MAL antoi lausunnon Kulttuurin aika on nyt ja aina -tulevaisuustyöryhmän raporttiin. Raportti on erittäin tärkeä, sillä supistuvien resurssien uhatessa on kulttuurin merkitys tiedostettava aikaisempaa isommin yhteiskunnallisena voimana, uudistajana ja hyvinvointitekijänä.
Koronavuodet ovat kurittaneet niin yleisöjä kuin kulttuurin tuottajia. Siksi elpyminen on täysin oikea ja tilanteeseen hyvin sopiva termi. Ymmärrys kulttuurin merkityksestä on kasvanut aikamme monien globaalien uhkien myötä ja rahoituksen tulisi mahdollistaa kulttuurikentän uudistumista.
Digitalisaatio on muuttanut yhteiskuntaa ja kulttuuria avoimemmaksi. Toimintaa kehittääkseen kulttuurin toimijoilla tulee olla sisällön tuottamisen lisäksi myös rahaa uusiin kokeiluihin ja esimerkiksi teknisen infran uusimiseen. Myös alan koulutusta tulee kehittää. Kulttuurikentän toimijoiden laadukasta ja pitkäjänteistä jatko- ja täydennyskoulutusta tulisi tarjota myös Avoimen yliopistolaitoksen kautta nykyistä enemmän. Unohtamatta sitä, että uusi ja vanha kulkevat kulttuurissa rinnakkain toisiaan poissulkematta.
Kulttuurin merkitys on moninainen ja vaikutukset moninaiset. Paitsi, että se lisää kansakunnan yhteenkuuluvuudentunnetta, kulttuurin avulla voidaan myös käsitellä vaikeita ja ristiriitaisia asioita. Se on keskeistä avoimille yhteiskunnille ja keskeisesti niiden ydinarvojen mukaista toimintaa.
On hyvä, että alojen edistämiseen liittyvät hallinnonalojen esteet poistetaan, rahoituskanavia kehitetään ja alan pienyrittäjille luodaan sopivia tukimuotoja. On tärkeää, että yhdenvertaisuuden turvaamiseksi valtio voisi osoittaa kuntien kulttuuritoiminnan tueksi kohdennettua valtionavustusta. Niin ikään taiteilijapalkka voisi antaa hyödyllistä tietoa ja osaamista myös isompien yhteiskunnallisten muutosten mahdolliseen valmisteluun.
Yhdistyksemme ja kattojärjestömme tavoite on ollut jo pitkään taiteen ja kulttuurin rahoituksen nostaminen valtion talousarviossa yhteen prosenttiin. Esteitä tälle ei pitäisi olla, sillä tutkimustenkin perusteella tiedämme, että kyse on investoinnista, joka maksaa itsensä takaisin.
Raportin toimenpide-esityksistä ovat mielestämme kaikkein tärkeimmät ja kiireellisimmät toteuttaa:
- Kulttuurin rahoituksen nostaminen valtion talousarviossa yhteen prosenttiin ja kulttuurin suhteellisen osuuden kasvattaminen, mikäli budjetteja leikataan.
- Hallinnonalojen esteiden poistaminen.
- Henkilöstöllä tulee olla jatkuvan oppimisen ja kehittymisen mahdollisuus omilla erityisaloillaan. Keinoina voivat olla esimerkiksi aikuiskoulutustuen kehittäminen, koulutusmahdollisuuksien turvaaminen työttömille ja niille, joiden työnantajalla ei ole varaa tukea koulutusta, lisäksi Avoimen yliopiston kursseja ja erikoistumiskoulutuksia tulee lisätä kulttuurialalle.
- Rahoituskanavien kehittäminen siten, että julkinen rahoitus turvataan kulttuuriperintöalan ydintehtävien hoitamiseksi.
Miten voidaan vaikuttaa siihen, että työryhmän viestit tulevat huomioiduiksi ja esitykset toteutetuiksi mahdollisimman hyvin seuraavalla hallituskaudella?
Elämme ilmastokriisin keskellä. Kaikilla hallinnonaloilla täytyy huomioida ilmastonmuutos ja mahdollisuudet hidastaa ilmastonmuutosta ja tehtävä korjaavia liikkeitä mahdollisuuksien mukaan. Museo- ja kulttuuriperintöala on jo useamman vuoden ajan kehittänyt strategisesti kestävää museotyötä, tuonut esiin kansallista ja globaalia ilmastotyötä näyttelyissä ja yhteistyöhankkeissa.
