttävää palkkaa ainakin silloin, kun opiskelija tekee jo kertyneellä osaamisella työnantajalle tuottavaa työtä.
Vuonna 2023 työssäoloehdon täyttävä palkka kokoaikatyöstä on 1 331 euroa. Jos työharjoittelu tapahtuu alalla, jolla noudatetaan työehtosopimusta, palkka määräytyy työehtosopimuksen mukaan.
Palkallinen työharjoittelu on oikeuksien ja velvollisuuksien puolesta rinnastettavissa ansiotyöhön. Tämä tarkoittaa sitä, että työsuhteen ehdot määräytyvät työlainsäädännön, työehtosopimuksen ja harjoittelua varten solmitun henkilökohtaisen työsopimuksen perusteella.
Palkattomassa työharjoittelussa ei synny työsuhdetta. Näin ollen harjoittelija jää työlainsäädännön sekä mahdollisen työehtosopimuksen tuoman turvan ulkopuolelle. Myös vakuutusturva saattaa jäädä puutteelliseksi, jos korkeakoulu ei ole huolehtinut opiskelijan vakuuttamisesta työharjoittelun ajaksi. Ongelmana on myös, että palkaton työharjoittelu ei kerrytä opiskelijalle työssäoloehtoa, eli oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan.
Ajankohtaista
Taustalta näkyväksi – osaavat museoalan ammattilaiset
Kunnat ovat merkittäviä työnantajia museo-, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluissa. Yhteisessä kampanjassa Akavan Erityisalojen kanssa nostamme kuntavaalien alla esiin ammattilaisia, jotka luovat kuntien laadukkaita palveluita.
Lue lisääJäsen, muistathan palvelusi – uutta suuntaa uravalmennuksesta!
Oletko hakemassa työtä tai pohditko uutta suuntaa urallesi? Maksuttomista urapalveluista saat tukea työnhakuun, apua urasuunnitteluun ja omassa työssä kehittymiseen sekä vahvistusta työhyvinvointiin. Tavattavissasi on myös työpsykologi.
Lue lisääKoronakysely 2021 käynnissä
Koronaepidemian alkaessa keväällä 2020 kysyimme museoammattilaisten kokemuksia ja tuntemuksia epidemian vaikutuksista alalle ja omaan työhön. Uusimme kyselyn keväällä 2021 epidemian jatkuttua yli vuoden.
Lue lisääMitä museo-oppaille kuuluu – Opastaminen on oikea ammatti
Selvitimme museo-oppaiden työskentelyolosuhteita yhdessä TAKU ry:n kanssa. Perkaamme kirjoitussarjassamme oppaiden kokemuksia. Tällä kertaa tarkastellaan, miten vastaukset rikkovat mielikuvaa opastamisesta väliaikaisena sivutyönä.
Lue lisääMuseoalan ammattiliitto: Museoalan harjoittelupalkat kuntoon!
Museot ovat tarjonneet opiskelijoille hyviä harjoittelupaikkoja koronapandemiasta huolimatta, kiittää Museoalan ammattiliitto. Harjoittelun palkkauksessa on kuitenkin usein parannettavaa.
Lue lisääKulttuurin hyvinvointivaikutuksia ei voi väheksyä – huomioidaanko tämä näkökulma rahoituksessa?
Veroeuroillamme rahoitetaan monenlaisia yhteiskunnalle tärkeitä toimintoja – rahojen kohdentaminen aiheuttaa paljon keskustelua ja päättäjät joutuvat tekemään arvovalintoja.
Lue lisääTerveisiä OKMn tiedotus- ja keskustelutilaisuudesta, jossa kerrottiin toisen lisätalousarvion määrärahojen kohdentamisesta
Hallitus on linjannut tukipaketista, joka kohdennetaan kulttuurille, taiteelle, liikunnalle ja tapahtuma-alalle osana vuoden 2021 toista lisätalousarviota.
Lue lisääMALn sääntömääräinen vuosikokous pidettiin torstaina 29.4.2021
Kokous vahvisti vuoden 2020 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille. Kokous myös hyväksyi vuoden 2022 toimintasuunnitelman ja talousarvion.
Lue lisääMitä museo-oppaille kuuluu? – Mitä tekee opas, kun työt lähtevät alta?
Selvitimme museo-oppaiden työskentelyolosuhteita yhdessä TAKU ry:n kanssa. Perkaamme kirjoitussarjassamme oppaiden kokemuksia. Ensimmäisessä kirjoituksessa pohditaan oppaiden työmarkkina-aseman ja työttömyysturvan epävarmuutta.
Lue lisääAkavan Erityisalojen terveiset kehysriiheen: Veikkaus-tuotoista eettinen ratkaisu; humanististen oppiaineiden painoarvoa parannettava
Veikkauksen edunsaajien vakaa rahoitus on varmistettava sekä lähivuosina että pitkällä aikavälillä. Yleishyödyllisen työn ja pelirahoituksen kytkös on viimein purettava, Akavan Erityisalat vaatii.
Lue lisää- « Edellinen
- 1
- …
- 17
- 18
- 19
- 20
- 21
- …
- 23
- Seuraava »