Veikkauksen edunsaajien vakaa rahoitus on varmistettava sekä lähivuosina että pitkällä aikavälillä. Yleishyödyllisen työn ja pelirahoituksen kytkös on viimein purettava, Akavan Erityisalat vaatii.
- Kannatamme mallia, jossa Veikkauksen rahapelituotot siirretään vuoden 2024 alusta kokonaisuudessaan valtion yleisiin budjettivaroihin ja nykyiset edunsaajat siirretään kehysbudjetointiin. Tätä mallia on kannattanut myös neljän ministeriön toimeksiannosta asiaa pohtinut työryhmä, sanoo toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki Akavan Erityisaloista.
Kokonaisuudistuksen lisäksi on huolehdittava Veikkauksen edunsaajien lähivuosien rahoituksesta. Akavan Erityisalat vetoaa maan hallitukseen, että hallitusohjelman arpajaislakia koskevasta kompensaatiokirjauksesta pidetään kiinni myös tulevina vuosina.
- Arpajaislain rahoitusta vähentävät muutokset ovat merkittäviä taide- ja kulttuurialalle, museoalalle, liikunnalle ja nuorisotyölle. Iskun saavat järjestöt ja julkinen sektori. Kansalaisjärjestöjen, mm. sote-järjestöjen lisäksi esimerkiksi kuntien nuorisotyön ja kirjastojen kehittämisrahoituksesta suuri osa on riippuvainen veikkausvoittovaroista, samoin kuntien merkittävät liikuntapaikkahankkeet rahoitetaan tätä kautta, Luomanmäki muistuttaa.
Humanistisille oppiaineille painoarvoa todistusvalinnassa
Akavan Erityisalat on huolissaan humanististen oppiaineiden ja opetuksen tilanteesta kaikilla koulutusasteilla.
- Yhteiskunnassamme on nähtävissä ristiriitaista kehitystä. Toisaalta ymmärretään yhä syvemmin kieli-, kulttuuri- ja historia-aineiden merkitys vaikkapa työelämälle alasta riippumatta. Generalistien osaamista työelämän valttina korostetaan. Toisaalta kaikilla koulutusasteilla on hälyttäviä merkkejä humanististen aineiden painoarvon hiipumisesta, sanoo toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki.
- Mielestämme nykyinen korkeakoulujen rahoitusmalli ei huomioi pieniä aloja riittävästi. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa säästöt kurittavat nimenomaan humanistisia aineita ja uhkaavat jo niiden elinvoimaa ja selviytymistä, sanoo Akavan Erityisalojen koulutuspolitiikan asiantuntija Hanna Koskenheimo.
- Onko kyse laajemmastakin tiedekäsityksen kapeutumisesta? Viime aikoina on käyty paljon keskustelua siitä, mitkä tieteet ovat ns. kovia ja ytimessä. Mielestämme luonnontieteitä ja ihmistieteitä ei tule asettaa vastakkain, vaan pikemminkin panostaa arvostavaan poikkitieteelliseen yhteistyöhön ja vaalia tieteen vapautta, Koskenheimo pohtii.
Akavan Erityisalat korostaa, että myös peruskoulussa ja toisella asteella tulee tukea enemmän kieli- ja kulttuuriaineiden opiskelua. Jo tällöin opitaan geneerisiä taitoja, joita syvennetään myöhemmissä opinnoissa ja hyödynnetään työelämässä. Lisäksi lasten ja nuorten tunnetaidot kehittyvät taide- ja taitoaineiden kautta.
- Vaadimme muutosta korkeakoulujen todistusvalinnan pisteytysjärjestelmään, joka ei ota huomioon humanististen oppiaineiden merkitystä. Nykyisellään pisteytys alkaa kaventaa nuorten opintovalikoimaa jo toisella asteella, Luomanmäki sanoo.
Akavan Erityisalat muistuttaa, että mitä vähemmän tietyn aineen oppijoita ja opiskelijoita on, sitä vähemmän on tulevaisuudessa asiantuntijoita, joilla näitä tietoja ja taitoja on. Tämä koskee kaikkia koulutusasteita ja vaikuttaa siten työelämässä tarvittavan asiantuntemuksen saatavuuteen.
- Jo nyt esimerkiksi vieraiden kielten lukeminen on vähentynyt kautta perus- ja toisen asteen. Tämä vaikeuttaa tulevaisuudessa esimerkiksi kielellisten oikeuksien toteutumista Suomessa, Luomanmäki toteaa.
Akavan Erityisalojen koulutuspoliittiset tavoitteet
Lisätiedot:
toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki, Akavan Erityisalat, puh. 040 700 7800
tiedontuotannon asiantuntija Hanna Koskenheimo, Akavan Erityisalat, puh. 0201 235 368
Ajankohtaista
MAL ryn vuosikokouspäätökset
Vuosikokous hyväksyi liiton uuden nimen ja valitsi uuden puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle. Kokous myös hyväksyi vuoden 2022 tilinpäätöksen sekä vuoden 2024 suunnitelmat ja jäsenmaksun suuruuden.
Lue lisääMuseoalan ammattiliitto on nyt Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto!
Museoalan ammattiliiton sääntömääräinen vuosikokous hyväksyi 19.4.23 sääntömuutoksessa liiton uuden nimen Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry. Uusi nimi huomioi paremmin koko jäsenistöä ja edunvalvontakenttää.
Lue lisääHelsingin palkkasotku kärjistyy – kaupungin korvattava vahingot
Helsingin kaupunki maksaa palkkoja edelleen räikeästi väärin. – Tilanne ei ole korjaantunut. Väärin maksettu palkka vaikuttaa myös sosiaalietuuksiin. Kaupungin on korvattava aiheuttamansa vahingot, vaatii Akavan Erityisalat.
Lue lisääMuseoalan ammattiliiton sääntömääräinen vuosikokous 19.4.2023
Museoalan ammattiliiton sääntömääräinen vuosikokous pidetään hybridikokouksena keskiviikkona 19. huhtikuuta klo 16.00 alkaen. Jäsen, ilmoittauduthan kokoukseen 13.4. mennessä. Lämpimästi tervetuloa!
Lue lisääSuojattu: MALn vuosikokous – hallitushakijat esittelyssä!
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
Lue lisääLausuntomme: Aineettoman kulttuuriperinnön toimenpideohjelma 2023-2028
Osallistuminen aineettoman kulttuuriperinnön keräämiseen ja tallentamiseen mahdollistuu, kun eri yhteisöillä on tietoa, ja siten myös keinoja, tuoda elävää perintöä näkyväksi sekä tallentaa sitä. Viestinnän rooli onkin aineettoman kulttuuriperinnön keräämisessä erityisen tärkeä.
Lue lisääYksityisille museoille saatiin uusi työehtosopimus
– Aivan uutta on työehtosopimuskaudelle asetettava kehittämistyöryhmä, joka tulee selvittämään mahdollisuuksia lisätä museoalan houkuttelevuutta työmarkkinoilla. Työvoiman saatavuus ja pysyvyys on alalla yhä suurempi haaste.
Lue lisääMielipidekirjoituksemme: Museo- ja kulttuuriperintöala ei kestä enää leikkauksia
Kun ehdotetaan leikkauksia, tulisi olla jotain, mistä leikata. Kulttuurin osuus valtion budjetista ei ole edes yhtä prosenttia, joka poliittisessa keskustelussa on ollut tavoitteena jo usean vuoden ajan.
Lue lisää- 1
- 2
- 3
- …
- 19
- Seuraava »