Annika Utriainen työskentelee asiakaspalvelusta ja -kokemuksesta vastavana kehittämispäällikkönä, museoalalla tuttavallisemmin intendenttinä, Merikeskus Vellamossa Kotkassa. Työssään hän luo kohtaamisia eri aikojen ihmisten välille - ja nauttii asiakkaiden, kollegojen ja yhteistyökumppaneiden ilosta ja oivalluksista, joihin on saanut olla vaikuttamassa.
Esihenkilönä Annikan vastuulla on Vellamon kahden museon yhteisen asiakaspalveluyksikön sujuva toiminta. Myös museokeskuksen turvallisuus on hänen tontillaan.
Tärkeä osa työtä on osallistuminen Vellamon palveluiden ja asiakaskokemuksen suunnitteluun.
”Olen konseptoimassa molempien museoiden näyttelyitä, mikä on asiakaskokemuksen kannalta keskeistä ja minun kannaltani innostavaa.”
"Pohjimmiltaan minun työskentelyni taustalla on aina asiakasnäkökulma."
Kaikki päivät ja sesongit ovat erilaisia; välillä viikoissa painottuvat asiakaspalveluyksikön suunnittelutyöt, välillä näyttelysuunnittelussa on keskeinen vaihe menossa. Esihenkilötyön sekä turvallisuustehtävät hän nostaa omassa työssään merkittävimmiksi vastuiksi.
”Työn vaihtelevuus ja vaikutusmahdollisuudet työn sisältöön ja sitä kautta museoiden kehityssuuntiin ovat parasta. Ja pohjimmiltaan minun työskentelyni taustalla on aina asiakasnäkökulma.” Annika toteaa.
Nykyisen työnsä hän kokee vastaavan lapsuudessa nousseeseen intohimoon historiaa kohtaan. Myöhemmin lukioikäisenä kiinnostus kohdistui erityisesti kulttuurihistoriaan; ihmisten kokemuksiin ja arkielämään.
”Asiakaskokemukseen liittyvässä työssä pääsen historian popularisoinnin ja ihmisten kokemusten pariin; asiakkaiden kokemustavat tai työkulttuurin kehittäminen ovat minulle kulttuurihistoriaa omassa ajassamme. Ja minulle on ilo olla tuottamassa kohtaamisia eri aikojen ihmisten välille. Historian kokeminen on lohdullista ja opettavaistakin tämän ajan ihmisille: emme ole yksin. On tärkeää mahdollistaa ja helpottaa noita kohtaamisia.”
Annikan mielestä museoala innostaa monia juuri työn merkityksellisyyden takia: asioita tarkastellaan samaan aikaan sekä pysyvyyden että ylisukupolvisuuden näkökulmasta.
”Tästä näkökulmasta alaa voitaisiin hyödyntää yhteiskunnassa esim. työurien pidentämisen tai vastuullisuusajattelun kehittämisessä. Mestari-kisälli-työskentely sopisi tänne.”
Annikan mukaan museoalalla tehdään töitä suurella intohimolla, vaikka palkkaus ei ole pysynyt mukana suhteessa koulutukseen eikä osaamisvaateisiin. Hän muistuttaa, että museoalalle on tärkeää saada myös muilta aloilta tulevia ihmisiä ja hyödyntää kehittymisessä monialaisuutta – tosin palkkataso on myös ulkopuolelta tulevien houkutteluun ongelmallisen alhainen. Esimerkiksi museoiden vauhdilla kehittyvä palvelutoiminta tarjoaa mahdollisuuksia monenlaisille osaajille.
"Museoala innostaa monia juuri työn merkityksellisyyden takia."
Pienen erityisalan ammattilaisten äänen esiin tuomiseksi Annika kokee merkittävänä Museoalan ammattiliiton jäsenyyden.
”Akateemisen koulutuksen myötä Akavan Erityisalat tuntuu omalta. Museoala puolestaan on pieni ala ja siinä MAL:sta saa yhteenkuulumisen tunnetta. Lisäksi on mainittava erinomaiset koulutukset; MAL tuntuu koko ajan parantavan juoksuaan.”
Entä mikä luo Annikalle yhteisöllisyyttä, onnistumisen iloa ja hyvinvointia päivittäisessä työssä?
