27.4.2023 – MAL
Harjoittelijoita käytetään yhä häikäilemättä halpatyövoimana. Työnantajien ja korkeakoulujen tulisi yhdessä tarttua epäkohtaan, sanoo mm. kulttuuri-, kirjasto-, museo-, viestintä-, matkailu- ja ravintola-alan ammatteja edustava Akavan Erityisalat.
Harjoittelijoiden kohtelu kertoo paljon työnantajasta. Ongelmia on mm. viestintä-, kulttuuri- ja ravintola-aloilla.
Palkallinen ja laadukas työharjoittelu on saatava osaksi kulttuuri- ja museoalan, hallinnon, viestinnän sekä matkailu- ja ravintola-alan korkeakouluopintoja, esittää näitä aloja edustava Akavan Erityisalat jäsenyhdistyksineen.
- Näemme korkeakouluharjoittelun erittäin tärkeänä osana opintoja ja nopeaa työllistymistä. Harjoittelun tulee kuitenkin olla oikeudenmukaisesti palkattua ja hyvin ohjattua. Opiskelijan hyvän kohtelun tulee olla työantajalle kunnia-asia, sanoo neuvottelupäällikkö Amalia Poutanen Akavan Erityisaloista.
- Ongelmana ovat jäsenkyselyjemme mukaan harjoittelupaikat, joissa opiskelijalla teetetään jo valmiin ammattilaisen töitä jopa ilman palkkaa ja kunnon ohjausta. Harjoittelija otetaan esimerkiksi paikkaamaan vähentyneen vakituisen henkilöstön vajetta.
- Nimekäs työnantaja saattaa pystyä toimimimaan näin, sillä tulijoita riittää: opiskelija "kestää" heikkoja työehtoja, koska katsoo merkinnän cv:ssään niin tärkeäksi. Asetelmaan kuuluu, ettei epäkohtia voi tuoda esille.
- Vastuu harjoittelijan kohtelusta tulee aina olla työnantajalla, sillä opiskelija on alisteisessa asemassa harjoittelupaikkaan nähden. Kun harjoittelu toteutetaan työsuhteessa, on huomioitava työturvallisuuslaki, jonka 14 §:ssä asetetaan työnantajalle velvoite perehdyttää työntekijä mm. ennen uuden työn tai tehtävän aloittamista.
- Heitämme haasteen paitsi työnantajille, myös oppilaitoksille, joiden tulisi viestittää työnantajille harjoittelun reunaehdoista ja valvoa niiden toteutumista. Työnantajien ja korkeakoulujen tulisi tehdä tässä yhteistyötä ja yhtenäistää käytäntöjä, jolloin niiden rikkominen olisi vaikeampaa, Amalia Poutanen sanoo.
Heitämme haasteen paitsi työnantajille, myös oppilaitoksille, joiden tulisi viestittää työnantajille harjoittelun reunaehdoista ja valvoa niiden toteutumista
- Korkeakouluharjoittelu avaa monelle oven työelämään. Jos ensivaikutelma on kannustava ja oikeudenmukainen, se tasoittaa opiskelijan tietä osaksi tuottavaa työelämää. Tästä hyötyvät osaajapulaa valittavat työnantajat ja koko yhteiskunta.
- Kyse on myös suomalaisen työelämän ja kyseisen ammattialan maineesta - näyttäytyykö työura omalla alalla houkuttelevana vai kielteisenä.
- Opiskelija myös tarvitsee kipeästi harjoitteluajan palkan elämiseensä. Palkattomat harjoittelujaksot viivästyttävät pahimmassa tapauksessa merkittävästi opintoja ja työllistymistä.
Lisätietoa: neuvottelupäällikkö Amalia Poutanen, Akavan Erityisalat, puh. 040 631 0813, amalia.poutanen@akavanerityisalat.fi
Monilla AEn edustamilla aloilla on puutteita:
Akavan Erityisalat muistuttaa, että korkeakouluharjoittelussa ilmenee toistuvasti vakavia puutteita. Eniten ongelmia on yleensä palkkauksessa.
Palkattomat harjoittelut heikentävät koko alan tilannetta: palkattomista harjoitteluista on luontevaa siirtyä alipalkattuihin asiantuntijatöihin.
