Selvitimme syksyllä 2020 kyselyn* avulla museo-oppaiden työskentelyolosuhteita yhdessä Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn kanssa. Perkaamme Museoalan ammattiliiton Mitä museo-oppaille kuuluu? - blogikirjoitussarjassamme oppaiden kokemuksia. Viimeisessä kirjoituksessa pohdimme, millaisilla keinoilla oppaiden työelämästä voidaan tehdä parempi.

Aikaisemmissa blogikirjoituksissa olemme keskittyneet kertomaan, millaisen kuvan opaskyselymme tulokset paljastavat nykypäivän museo-oppaan työelämästä ja sen haasteista. Nyt pohdimme, millaisilla keinoilla oppaiden työelämästä voidaan tehdä parempi.

Mitä valtio voi tehdä?

Oppaat ovat osa yhä suuremmaksi kasvavaa silpputyöläisten joukkoa, jonka perustarpeisiin nykyinen tukiverkko ei vastaa. Syy tähän löytyy opastamisen luonteesta ja siitä, että nykyinen järjestelmä on rakennettu perinteisen kokoaikaisen palkkatyön ehdoilla.

Oppaat sujahtavat turvaverkon silmukoiden läpi pääasiassa työtuntien epäsäännöllisyydestä ja laskemistavasta johtuen. Tämä tarkoittaa, ettei heidän työttömyysturvansa välttämättä toteudu, jos työssäoloehtoa kerryttäväksi työksi lasketaan vain opastukset. Kyselymme perusteella oppaat tekevät kuitenkin paljon näkymätöntä valmistelutyötä, jota ei lasketa tunteihin mukaan.

Oppaat ovat osa yhä suuremmaksi kasvavaa silpputyöläisten joukkoa, jonka perustarpeisiin nykyinen tukiverkko ei vastaa

Olemme jo ensimmäisessä blogikirjoituksessamme nostaneet esille Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän ehdotuksen, jossa työttömän päivärahan edellytykseksi riittäisi vähintään 844 € kuukausitulot kuuden kuukauden ajalta sen sijaan, että se lasketaan nykyisen mallin mukaan (18 h työtä/viikko yhtäjaksoisesti 26 kalenteriviikon ajan).

Toinen keino olisi muuttaa työssäoloehdon täyttyminen oppaiden osalta pienemmäksi, kuten esimerkiksi opettajilla, joiden työssäoloehto täyttyy 8 opetustunnista/viikko tavanomaisen minimin 18 työtuntia/viikko sijaan.  Nämä muutokset vaikuttaisivat merkittävästi paitsi museo-oppaiden, myös monien muiden itsensätyöllistäjien työoloihin.

Mitä työnantajat voivat tehdä?

Työelämä muuttuu ja joustavuus on päivän sana. Kyselymme mukaan osa oppaista arvostaa nimenomaan joustavuutta, kun taas toisille se merkitsee alityöllisyyttä ja on siten pakkovalinta. Työelämä, jossa työntekijän pitää joustaa oikeuksistaan saamatta siihen vastakaikua, ei ole oikeudenmukainen. Jos oppaiden halutaan sitoutuvan työantajaan, tulee työnantajan sitoutua oppaisiin. Se on merkki arvostuksesta, jota moni museo-opas kaipasi omalle työpanokselleen.

Edes perehtyneisyys ei välttämättä tuo palkankorotusta

Yksi keino osoittaa arvostusta on tunnistaa ja tunnustaa oppaiden työn merkitys maksamalla työstä asiallinen korvaus. Perehtyminen on erittäin keskeinen osa oppaan työtä. Siinä missä opettaja ei voi astua luokan eteen tietämättä tunnin aiheesta mitään, ei opaskaan voi kylmiltään hypätä vetämään kierrosta näyttelyssä tai kulttuuriperintökohteessa. Siitä huolimatta kyselyyn vastanneista oppaista vain joka toinen sai perehtymisestä palkkaa.

Edes perehtyneisyys ei välttämättä tuo palkankorotusta, sillä kokemuksen tuoma osaaminen samassa tai useammassa kohteessa näkyy käytännössä vain mahdollisuutena lisätunteihin tai pelkästään vastuullisten tehtävien lisääntymisenä.

Toinen oppaiden arvostukseen liittyvä kysymys on myös nykyisen peruutusturvan korjaaminen oikeudenmukaisemmaksi: jos opas on valmistautunut opastukseen ja asiakas peruuttaa opastuksen viime hetkellä, tulisi peruutus kompensoida oppaalle.

Mitä yksittäinen museo-opas voi tehdä?

Museoala on pienten resurssien ala. Tottuminen pieniin palkkoihin ja heikkoihin työehtoihin on kuitenkin noidankehä. Suostuminen epäoikeudenmukaisiin työehtoihin ja ala-arvoiseen palkkaan kolahtaa paitsi omaan, myös muiden nilkkaan. Siksi mihin tahansa ei tule suostua.

