Veroeuroillamme rahoitetaan monenlaisia yhteiskunnalle tärkeitä toimintoja – rahojen kohdentaminen aiheuttaa paljon keskustelua ja päättäjät joutuvat tekemään arvovalintoja.

Usein nimenomaan sosiaali- ja terveysmenot ja kulttuuri nähdään vastakkaisina menoerinä; toisen voittaessa toinen häviää. Näinhän ei kuitenkaan ole.

Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia ei voi väheksyä

Helmikuussa kuulimme uutisista, miten ”Lippujen varausjärjestelmä kaatui ihmisten rynniessä taidemuseoon”, kun pääsylippujen verkkomyynti alkoi. Ja huhtikuun lopulla ihmiset hehkuttivat TV-uutisissa ”Aivan mahtava juttu, tätä on niin odotettu”, kun taidenäyttelyyn myytiin ennakkolippuja ja sinne pääsi jälleen tutustumaan livenä.

”Lippujen varausjärjestelmä kaatui ihmisten rynniessä taidemuseoon”

Ateneumin viestinnästä kerrottiin, että ensimmäisten kahdenkymmenen minuutin aikana näyttelyyn myytiin Lippupisteen kautta 2500 lippua. Lippujen myyntitahti oli siis käsittämättömät 125 lippua minuutissa! Museoon - Ilja Repinin ”keikalle”. Puoleen päivään mennessä lippuja oli myyty jo yli 5000 kappaletta. Pääkaupunkiseudun ulkopuolellakin esimerkiksi Serlachius-museon Banksy-näyttely on herättänyt suurta kiinnostusta, sinnekin pitää varata liput ennakkoon ja ne ovat loppuneet jo kesken… Aikamoista. Ja kertoo ihmisten tarpeesta ja kaipuusta museoelämysten pariin.

Mutta mitä museot ja kulttuuri tuovat ihmisten henkiselle hyvinvoinnille?

Museopalveluiden merkitys hyvinvointitekijänä on noussut aiemmin esiin Akavan Erityisalojen ja Museoalan ammattiliiton teettämissä kyselyissä; reilu vuosi sitten julkaistussa kyselytutkimuksessa liki 70 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteen ”Museokäynnit edistävät kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia” kanssa. - Edistävät terveyttä ja hyvinvointia! Kulttuurilla on siis varsin paljon painoarvoa sosiaali- ja terveyspuolelle.

Tätä vuosittain teettämäämme kyselyä tukee erinomaisesti Museokortin ja Mieli ryn juuri julkaistu tutkimus, johon maaliskuussa 2021 vastasi yli 8 000 henkilöä. Museoon, teatteriin tai elokuviin aikoo suunnata lähes jokainen kyselyyn vastannut, kunhan koronaepidemia hellittää.

Tulokset kertovat korona-ajan synnyttämästä patoutuneesta tarpeesta taide- ja kulttuurielämyksille. Kyselyssä nousi esille, että merkittävimmiksi kulttuurielämysten ja -palvelujen tarjoamiksi asioiksi nousivat luonnollisesti elämyksellisyys ja viihtyminen.

Mutta heti perässä mainittiin kulttuurin vaikutukset

  • hyvinvointiin,
  • oppimiseen ja uusiin näkökulmiin maailmaan,
  • arjesta palautumiseen ja irrottautumiseen.

Taiteen, kulttuurin ja erilaisten kulttuuripalvelujen koettiin vaikuttavan mielen hyvinvointiin ja jaksamiseen muun muassa

  • tarjoamalla virikkeitä ja ajateltavaa,
  • rentouttamalla,
  • kohentamalla mielialaa ja
  • edistämällä positiivista mielenterveyttä.

Liki neljännes (25 %) vastaajista koki kulttuuripalvelujen lievittävän ahdistuneisuutta tai masennusta ja viidennes (20 %) koki palveluilla olevan vaikutuksia sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseen.

"Liki 25 % koki kulttuuripalvelujen lievittävän ahdistuneisuutta tai masennusta ja 20 % koki palveluilla olevan vaikutuksia sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseen."

Jo muutama vuosi sitten kerrottiin kansainvälisestä tutkimuksesta, jonka perusteella saatiin vahvaa näyttöä taiteen ja taiteellisen toiminnan merkityksestä fyysisen ja psyykkisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä osana hoitoa ja paranemista. Esimerkiksi Iso-Britanniassa Taidetta reseptillä -projektin oli havaittu vähentäneen yleislääkärikäyntejä 37% ja sairaalakäyntejä 27%.

Miksi kuitenkin joudumme koko ajan lukemaan kulttuuripuolen säästöistä ja vähennyksistä, kun valtiontaloudessa suunnataan yhteisiä verovarojamme? Sosiaali- ja terveysmenot ovat meille kaikille tärkeitä, mutta päättäjien tulisi nähdä terveys ja hyvinvointi ja sen osa-alueet laajemmin. Panostamalla taiteen ja kulttuurin tuottamiin ennaltaehkäiseviin, osallistaviin, kuntouttaviin ja yleistä hyvinvointia lisääviin palveluihin, voitaisiin loppupeleissä säästää iso erä sosiaali- ja terveysmenoissa. Kyse onkin ymmärryksestä ja arvovalinnoista, kuten niin monessa muussakin asiassa.