Museoiden ja kulttuurilaitosten resurssit täytyy olla turvattu, sillä niiden kautta tuotetaan tietoa menneestä, osallistetaan tähän hetkeen ja herätetään ajattelemaan tulevaisuutta. Kuten raportissa on kirjattu ”Kulttuuria tarvitaan myös ekologisen murroksen edellyttämän arvojen, toimintatapojen ja yhteiskuntamallien uudelleenajattelussa”. Aineettoman kulttuuriperinnön vaikuttavuus kasvanee tulevaisuudessa.
Museoiden ja kulttuurilaitosten resurssit täytyy olla turvattu, sillä niiden kautta tuotetaan tietoa menneestä, osallistetaan tähän hetkeen ja herätetään ajattelemaan tulevaisuutta.
Korona-ajan jälkeen kulttuuri tarvitsee erityistä tukea elpyäkseen kriisiä edeltävälle tasolle. Museokäynnit olivat nousukiidossa ennen sulkutoimia ja paluu nousujohteiseen kävijätasoon vaatii taloudellista tukea. Kulttuuriin panostaminen on investointi, joka palaa yhteiskunnallisen ja yksilöiden hyvinvoinnin myötä moninkertaisena takaisin. Kulttuuriala ja sen rahoituksen turvaaminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja sen tulisi olla osa tulevienkin hallituskausien kärkihankkeita.
Annamme kulttuurillemme sille kuuluvan arvostuksen
Kulttuurin merkitys ja sen tärkeys on kriisiaikana kokenut kahtiajakoa. Kulttuuria ja sen tuomia osallistumismahdollisuuksia on selkeästi kaivattu koronaepidemian aikana. Moni museo on tehnyt kävijäennätyksiä koronaan liittyvien rajoitusten päätyttyä, mutta samalla osa yhteiskuntaa tuottaa kulttuurinvastaista ja kulttuuriin panostettavien resurssien vastaista mielipidettä. Näissä nostetaan vastakkain terveydenhuollon ja kulttuurin resurssit, vaikka ne kulkevat rinnakkain ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kulttuurin merkitys etenkin ennaltaehkäisevässä työssä on todistettu useassa eri tutkimuksessa. Kuten osiossa on kirjattu, tulee yhteiskunnallisessa keskustelussa päättävillä tasoilla nostaa esiin kulttuurin arvostusta ja koko sen kentän merkitystä kansalaisten hyvinvoinnin osatekijänä.
Myös kulttuurialalle eri tehtäviin valmistavan laadukkaan yliopisto- ja korkeakoulutuksen tulee olla mahdollista Suomessa.
On tärkeä varmistaa, että tulevat hallitukset hallituspohjasta riippumatta haluavat aidosti sitoutua kulttuuripoliittiseen ohjelmaan ja sen tavoitteisiin niin tässä raportissa esitettyihin kuin esimerkiksi voimassa olevan museopoliittisen ohjelman ja kulttuuriperintöstrategian toteuttamisen osalta.
Kasvatamme hyvinvointiamme investoimalla kulttuuriin
On hyvä, jos jatkossa kulttuurinrahoituksen kentällä tehdään yhteistyötä myös yksityissektorin kanssa laajasti rahoituspohjan vahvistamiseksi. Olisi hyvä konkreettisesti sanallistaa sitä, miten kulttuuriin satsaamalla kasvatamme hyvinvointia ja sitä, miten kulttuuri edistää yhteiskunnassa myös taloudellista toimeliaisuutta. Korkeatasoisen kulttuurialan hyvinvointi- ja talousvaikutusten tutkimuksen avulla saadaan tietoa alan kehityssuunnista.
Kulttuuriin investoiminen voi lisätä myös elinkeinoelämän mahdollisuuksia ja siksi tulisikin tutkia, voidaanko verotusta kehittää, niin että investoinnit alalle kasvavat.
