Veikkauksen edunsaajien vakaa rahoitus on varmistettava sekä lähivuosina että pitkällä aikavälillä. Yleishyödyllisen työn ja pelirahoituksen kytkös on viimein purettava, Akavan Erityisalat vaatii.
- Kannatamme mallia, jossa Veikkauksen rahapelituotot siirretään vuoden 2024 alusta kokonaisuudessaan valtion yleisiin budjettivaroihin ja nykyiset edunsaajat siirretään kehysbudjetointiin. Tätä mallia on kannattanut myös neljän ministeriön toimeksiannosta asiaa pohtinut työryhmä, sanoo toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki Akavan Erityisaloista.
Kokonaisuudistuksen lisäksi on huolehdittava Veikkauksen edunsaajien lähivuosien rahoituksesta. Akavan Erityisalat vetoaa maan hallitukseen, että hallitusohjelman arpajaislakia koskevasta kompensaatiokirjauksesta pidetään kiinni myös tulevina vuosina.
- Arpajaislain rahoitusta vähentävät muutokset ovat merkittäviä taide- ja kulttuurialalle, museoalalle, liikunnalle ja nuorisotyölle. Iskun saavat järjestöt ja julkinen sektori. Kansalaisjärjestöjen, mm. sote-järjestöjen lisäksi esimerkiksi kuntien nuorisotyön ja kirjastojen kehittämisrahoituksesta suuri osa on riippuvainen veikkausvoittovaroista, samoin kuntien merkittävät liikuntapaikkahankkeet rahoitetaan tätä kautta, Luomanmäki muistuttaa.
Humanistisille oppiaineille painoarvoa todistusvalinnassa
Akavan Erityisalat on huolissaan humanististen oppiaineiden ja opetuksen tilanteesta kaikilla koulutusasteilla.
- Yhteiskunnassamme on nähtävissä ristiriitaista kehitystä. Toisaalta ymmärretään yhä syvemmin kieli-, kulttuuri- ja historia-aineiden merkitys vaikkapa työelämälle alasta riippumatta. Generalistien osaamista työelämän valttina korostetaan. Toisaalta kaikilla koulutusasteilla on hälyttäviä merkkejä humanististen aineiden painoarvon hiipumisesta, sanoo toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki.
- Mielestämme nykyinen korkeakoulujen rahoitusmalli ei huomioi pieniä aloja riittävästi. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa säästöt kurittavat nimenomaan humanistisia aineita ja uhkaavat jo niiden elinvoimaa ja selviytymistä, sanoo Akavan Erityisalojen koulutuspolitiikan asiantuntija Hanna Koskenheimo.
- Onko kyse laajemmastakin tiedekäsityksen kapeutumisesta? Viime aikoina on käyty paljon keskustelua siitä, mitkä tieteet ovat ns. kovia ja ytimessä. Mielestämme luonnontieteitä ja ihmistieteitä ei tule asettaa vastakkain, vaan pikemminkin panostaa arvostavaan poikkitieteelliseen yhteistyöhön ja vaalia tieteen vapautta, Koskenheimo pohtii.
Akavan Erityisalat korostaa, että myös peruskoulussa ja toisella asteella tulee tukea enemmän kieli- ja kulttuuriaineiden opiskelua. Jo tällöin opitaan geneerisiä taitoja, joita syvennetään myöhemmissä opinnoissa ja hyödynnetään työelämässä. Lisäksi lasten ja nuorten tunnetaidot kehittyvät taide- ja taitoaineiden kautta.
- Vaadimme muutosta korkeakoulujen todistusvalinnan pisteytysjärjestelmään, joka ei ota huomioon humanististen oppiaineiden merkitystä. Nykyisellään pisteytys alkaa kaventaa nuorten opintovalikoimaa jo toisella asteella, Luomanmäki sanoo.
Akavan Erityisalat muistuttaa, että mitä vähemmän tietyn aineen oppijoita ja opiskelijoita on, sitä vähemmän on tulevaisuudessa asiantuntijoita, joilla näitä tietoja ja taitoja on. Tämä koskee kaikkia koulutusasteita ja vaikuttaa siten työelämässä tarvittavan asiantuntemuksen saatavuuteen.
- Jo nyt esimerkiksi vieraiden kielten lukeminen on vähentynyt kautta perus- ja toisen asteen. Tämä vaikeuttaa tulevaisuudessa esimerkiksi kielellisten oikeuksien toteutumista Suomessa, Luomanmäki toteaa.