 

Lähteet: 

 

Toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä

Kirjoittaja Katariina Mäkelä on Museoalan ammattiliiton toiminnanjohtaja

Ajankohtaista

”Opastyö on ja pysyy niin pitkään kuin olen työelämässä”

Kirjoittajalta MAL | 22.3.2021

Mirja Nevalainen on työskennellyt museo-oppaana jo 25 vuotta. ”Jotkut saattavat pitää työtä ohimenevänä työuran ilmiönä. Minulla se on ja pysyy, niin pitkään, kun työtä teen”, hän kertoo. Museoalalle Mirja päätyi alun perin teatteritieteiden opintojen kautta.

Lue lisää
covid19

Päivittyvät COVID19-uutiset

Kirjoittajalta MAL | 17.3.2021

Olemme saaneet paljon yhteydenottoja jäseniltä koronavirustilanteeseen liittyyen. Tänne päivitetään viimeisin tiedotuksemme ja ohjeistus koronaan liittyen.

Lue lisää
Jaakko Ervasti

”Parasta museoalalla on, että saa tehdä työtä, josta nauttii”

Kirjoittajalta MAL | 10.3.2021

Jaakko Ervasti on maisterivaiheen arkeologian opiskelija, joka on lapsesta saakka ollut kiinnostunut historiasta. Ensimmäiset alan työkokemukset ovat vahvistaneet tunnetta siitä, että museotyö on se oikea suunta työelämässä.

Lue lisää

Insinööritoimistosta museoalalle: kulttuuriympäristötyö vei Katariinan mukanaan

Kirjoittajalta MAL | 24.2.2021

Korjausrakentamisen tutkija Katariina Ruuska-Jauhijärvi työskentelee Kymenlaakson museossa. Aiempi työ insinööritoimistossa vaihtui museotyöhön, kun museolain uudistus avasi uusia haasteita museokentältä.

Lue lisää
Intendentti Annika Utriainen.

Pysyvyyttä ja ylisukupolvisuutta – museoalalla työ on aidosti merkityksellistä

Kirjoittajalta MAL | 24.2.2021

Annika Utriainen työskentelee asiakaspalvelusta ja -kokemuksesta vastavana kehittämispäällikkönä Merikeskus Vellamossa. Työssään hän luo kohtaamisia eri aikojen ihmisten välille.

Lue lisää
Projektipäällikkö Jarmo Korhonen

Museoalalle vetää monipuoliset työtehtävät ja jatkuva uuden oppiminen

Kirjoittajalta MAL | 24.2.2021

Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitti -hankkeen projektipäällikkönä työskentelevä Jarmo Korhonen on luomassa Pohjois-Pohjanmaan ensimmäistä rakennettua pyhiinvaellusreittiä. Korhoselle museoalalla työskentely mahdollistaa jatkuvaa uuden oppimista.

Lue lisää

Hae mukaan kevään 2021 ryhmätyönohjaukseen!

Kirjoittajalta MAL | 4.2.2021

Kaipaatko tilaisuutta keskustellaksesi omasta työstäsi? Pohditko työssäsi motivaatiota, työssä jaksamista, omaa ajankäyttöäsi? Hae MALn työnohjausryhmään, jossa pääset keskustelemaan muiden alan ammattilaisten kesken sekä työnohjaajan johdolla.

Lue lisää

Vuoden 2021 koulutustuki haetaan sähköisesti

Kirjoittajalta MAL | 1.2.2021

Myönnämme hakemuksen perusteella jäsenillemme koulutustukea vuosittain max. 300 e/ hlö. Koulutus voi olla järjestetty esimerkiksi avoimessa yliopistossa, kesäyliopistossa, täydennyskoulutuskeskuksessa tai ammattikorkeakoulussa.

Lue lisää
Tutkija Elina Pylsy-Komppa työpaikallaan arkistossa.

Museotyön suolaa on vaihtelevuus

Kirjoittajalta MAL | 20.1.2021

Elina Pylsy-Komppa työskentelee Kymenlaakson museossa, Kotkan Merikeskus Vellamossa. Tutkijana hänen työhönsä kuuluu päätösten tekeminen siitä, mitä kuva- ja asiakirjakokoelmiin otetaan. Elinaa työssään innostaa päivien vaihtelevuus sekä hyvä työyhteisö.

Lue lisää

MALn lausunto: Koronatilanne tammikuussa 2021 ja museoalan lisäresurssitarpeet

Kirjoittajalta MAL | 15.1.2021

Koronaepidemiasta johtuvat museoiden sulkutilanteet ovat vaikuttaneet museoiden talouteen. Museoalalla on pelkona, että koronaepidemian aiheuttamien seurausten vuoksi museot joutuvat tulevaisuudessa säästökuurille.

Lue lisää