”Asiakastyössä innostuneet ja ilahtuneet asiakkaat tuovat ilon. Minulle se näkyy usein ilahtuneiden asiakaspalvelijoiden kautta. Nautin alaisten, kollegoiden tai yhteistyökumppaneiden työnilosta tai oivalluksista, joihin olen saanut olla vaikuttamassa tai edistämässä. Upea museorakennus merimaisemassa ja hienot näyttelyt edistävät työhyvinvointia - on etuoikeus sukeltaa kesken työpäivän niihin elämyksiin edes hetkeksi.”
Ajankohtaista
Kysely: Suomalaiset mieltävät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut vahvasti elinvoimatekijöiksi
Hyvät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut ovat kunnalle tärkeä elinvoimatekijä, arvioi 86 prosenttia suomalaisista. Vähiten kulttuurimyönteisissä perussuomalaisissakin näin ajattelevien määrä on kasvanut selvästi viime vuosina. Kysely kertoo myös koronan pitkittymisen lisänneen kulttuurin kaipuuta.
Lue lisääMuseoalan opiskelija, et ole yksin työelämässä
Museoalalla on eletty haastavia aikoja koronan mainingeissa, ja epävarmuudesta ovat kärsineet niin ammattilaiset kuin opiskelijat. Ammattijärjestön merkitys on korostunut vaikeana aikana, kirjoittaa Museoalan ammattiliiton järjestökoordinaattori Heta Hedman.
Lue lisääMuseoiden säilyminen ja kehittyminen kuntapalveluna on taattava
Museoista yli puolet on kuntien omistamia ja kunnat ovat tärkeitä tukijoita myös yksityisille museoille. SOTE-uudistuksen jälkeen kunnilla ja alueilla on entistä keskeisempi rooli museotoiminnan turvaajina; niin ylläpitäjinä, tukijoina kuin kehittäjinä
Lue lisääTaustalta näkyväksi – osaavat museoalan ammattilaiset
Kunnat ovat merkittäviä työnantajia museo-, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluissa. Yhteisessä kampanjassa Akavan Erityisalojen kanssa nostamme kuntavaalien alla esiin ammattilaisia, jotka luovat kuntien laadukkaita palveluita.
Lue lisääJäsen, muistathan palvelusi – uutta suuntaa uravalmennuksesta!
Oletko hakemassa työtä tai pohditko uutta suuntaa urallesi? Maksuttomista urapalveluista saat tukea työnhakuun, apua urasuunnitteluun ja omassa työssä kehittymiseen sekä vahvistusta työhyvinvointiin. Tavattavissasi on myös työpsykologi.
Lue lisääKoronakysely 2021 käynnissä
Koronaepidemian alkaessa keväällä 2020 kysyimme museoammattilaisten kokemuksia ja tuntemuksia epidemian vaikutuksista alalle ja omaan työhön. Uusimme kyselyn keväällä 2021 epidemian jatkuttua yli vuoden.
Lue lisääMitä museo-oppaille kuuluu – Opastaminen on oikea ammatti
Selvitimme museo-oppaiden työskentelyolosuhteita yhdessä TAKU ry:n kanssa. Perkaamme kirjoitussarjassamme oppaiden kokemuksia. Tällä kertaa tarkastellaan, miten vastaukset rikkovat mielikuvaa opastamisesta väliaikaisena sivutyönä.
Lue lisääMuseoalan ammattiliitto: Museoalan harjoittelupalkat kuntoon!
Museot ovat tarjonneet opiskelijoille hyviä harjoittelupaikkoja koronapandemiasta huolimatta, kiittää Museoalan ammattiliitto. Harjoittelun palkkauksessa on kuitenkin usein parannettavaa.
Lue lisääKulttuurin hyvinvointivaikutuksia ei voi väheksyä – huomioidaanko tämä näkökulma rahoituksessa?
Veroeuroillamme rahoitetaan monenlaisia yhteiskunnalle tärkeitä toimintoja – rahojen kohdentaminen aiheuttaa paljon keskustelua ja päättäjät joutuvat tekemään arvovalintoja.
Lue lisääTerveisiä OKMn tiedotus- ja keskustelutilaisuudesta, jossa kerrottiin toisen lisätalousarvion määrärahojen kohdentamisesta
Hallitus on linjannut tukipaketista, joka kohdennetaan kulttuurille, taiteelle, liikunnalle ja tapahtuma-alalle osana vuoden 2021 toista lisätalousarviota.
Lue lisää- « Edellinen
- 1
- …
- 17
- 18
- 19
- 20
- 21
- …
- 23
- Seuraava »