Tuemme tekijöitä ja vahvistamme samalla talouttamme
Yhä laajemmin on tunnustettu, että vahva kulttuuri- ja tapahtumatoiminta toimii jopa suuren kunnan keskeisenä vetovoimatekijänä. Esimerkiksi Tampereella kulttuuri vetää puoleensa niin paikkakunnalla asuvia ja sinne muuttavia kuin matkailijoitakin, jopa globaalisti. Ennakkoluuloton ja rohkea kulttuuri on myös maakuvamarkkinointia, kuten vaikka Sara Hildénin taidemuseon Nick Caven ja Brad Pittin taidenäyttely osoittaa. Ilman vahvaa panostusta kulttuuriin rakenteisiin, rakennuksiin ja työntekijöihin, ei vahvoja kulttuurikeskittymiä ja vaikuttavia tapahtumia synny.
Kulttuurialan työpaikkojen on oltava vetovoimaisia ja kilpailukykyisiä myös palkkauksen suhteen.
Osaava työvoima on avaintekijä menestyvälle kulttuuriorganisaatiolle. Henkilöstöllä tulee olla kouluttautumismahdollisuuksia kehittää osaamistaan ja pysyä mukana esimerkiksi digitalisuuskehityksessä. Kulttuurialan työpaikkojen on oltava vetovoimaisia ja kilpailukykyisiä myös palkkauksen suhteen. Työpaikat kilpailevat osaavasta työvoimasta ja kulttuurialan on voitava tarjota nykyistä reilumpia työpaikkoja, jotta osaajat hakeutuvat alalle ja pysyvät alalla.
Raporttiin on kirjattu: ”Vahvistetaan koulutettavien kykyä neuvotella työehdoista, korvauksista ja tekijänoikeuksista” ja vastuutahoina tästä mainittu myös ammattiliitot. Museoalan ammattiliitto MAL ry haluaa tarttua tähän ja korostaa, että MAL on käytettävissä yhteistyötahona turvaamassa henkilöstön edunvalvontaa työehdoista ja korvauksista sovittaessa. Suunta ei yhteiskunnan päättäjien taholta saa olla se, että yksilöt vastuutetaan itse neuvottelemaan minimityöehdoistaan.
Teemme tarvittavat rakenteelliset uudistukset freelancereiden työskentelyolosuhteiden parantamiseksi
Työntekemisen tavat tulisi saada tasavertaisemmiksi. Freelacereiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien asemaa tulee parantaa. Koronakriisi kosketti museoalalla etenkin asiakasrajapinnassa työskenteleviä keikkatyötä tekeviä museo-oppaita, joiden asemaa ei nykyinen työlainsäädäntö tue. Työttömyys- ja eläketurvan kanssa haasteita kokevat myös apurahalla tutkijoina työskentelevät kulttuuriperintöammattilaiset. Esimerkiksi yhdistelmävakuutus vahvistaisi silpputyötä tekevien turvaverkkoa.
Raportissa mainittu Mela-työeläkevakuutus ei sovi suoraan sovellettavaksi kaikissa tehtävissä eli siinä tulee huomioida erityyppiset vakuutetut. Työttömyysturvan on tuettava nykyistä enemmän palkkatyön, yrittäjyyden ja muiden tulomuotojen yhteensovittamista.
Tarjoamme kaikille suomalaisille tasavertaiset mahdollisuudet nauttia kulttuurista
Kuntien rooli yhdenvertaisen kulttuurin tarjonnassa on suuri. Esimerkiksi Helsingin kaupungin viimeisessä budjettiehdotuksessa ehdotetaan, että koululaisten maksuton julkisen liikenteen käyttö poistetaan. Keskustelu osoittaa hyvin, miten kaupunkilaisten yhdenvertaisen pääsyn kulttuurin äärelle voi estää saman kaupungin toisen hallinnon alan toimet. Tarvitaan yli hallinnonrajojen ulottuvaa tarkastelua, miten edistää entistä paremmin yhdenvertaista pääsyä kulttuurin äärelle. Miten tarjotaan myös pienempien kaupunkien ja paikkakuntien asukkaille mahdollisuuksia päästä osalliseksi kulttuuripalveluita?
Museo- ja kulttuuriperintöalalle on laadittu monipuolisia ja kattavia strategioita, jotka toimivat asiantuntevina tiekarttoina myös tuleville hallituskausille.
