Eduskuntavaalit ovat parin viikon päästä. Seuraava hallitus joutuu tekemään kiperiä päätöksiä riippumatta hallituskokoonpanosta. Valtiovarainministeriö julkisti listansa talouden tasapainottamiseen. Kun ehdotetaan leikkauksia, tulisi olla jotain mistä leikata. Kirjoitimme aiheesta mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin.
Valtiovarainministeriö julkisti 6. maaliskuuta listansa talouden tasapainottamiseen. Seuraava hallitus joutuu tekemään kiperiä päätöksiä riippumatta hallituskokoonpanosta.
Kun ehdotetaan leikkauksia, tulisi olla jotain, mistä leikata.
Kun ehdotetaan leikkauksia, tulisi olla jotain, mistä leikata. Kulttuurin osuus valtion budjetista ei ole edes yhtä prosenttia, joka poliittisessa keskustelussa on ollut tavoitteena jo usean vuoden ajan. Kulttuuribudjetin osuus on viime vuosina ollut noin 0,8 prosenttia. Museo- ja kulttuuriperintöalan osuus on vielä huomattavasti pienempi, eikä kyse ole sadoista vaan kymmenistä miljoonista kokonaisuudessaan. Esimerkiksi valtion budjetissa 2023 on valtionosuus ja -avustus esittävän taiteen ja museoiden käyttökustannuksiin runsaat 141 miljoonaa, josta museoiden valtionosuus on noin 52 miljoonaa euroa.
Lisäksi takana ovat koronavirusvuodet, jolloin valtioneuvoston päättämät museoiden koronasulut veivät ison osan museoiden lippu-, opastus- ja tilavuokratuloista, joilla kerrytetään omarahoitusta.
Museoissa kiinteistö- ja energiakustannukset kohoavat koko ajan kuten muuallakin. Kokoelmat vaativat laadukkaat olosuhteet, jos ne halutaan säilyttää seuraaville sukupolville.
Seinien lisäksi henkilöstökustannukset ovat iso osa museoiden ja kulttuuriperintölaitosten budjeteista. Museo- ja kulttuuriperintöalan asiantuntijoiden palkkataso on jäänyt jälkeen yleisestä palkkatasosta. Voidaan puhua jo syvästä palkkakuopasta, joka vaikeuttaa alan asiantuntijoiden rekrytointeja sekä alalla pysymistä. Maakunnissa on jo työvoimapulaa, eikä lakisääteisiin tehtäviin saada korkeakoulutettuja osaajia.
Museoalan ammattiliiton tammikuussa 2023 päättyneen palkkakyselyn tulosten perusteella jopa 64 prosenttia on harkinnut alan vaihtoa. Tämä on huolestuttavaa. Kyselymme mukaan 94 prosentilla on korkeakoulututkinto. Maassamme arvostetaan korkeakoulutusta ainakin poliittisessa puheessa, ja yhä isompi osa väestöstä halutaan korkeakoulutetuksi. Mutta motivoiko monen vuoden opiskelu, kun vaativasta asiantuntijatyöstä maksetaan vain 2 854 euroa kuussa?
Kansalaiset ovat kulttuurimyönteisiä.
Korkeakoulutetun museo- ja kulttuuriperintöalan osaajan mediaanipalkka on kyselymme mukaan noin 1 500 euroa kuukaudessa vähemmän kuin muiden korkeakoulutettujen. Tilastokeskuksen mukaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaanipalkka on 4 400 euroa kuukaudessa, ja museoalan palkat jäävät myös 276 euroa alle kaikkien palkkatulonsaajien mediaanipalkan, joka on 3 130 euroa kuukaudessa.
Yhdessäkään vaalikoneessa ei ole kulttuuriin tai kulttuuriperintöömme liittyviä kysymyksiä. Kansalaiset ovat kuitenkin kulttuurimyönteisiä. Kattojärjestömme Akavan erityisalojen teettämän Kantar TNS:n kyselyn mukaan selkeä enemmistö, 76 prosenttia, pitää kulttuuria kansalaisen peruspalveluna. Kulttuuripalvelut ovat myös kunnille merkittävä vetovoimatekijä, joka houkuttaa kuntaan niin asukkaita kuin matkailijoitakin.
Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia on pystytty osoittamaan usealla eri mittarilla. Kulttuuriin sijoitettu euro tuottaa enemmän kuin vie. Siksi mahdolliset leikkaukset alallamme toimisivat kehitystä jarruttavana tekijänä entisestään.
