Museoalan harjoittelijan on saatava työstään palkkaa ja tehtävien tulee olla ammatillisesti mielekkäitä, linjaa Museoalan ammattiliitto tuoreessa harjoittelijasuosituksessaan. Liiton kyselyn mukaan vain joka toinen alan yliopisto-opiskelija ja joka neljäs ammattikorkeakouluopiskelija saa palkallisen harjoittelupaikan.
Museoalan ammattiliitto MAL on julkaissut raportin museoalan harjoittelukyselyiden tuloksista sekä siihen perustuvat hyvän museoharjoittelun suositukset.
- Teimme suositukset, koska opiskelijoita käytetään edelleen väärin ilmaistyövoimana. Viime päivinä museoalalla on keskusteltu paljon opiskelijoiden tekemästä palkattomasta työstä etenkin erilaisten tapahtumien järjestämisessä. Palkattomuus nakertaa osaltaan myös alan palkkakehitystä, toteaa toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä Museoalan ammattiliitosta.
Kyselytuloksista paljastui selkeitä ongelmia harjoitteluiden palkkauksessa. Kyselyn tulosten perusteella vain joka toinen yliopisto-opiskelija ja joka neljäs ammattikorkeakouluopiskelija saa palkallisen harjoittelupaikan.
- Museoalan korkeakouluopinnoissa harjoittelut ovat usein pakollinen osa tutkintoa, joten tilanne on huolestuttava. Tilanne koetaan epäoikeudenmukaiseksi varsinkin ammattikorkeakouluopiskelijoiden parissa, sillä heillä ei ole mahdollisuutta saada oppilaitokseltaan harjoittelutukiseteliä kattamaan palkkakuluja. Harjoittelutuki on usein edellytys palkallisen harjoittelupaikan saamiselle, kertoo kyselyiden analyysista vastannut projektityöntekijä Maija Talja.
Kyselyssä nousi esille tilanteita, joissa opiskelija koki harjoittelunsa olleen edullinen vaihtoehto työntekijän palkkaamiseksi. MAL haluaa muistuttaa, että harjoittelu poikkeaa luonteeltaan tavallisesta työsuhteesta. Harjoittelun tarkoitus on mahdollistaa ammatillinen kehittyminen, ja harjoittelun aikaisten työtehtävien tulee tukea ensisijaisesti opiskelijan oppimistavoitteita.
Toinen selkeä kyselyaineistoissa esiin tullut ongelma palkattomuuden lisäksi oli puutteet harjoitteluista tehdyissä sopimuksissa, joista osa oli tehty vain suullisesti.
- Pelkkä suullinen sopiminen ei ole suositeltavaa, sillä silloin harjoittelijan asema ristiriitatilanteissa on heikko. Myös harjoittelupaikka hyötyy kirjallisesta sopimisesta, sillä se kirkastaa eri osapuolten vastuut kuten harjoittelijan vakuutusturvan, kertoo Museoalan ammattiliiton opiskelijatoiminnasta vastaava järjestökoordinaattori Tuulia-Tuulia Tummavuori.
Kun harjoittelu on palkallinen, solmitaan harjoittelijan ja työpaikan välinen työsopimus. Tämän lisäksi on suositeltavaa solmia erillinen harjoittelusopimus, jossa sopijaosapuolina ovat harjoittelija, oppilaitos ja harjoittelupaikka. Mikäli harjoittelu on palkaton, laaditaan ainoastaan harjoittelusopimus.
- Alan opiskelijat toivovat harjoittelultaan paitsi palkkaa, myös monipuolisia museoammatillisia tehtäviä, jotka ovat merkityksellisiä työnantajaorganisaation toiminnan kannalta, toteaa Tummavuori.
Kyselyn tulosten perusteella onnistuneen harjoittelukokemuksen muodostavat mielekkäät työtehtävät, harjoittelujakson palkallisuus ja riittävän pitkä kesto, hyvin toteutettu harjoittelun aikainen ohjaus sekä kokemus työyhteisöön kuulumisesta.
Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota harjoittelun työtehtäviin. Jos esimerkiksi museon avoinnapito tai tutustumisluontoiset tehtävät korostuvat harjoittelussa, harjoittelu koetaan puutteelliseksi.
- Alan opiskelijat toivovat harjoittelultaan paitsi palkkaa, myös monipuolisia museoammatillisia tehtäviä, jotka ovat merkityksellisiä työnantajaorganisaation toiminnan kannalta, toteaa Tummavuori.
***
Museoalan ammattiliitto MAL ry toteutti museoalan harjoittelukyselyt touko-kesäkuussa 2021. Kyselyiden tavoitteena oli kartoittaa museo- ja kulttuuriperintöalan harjoittelujen nykytilaa sekä asioita, jotka vaikuttavat onnistuneen tai puutteellisen harjoittelukokemuksen muodostumiseen. Kokonaisvaltaisen kuvan saamiseksi laadimme erilliset kyselyt harjoittelijoille, museoalan organisaatioille sekä korkeakouluille. Harjoittelijoiden kyselyyn saimme vastauksia 84 kappaletta, museoiden kyselyyn 18 kappaletta ja korkeakoulujen kyselyyn seitsemän kappaletta.
Lisätiedot:
Järjestökoordinaattori Tuulia-Tuulia Tummavuori, 040 554 7983, tuulia-tuulia.tummavuori@museoalanammattiliitto.fi
Toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä, 040 774 7620, katariina.makela@museoalanammattiliitto.fi
Ajankohtaista
Mielipidekirjoituksemme: Yhteiskunta tarvitsee humanisteja
Humanistien heikko työllistyminen on sitkeä myytti. Kirjoitimme aiheesta mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin yhdessä Kieliasiantuntijoiden ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö Takun kanssa.
Lue lisääSuosittele jäsenyyttä, saat lahjakortin!
Suosittele MALn jäsenyyttä kollegallesi ja saatte molemmat lahjakortit! Kampanja-aika 24.5.23 – 18.6.23.
Lue lisääMAL ryn vuosikokouspäätökset
Vuosikokous hyväksyi liiton uuden nimen ja valitsi uuden puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle. Kokous myös hyväksyi vuoden 2022 tilinpäätöksen sekä vuoden 2024 suunnitelmat ja jäsenmaksun suuruuden.
Lue lisääMuseoalan ammattiliitto on nyt Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto!
Museoalan ammattiliiton sääntömääräinen vuosikokous hyväksyi 19.4.23 sääntömuutoksessa liiton uuden nimen Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry. Uusi nimi huomioi paremmin koko jäsenistöä ja edunvalvontakenttää.
Lue lisääHelsingin palkkasotku kärjistyy – kaupungin korvattava vahingot
Helsingin kaupunki maksaa palkkoja edelleen räikeästi väärin. – Tilanne ei ole korjaantunut. Väärin maksettu palkka vaikuttaa myös sosiaalietuuksiin. Kaupungin on korvattava aiheuttamansa vahingot, vaatii Akavan Erityisalat.
Lue lisääMuseoalan ammattiliiton sääntömääräinen vuosikokous 19.4.2023
Museoalan ammattiliiton sääntömääräinen vuosikokous pidetään hybridikokouksena keskiviikkona 19. huhtikuuta klo 16.00 alkaen. Jäsen, ilmoittauduthan kokoukseen 13.4. mennessä. Lämpimästi tervetuloa!
Lue lisääSuojattu: MALn vuosikokous – hallitushakijat esittelyssä!
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
Lue lisääLausuntomme: Aineettoman kulttuuriperinnön toimenpideohjelma 2023-2028
Osallistuminen aineettoman kulttuuriperinnön keräämiseen ja tallentamiseen mahdollistuu, kun eri yhteisöillä on tietoa, ja siten myös keinoja, tuoda elävää perintöä näkyväksi sekä tallentaa sitä. Viestinnän rooli onkin aineettoman kulttuuriperinnön keräämisessä erityisen tärkeä.
Lue lisää- « Edellinen
- 1
- …
- 3
- 4
- 5
- 6
- 7
- …
- 23
- Seuraava »