Ajankohtaista
Museonjohtaja, hae syksyn työnohjausryhmään — tarjoamme vertaistukea ja oppimisen iloa!
Museonjohtaja, kaipaatko vertaistukea oman työsi kehittämiseksi? Hae jäsenistämme koottavaan museonjohtajien työnohjausryhmään, jossa pohditaan ja kehitetään omaa työtä osaavan työnohjaajan johdolla.
Lue lisääKesän palveluajat
Toimistomme hiljenee kesäloman viettoon 25.6.-6.8.2021 väliseksi ajaksi. Jäsensihteerit ja työsuhdeneuvonta ovat kuitenkin tavoitettavissa läpi kesän. Katso kesän kaikki palveluajat!
Lue lisääLiity jäseneksi tai kerro kaverille — voita 200 euron lahjakortti!
Tänä kesänä kannattaa liittyä ammattiliittoon tai suositella jäsenyyttämme kaverille – Akavan Erityisalat arpoo palkintoina viisi kappaletta 200 euron K-lahjakortteja. Arvonnassa ovat mukana kaikki 18.6.-1.8.2021 liittyneet uudet jäsenet ja jäsenyyden suosittelijat.
Lue lisää”Nyt on kulttuurialan momentum”– MAL mukana ministeri Kurvisen pyöreässä pöydässä
Museoalan viestinä korostimme ministeriöön korona-ajan tuomia haasteita nimenomaan henkilöstölle. Jo valmiiksi matalapalkkaiset, mutta korkeakoulutetut, asiantuntijat ovat olleet useampaan otteeseen lomautettuina tai kokonaan ilman töitä tai edes työttömyysturvaa.
Lue lisääKesäkuun uutiskirje julkaistu!
Aiheina muun muassa museoalan harjoittelu- ja koronakyselyt, museo-oppaiden työnkuva sekä tuleva yin-jooga ja rentoutushetki kesäkuussa ja elokuun saavutettavuuskoulutus. Jäsen, uutiskirjeen löydät sähköpostistasi.
Lue lisääMitä museo-oppaille kuuluu – Museo-opas 2020-luvulla
Selvitimme museo-oppaiden työskentelyolosuhteita yhdessä TAKU ry:n kanssa. Perkaamme kirjoitussarjassamme oppaiden kokemuksia. Viimeisessä kirjoituksessa pohdimme millainen on oppaan ammatti 2020-luvulla.
Lue lisääKeräämme tietoa museoalan harjoitteluista – vielä ehdit vastata!
Keräämme tietoa museoalan harjoitteluista – haluamme kuulla niin harjoittelijoita, museoita kuin korkeakouluja! Museoiden ja korkeakoulujen vastausaikaa on pidennetty 18.6. saakka. Harjoittelijoiden osalta vastausaika päättyy 13.6.
Lue lisääKysely: Suomalaiset mieltävät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut vahvasti elinvoimatekijöiksi
Hyvät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut ovat kunnalle tärkeä elinvoimatekijä, arvioi 86 prosenttia suomalaisista. Vähiten kulttuurimyönteisissä perussuomalaisissakin näin ajattelevien määrä on kasvanut selvästi viime vuosina. Kysely kertoo myös koronan pitkittymisen lisänneen kulttuurin kaipuuta.
Lue lisääMuseoalan opiskelija, et ole yksin työelämässä
Museoalalla on eletty haastavia aikoja koronan mainingeissa, ja epävarmuudesta ovat kärsineet niin ammattilaiset kuin opiskelijat. Ammattijärjestön merkitys on korostunut vaikeana aikana, kirjoittaa Museoalan ammattiliiton järjestökoordinaattori Heta Hedman.
Lue lisääMuseoiden säilyminen ja kehittyminen kuntapalveluna on taattava
Museoista yli puolet on kuntien omistamia ja kunnat ovat tärkeitä tukijoita myös yksityisille museoille. SOTE-uudistuksen jälkeen kunnilla ja alueilla on entistä keskeisempi rooli museotoiminnan turvaajina; niin ylläpitäjinä, tukijoina kuin kehittäjinä
Lue lisää- « Edellinen
- 1
- …
- 16
- 17
- 18
- 19
- 20
- …
- 23
- Seuraava »