Oppaiden tärkein keino on saada niin omassa työssä kohdatut epäkohdat kuin työn merkityskin kuuluviin. Niistä voi keskustella omien työkavereiden, esihenkilöiden, luottamushenkilöiden tai oman ammattiliiton kanssa.

Toinen tärkeä keino on opetella sanomaan ei. Museo-oppaat ovat asiantuntijoita, joilla on paljon osaamista ja jotka usein joustavat paikatakseen työnantajapuolen resurssipulaa. Kulttuuriperintö ja taide ovat tärkeitä, mutta niiden vuoksi kenenkään ei tule uhrata terveyttään ja toimeentuloaan. Jos siis koet, että sinua painostetaan systemaattisesti joustamaan oman jaksamisesi ja toimeentulosi kustannuksella, muista että voit aina sanoa ei.

Mitä me ammattiliitot voimme tehdä?

Ammattiliittona me vaikutamme työelämässä työehtosopimusten (TES) kautta. Palkansaaja- ja työnantajajärjestöt neuvottelevat työehdoista ja minimipalkasta, joiden varaan voidaan nojata koko sopimuskauden ajan. Museoalalla on laaja työnantajapohja, sillä museoita on yksityisellä, kunnallisella ja valtiollisella sektorilla. Siksi työehtosopimuksiakin on useita.

Kuinka oppaat huomioidaan museoalan TES:eissä tällä hetkellä? Suoraan sanottuna, ei kovin hyvin. Useissa museoita koskevissa työehtosopimuksessa ei mainita oppaita tai opastamista lainkaan. Työehtosopimusta ei välttämättä tarvitsekaan soveltaa keikkatyöhön, jossa tuntimäärä jää hyvin vähäiseksi.

Otamme jatkossakin kantaa oppaiden asemaan ja pyrimme johtamaan keskustelua siitä, kuinka tärkeä voimavara oppaat todellisuudessa ovat

Keikkaluonteisen työn, kuten opastyön, puuttuminen työehtosopimuksista symboloi erinomaisesti ammattikunnan näkymättömyyttä ja keikkatyöläisten asemaa työelämässä. Se vaikeuttaa myös merkittävästi yksittäisen oppaan mahdollisuuksia neuvotella omasta asemastaan työnantajan kanssa: kattavan työehtosopimuksen sijaan hän voi vedota ainoastaan omassa työsopimuksessaan kirjattuihin ehtoihin, ellei työnantajan kanssa ole sovittu, että myös keikkatyöläiseen sovelletaan työehtosopimusta.

Kyselymme ja siitä heränneen keskustelun perusteella tulemme laatimaan Hyvän museo-opastyön suositukset.

Otamme jatkossakin kantaa oppaiden asemaan ja pyrimme johtamaan keskustelua siitä, kuinka tärkeä voimavara oppaat todellisuudessa ovat museo- ja kulttuuriperintökohteille. Toimimme oppaiden äänitorvena lainsäätäjien suuntaan ajamalla parannuksia työehtoihin.

Mutta me emme voi tehdä tätä yksin. Ammattiliittojen pitää olla selvillä siitä mitä museo-oppaille kuuluu. Kerro meille!

Mitä ajatuksia kyselymme ja blogit herättävät sinussa? Mitä museo-opastyön suosituksissa tulisi erityisesti huomioida?

Lue Mitä museo-oppaille kuuluu -kirjoitussarjan aiemmat kirjoitukset. Ensimmäisessä kirjoituksessa käsittelimme museo-oppaiden työmarkkina-aseman ja työttömyysturvan epävarmuutta. Toisessa kirjoituksessa pohdimme miten kyselyn vastaajien kertomukset rikkovat yleistä mielikuvaa nuoresta ja aloittelevasta museo-oppaasta. Kolmannessa kirjoituksessa tarkastelimme, millainen on museo-oppaan ammatti 2020-luvulla.

*Museoalan ammattiliitto MALn ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn kyselyyn museo-oppaille 16.11. – 30.11.2020 vastasi yhteensä 175 henkilöä. Museoalan ammattiliiton kirjoitussarjassa tuomme vastausten kautta esiin museo-oppaiden kokemuksia omasta työstään sekä työn kehittämiskohteista. Vastauksia hyödynnetään myös osana edunvalvontatyötämme, jolla edistämme museo-oppaiden työskentelyolosuhteita pitkäjänteisesti. Suuret kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille!