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliiton tekemässä harjoittelukyselyssä suurimpana haasteena esille nousi harjoittelujen palkattomuus. Lähes kolme neljästä alan ammattikorkeakouluopiskelijasta oli tehnyt palkattoman harjoittelun. Yliopistossa opiskelleilla tilanne oli hieman parempi, mutta silti useampi kuin joka kolmas yliopisto-opiskelija oli joutunut tekemään harjoittelunsa palkatta.
Palkattomat harjoittelut heikentävät koko alan tilannetta: palkattomista harjoitteluista on luontevaa siirtyä alipalkattuihin asiantuntijatöihin.
=> Lisätietoa: järjestökoordinaattori Tuulia-Tuulia Tummavuori, Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry, puh. 040 554 7983.
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliiton toteuttamista korkeakouluharjoitteluselvityksistä on julkaistu raportti sekä suositukset:
- Paras mahdollinen museoharjoittelu -raportti (sähköinen julkaisu)
Paras mahdollinen museoharjoittelu (PDF-julkaisu) - Hyvän museoharjoittelun suositukset (PDF)
Viestintätoimistojen harjoittelijat kertoivat pettymyksestään työharjoitteluun alkuvuoden Helsingin Sanomien jutussa. Jutusta selviää, että monissa viestintätoimistoissa harjoittelijoiden palkat jäävät vajaaksi yksityisen sektorin palkkasuosituksesta harjoittelijoiden vähimmäispalkaksi.
=> Lisätietoa: toiminnanjohtaja Siina Repo, Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry, puh. 040 485 0008
Matkailu- ja ravintola-alalla täysin palkattomat harjoittelut ovat jäsenpalautteiden perusteella enemmän sääntö kuin poikkeus. On myös tiedostettava ongelma harjoittelijoiden käyttämisestä sesonkien työvoimapulan täyttämiseen, jolloin perehdytys jää usein puutteelliseksi ja harjoittelijasta tulee yritykselle tuottavaa ilmaista työvoimaa. Asiaan puuttuminen on harjoittelijan näkökulmasta vaikeaa, koska alalla oman verkoston kartuttaminen on tärkeää ja "vaikean työntekijän" leima voi vaikeuttaa tulevaisuuden työllistymistä.
=> Lisätietoa: toiminnanjohtaja Joel Kettula, Sure - Suomen Restonomiliitto, puh. 045 6337843
Kulttuurituotannon työharjoitteluista ei tehdyn opinnäytetyön mukaan useinkaan makseta palkkaa, vaikka työtehtävät vastaisivat tasoltaan palkattujen työntekijöiden tehtäviä. Palkattomissa työharjoitteluissa opiskelijat olivat yksin vastuussa jopa suurista tuotantokokonaisuuksista. TAKU on julkaissut Hyvän harjoittelun ABC -oppaan, josta löytyy mm. sopimusmallit työharjoittelua varten.
=> Lisätietoa: järjestökoordinaattori Helmi Saukkoriipi, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry, 040 561 8967.
Kirjasto- ja informaatioalan opiskelijoiden hyödyntäminen loma-ajan työvoimana on ollut tavallista. Mikäli harjoittelussa toistuvasti korostuvat itsenäiset ja vastuulliset tehtävät, tulee näistä maksaa myös asianmukainen harjoitteluajan palkka.
=>Lisätietoa: toiminnanjohtaja Jussi Näri, Kuntien asiantuntijat – KUMULA ry, puh. 0400 816 284
Työharjoittelusta on saatava palkkaa
Akavan Erityisalojen harjoittelijasuosituksen mukaan korkeakouluharjoittelusta pitää saada vähintään työssäoloehdon täyttävää palkkaa ainakin silloin, kun opiskelija tekee jo kertyneellä osaamisella työnantajalle tuottavaa työtä.
Vuonna 2023 työssäoloehdon täyttävä palkka kokoaikatyöstä on 1 331 euroa. Jos työharjoittelu tapahtuu alalla, jolla noudatetaan työehtosopimusta, palkka määräytyy työehtosopimuksen mukaan.
Palkallinen työharjoittelu on oikeuksien ja velvollisuuksien puolesta rinnastettavissa ansiotyöhön. Tämä tarkoittaa sitä, että työsuhteen ehdot määräytyvät työlainsäädännön, työehtosopimuksen ja harjoittelua varten solmitun henkilökohtaisen työsopimuksen perusteella.