Akavan Erityisalojen koulutuspoliittiset tavoitteet
Lisätiedot:
toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki, Akavan Erityisalat, puh. 040 700 7800
tiedontuotannon asiantuntija Hanna Koskenheimo, Akavan Erityisalat, puh. 0201 235 368
Ajankohtaista
Päivittyvät COVID19-uutiset
Olemme saaneet paljon yhteydenottoja jäseniltä koronavirustilanteeseen liittyyen. Tänne päivitetään viimeisin tiedotuksemme ja ohjeistus koronaan liittyen.
Lue lisää
”Parasta museoalalla on, että saa tehdä työtä, josta nauttii”
Jaakko Ervasti on maisterivaiheen arkeologian opiskelija, joka on lapsesta saakka ollut kiinnostunut historiasta. Ensimmäiset alan työkokemukset ovat vahvistaneet tunnetta siitä, että museotyö on se oikea suunta työelämässä.
Lue lisää
Insinööritoimistosta museoalalle: kulttuuriympäristötyö vei Katariinan mukanaan
Korjausrakentamisen tutkija Katariina Ruuska-Jauhijärvi työskentelee Kymenlaakson museossa. Aiempi työ insinööritoimistossa vaihtui museotyöhön, kun museolain uudistus avasi uusia haasteita museokentältä.
Lue lisää
Pysyvyyttä ja ylisukupolvisuutta – museoalalla työ on aidosti merkityksellistä
Annika Utriainen työskentelee asiakaspalvelusta ja -kokemuksesta vastavana kehittämispäällikkönä Merikeskus Vellamossa. Työssään hän luo kohtaamisia eri aikojen ihmisten välille.
Lue lisää
Museoalalle vetää monipuoliset työtehtävät ja jatkuva uuden oppiminen
Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitti -hankkeen projektipäällikkönä työskentelevä Jarmo Korhonen on luomassa Pohjois-Pohjanmaan ensimmäistä rakennettua pyhiinvaellusreittiä. Korhoselle museoalalla työskentely mahdollistaa jatkuvaa uuden oppimista.
Lue lisää
Hae mukaan kevään 2021 ryhmätyönohjaukseen!
Kaipaatko tilaisuutta keskustellaksesi omasta työstäsi? Pohditko työssäsi motivaatiota, työssä jaksamista, omaa ajankäyttöäsi? Hae MALn työnohjausryhmään, jossa pääset keskustelemaan muiden alan ammattilaisten kesken sekä työnohjaajan johdolla.
Lue lisää
Vuoden 2021 koulutustuki haetaan sähköisesti
Myönnämme hakemuksen perusteella jäsenillemme koulutustukea vuosittain max. 300 e/ hlö. Koulutus voi olla järjestetty esimerkiksi avoimessa yliopistossa, kesäyliopistossa, täydennyskoulutuskeskuksessa tai ammattikorkeakoulussa.
Lue lisää
Museotyön suolaa on vaihtelevuus
Elina Pylsy-Komppa työskentelee Kymenlaakson museossa, Kotkan Merikeskus Vellamossa. Tutkijana hänen työhönsä kuuluu päätösten tekeminen siitä, mitä kuva- ja asiakirjakokoelmiin otetaan. Elinaa työssään innostaa päivien vaihtelevuus sekä hyvä työyhteisö.
Lue lisää
MALn lausunto: Koronatilanne tammikuussa 2021 ja museoalan lisäresurssitarpeet
Koronaepidemiasta johtuvat museoiden sulkutilanteet ovat vaikuttaneet museoiden talouteen. Museoalalla on pelkona, että koronaepidemian aiheuttamien seurausten vuoksi museot joutuvat tulevaisuudessa säästökuurille.
Lue lisää
Myönsimme apurahaa museoalan jatko- ja täydennysopintoihin sekä opinnäytetöihin
Myönnämme kerran vuodessa haettavaa apurahaa jäsenille täydennys- ja jatkokoulutukseen sekä opinnäytetyöhön. Vuonna 2020 apurahaa myönnettiin muun muassa erityispedagogiikan ja aluetieteen opintoihin, kirjansidontakurssille sekä museoalan opinnäytetöihin.
Lue lisää- « Edellinen
- 1
- …
- 19
- 20
- 21
- 22
- 23
- Seuraava »