Ajankohtaista

Seteleitä ja teksti Helsingin kaupungin palkkasotkusta

Helsingin palkkasotku kärjistyy – kaupungin korvattava vahingot

Kirjoittajalta MAL | 17.4.2023

Helsingin kaupunki maksaa palkkoja edelleen räikeästi väärin. – Tilanne ei ole korjaantunut. Väärin maksettu palkka vaikuttaa myös sosiaalietuuksiin. Kaupungin on korvattava aiheuttamansa vahingot, vaatii Akavan Erityisalat.

Lue lisää
Vuosikokous 2023 -teksti ja hannunvaakunoita ja puheenjohtajan nuija

Museoalan ammattiliiton sääntömääräinen vuosikokous 19.4.2023

Kirjoittajalta MAL | 11.4.2023

Museoalan ammattiliiton sääntömääräinen vuosikokous pidetään hybridikokouksena keskiviikkona 19. huhtikuuta klo 16.00 alkaen. Jäsen, ilmoittauduthan kokoukseen 13.4. mennessä. Lämpimästi tervetuloa!

Lue lisää
Kuvassa tietokoneen näyttö, jossa kokouskuva

Suojattu: MALn vuosikokous – hallitushakijat esittelyssä!

Kirjoittajalta MAL | 6.4.2023

Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.

Lue lisää
Teksti ja hannunvaakunoita: Lausuntomme: Aineettoman kulttuuriperinnön toimenpideohjelma 2023-2028

Lausuntomme: Aineettoman kulttuuriperinnön toimenpideohjelma 2023-2028

Kirjoittajalta MAL | 3.4.2023

Osallistuminen aineettoman kulttuuriperinnön keräämiseen ja tallentamiseen mahdollistuu, kun eri yhteisöillä on tietoa, ja siten myös keinoja, tuoda elävää perintöä näkyväksi sekä tallentaa sitä. Viestinnän rooli onkin aineettoman kulttuuriperinnön keräämisessä erityisen tärkeä.

Lue lisää
Käsi, joka allekirjoittaa sopimusta

Yksityisille museoille saatiin uusi työehtosopimus

Kirjoittajalta MAL | 23.3.2023

– Aivan uutta on työehtosopimuskaudelle asetettava kehittämistyöryhmä, joka tulee selvittämään mahdollisuuksia lisätä museoalan houkuttelevuutta työmarkkinoilla. Työvoiman saatavuus ja pysyvyys on alalla yhä suurempi haaste.

Lue lisää
HS kuvakaappaus mielipidekirjoituksesta, Kansallismuseon karhupatsas

Mielipidekirjoituksemme: Museo- ja kulttuuriperintöala ei kestä enää leikkauksia

Kirjoittajalta MAL | 18.3.2023

Kun ehdotetaan leikkauksia, tulisi olla jotain, mistä leikata. Kulttuurin osuus valtion budjetista ei ole edes yhtä prosenttia, joka poliittisessa keskustelussa on ollut tavoitteena jo usean vuoden ajan.

Lue lisää
Kädenpuristus sopimuksesta

Neuvottelutulos yksityisten museoiden työehtosopimuksesta

Kirjoittajalta MAL | 14.3.2023

Akavan Erityisalat ja Palvelualojen työnantajaliitto PALTA ovat päässeet neuvottelutulokseen yksityisten museoiden työehtosopimuksesta. Sopimuksen piirissä on noin 600 työntekijää.

Lue lisää
Uutisotsikoita jäsentiedotteesta maaliskuu 2023

Maaliskuun jäsenkirje lähetetty sähköpostissa!

Kirjoittajalta MAL | 9.3.2023

Maaliskuun uutiskirje on lähetetty 8.3. Käy lukemassa edunvalvontakuulumiset palkkaratkaisuista. MALn hallitushaku on myös avattu – lue lisää ja hae hallitukseen!

Lue lisää
Kunta-ala 2023 -2024 -teksti punaisella pohjalla

Palkankorotukset kasvoivat kunnissa ja hyvinvointialueilla – lisäksi kertaerä!

Kirjoittajalta MAL | 7.3.2023

Neuvottelujen tuloksena vientialojen heijastusvaikutus siirtyi täysimääräisenä kuntien ja hyvinvointialueitten palkankorotuksiin. Tämä tulos takaa kuntiin ja hyvinvointialueille palkkauksen tason nostamisen palkkaohjelman avulla. Sitä kevään 2022 lakoilla juuri haettiin!

Lue lisää
Kansallisgallerian palkkaratkaisu 2023 -teksti vihreällä pohjalla.

Kansallisgalleriaan palkkaratkaisu hyvällä yhteistyöllä

Kirjoittajalta MAL | 7.3.2023

Kansallisgalleriassa työnantaja ja luottamusmiehet pääsivät määräajassa paikalliseen palkkaratkaisuun työehtosopimuksen ns. optiovuoden käyttämisestä vuonna 2023.

Lue lisää
alanarvostus edunvalvonta museo-opas opas oppaat vaikuttaminen