Palkattomassa työharjoittelussa ei synny työsuhdetta. Näin ollen harjoittelija jää työlainsäädännön sekä mahdollisen työehtosopimuksen tuoman turvan ulkopuolelle. Myös vakuutusturva saattaa jäädä puutteelliseksi, jos korkeakoulu ei ole huolehtinut opiskelijan vakuuttamisesta työharjoittelun ajaksi. Ongelmana on myös, että palkaton työharjoittelu ei kerrytä opiskelijalle työssäoloehtoa, eli oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan.
Ajankohtaista
Mielipidekirjoituksemme Helsingin Uutisissa: Työntekijät jäivät pulaan
– Nyt kaupungilla on todellinen kasvun paikka: palkanmaksu on saatava kuntoon, toteaa MALn toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä Helsingin Uutisten mielipidepalstalla.
Lue lisääAmmattiliitto tukenasi – liity jäseneksi tai suosittele jäsenyyttä!
Kesäkampanja: Oletko museo- ja kulttuuriperintöalan ammattilainen? Tai alalle opiskeleva tai jo opiskellut? Olemme ammattiliitto juuri Sinua varten! Tai oletko jo jäsen? Myös suosittelemalla jäsenyyttä, voit osallistua ja voittaa.
Lue lisääVieraskynä: Ammattiliiton jäsenyyden merkitys korostuu lähivuosina
Hallitusohjelman kirjaukset merkitsevät, että jäsenet tarvitsevat entistä enemmän apua ja kumppanuutta työelämäasioissa. Jo ammattiliiton jäsenyys on tapa vaikuttaa.
Kirjoittaja Amalia Poutanen on kattojärjestömme Akavan Erityisalojen yksityissektorin neuvottelupäällikkö.
Lue lisääKesän 2023 kulttuuriliput jaettu MALn jäsenille
MALn jäsenten kesälippujen hakuaika päättyi eilen ja tänään liput on jaettu kaikkien halukkaiden kesken! Jäseniämme pääsee nauttimaan kesästä Porin Jazzissa, Helsingin Flowssa, Turun Ruisrockissa, Joensuun Ilosaarirockissa, Savonlinnan oopperajuhlilla, Kaustisen kansanmusiikkifestareilla sekä huvipuistoissa Helsingin Linnanmäellä, Tampereen Särkänniemessä ja Kouvolan Tykkimäessä.
Lue lisääMistä on hyvä työyhteisö tehty? -MALn etkoilla Museopäivillä keskusteltiin tärkeästä aiheesta
Mitkä asiat ovat tärkeimpiä, kun mietitään työhyvinvointia ja työssä jaksamista koko työyhteisön näkökulmasta? Mitä vaaditaan esihenkilöiltä ja johtamiselta, mitä työyhteisön kaikilta jäseniltä?
Lue lisääKesäkuun uutiskirje julkaistu!
Kesäkuun jäsentiedote on lähetetty jäsenille 9.6. sähköpostitse. Aiheina mm. museo-opastyön edunvalvontakuulumisia ja kesän kulttuuriliput.
Lue lisääKesän 2023 kulttuurilippuja MALn jäsenille
MAL hankki kiintiön lippuja kesän kulttuuritapahtumiin eri puolille Suomea. Perinteiseen tapaan liput jaetaan kiinnostuneiden kesken, mutta mikäli halukkaita on enemmän, arvotaan liput osallistuneiden kesken. Tänä kesänä kohteina Savonlinna, Kouvola, Pori, Tampere, Turku, Helsinki, Joensuu ja Kaustinen. Jäsen, kokeile onneasi 18.6. mennessä.
Lue lisääMielipidekirjoituksemme: Yhteiskunta tarvitsee humanisteja
Humanistien heikko työllistyminen on sitkeä myytti. Kirjoitimme aiheesta mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin yhdessä Kieliasiantuntijoiden ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö Takun kanssa.
Lue lisääSuosittele jäsenyyttä, saat lahjakortin!
Suosittele MALn jäsenyyttä kollegallesi ja saatte molemmat lahjakortit! Kampanja-aika 24.5.23 – 18.6.23.
Lue lisää- « Edellinen
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- 6
- …
- 23
- Seuraava »