Susanna Sääskilahti
puheenjohtaja
Katariina Mäkelä
toiminnanjohtaja
Museoalan ammattiliitto MAL ry
******
Mielipidekirjoituksemme julkaistiin Helsingin Sanomissa 18.3.2023. Kuvakaappauksen kuva: Kansallismuseon portailla on Emil Wikströmin karhuveistos.
Palkkamediaani (2854 e/kk), korkeakoulutettujen osuus (94 %) ja alanvaihtoa harkitsevien (64 %) luvut perustuvat MALn ajanjaksolla 5.12.2022 – 10.1.2023 toteuttamaan palkkakyselyyn. Kyselyyn vastasi 483 museo- ja kulttuuriperintöalan ammattilaista. Kyselyn raporttia ei ole vielä julkaistu.
Ajankohtaista
”Opastyö on ja pysyy niin pitkään kuin olen työelämässä”
Mirja Nevalainen on työskennellyt museo-oppaana jo 25 vuotta. ”Jotkut saattavat pitää työtä ohimenevänä työuran ilmiönä. Minulla se on ja pysyy, niin pitkään, kun työtä teen”, hän kertoo. Museoalalle Mirja päätyi alun perin teatteritieteiden opintojen kautta.
Lue lisää
Päivittyvät COVID19-uutiset
Olemme saaneet paljon yhteydenottoja jäseniltä koronavirustilanteeseen liittyyen. Tänne päivitetään viimeisin tiedotuksemme ja ohjeistus koronaan liittyen.
Lue lisää
”Parasta museoalalla on, että saa tehdä työtä, josta nauttii”
Jaakko Ervasti on maisterivaiheen arkeologian opiskelija, joka on lapsesta saakka ollut kiinnostunut historiasta. Ensimmäiset alan työkokemukset ovat vahvistaneet tunnetta siitä, että museotyö on se oikea suunta työelämässä.
Lue lisää
Insinööritoimistosta museoalalle: kulttuuriympäristötyö vei Katariinan mukanaan
Korjausrakentamisen tutkija Katariina Ruuska-Jauhijärvi työskentelee Kymenlaakson museossa. Aiempi työ insinööritoimistossa vaihtui museotyöhön, kun museolain uudistus avasi uusia haasteita museokentältä.
Lue lisää
Pysyvyyttä ja ylisukupolvisuutta – museoalalla työ on aidosti merkityksellistä
Annika Utriainen työskentelee asiakaspalvelusta ja -kokemuksesta vastavana kehittämispäällikkönä Merikeskus Vellamossa. Työssään hän luo kohtaamisia eri aikojen ihmisten välille.
Lue lisää
Museoalalle vetää monipuoliset työtehtävät ja jatkuva uuden oppiminen
Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitti -hankkeen projektipäällikkönä työskentelevä Jarmo Korhonen on luomassa Pohjois-Pohjanmaan ensimmäistä rakennettua pyhiinvaellusreittiä. Korhoselle museoalalla työskentely mahdollistaa jatkuvaa uuden oppimista.
Lue lisää
Hae mukaan kevään 2021 ryhmätyönohjaukseen!
Kaipaatko tilaisuutta keskustellaksesi omasta työstäsi? Pohditko työssäsi motivaatiota, työssä jaksamista, omaa ajankäyttöäsi? Hae MALn työnohjausryhmään, jossa pääset keskustelemaan muiden alan ammattilaisten kesken sekä työnohjaajan johdolla.
Lue lisää
Vuoden 2021 koulutustuki haetaan sähköisesti
Myönnämme hakemuksen perusteella jäsenillemme koulutustukea vuosittain max. 300 e/ hlö. Koulutus voi olla järjestetty esimerkiksi avoimessa yliopistossa, kesäyliopistossa, täydennyskoulutuskeskuksessa tai ammattikorkeakoulussa.
Lue lisää
Museotyön suolaa on vaihtelevuus
Elina Pylsy-Komppa työskentelee Kymenlaakson museossa, Kotkan Merikeskus Vellamossa. Tutkijana hänen työhönsä kuuluu päätösten tekeminen siitä, mitä kuva- ja asiakirjakokoelmiin otetaan. Elinaa työssään innostaa päivien vaihtelevuus sekä hyvä työyhteisö.
Lue lisää
MALn lausunto: Koronatilanne tammikuussa 2021 ja museoalan lisäresurssitarpeet
Koronaepidemiasta johtuvat museoiden sulkutilanteet ovat vaikuttaneet museoiden talouteen. Museoalalla on pelkona, että koronaepidemian aiheuttamien seurausten vuoksi museot joutuvat tulevaisuudessa säästökuurille.
Lue lisää- « Edellinen
- 1
- …
- 19
- 20
- 21
- 22
- 23
- Seuraava »
