Kulttuurialaa on koetellut korona. Nyt myös Veikkauksen tuottojen väheneminen ja pelihaittojen ehkäisy iskee alan talouteen entistä voimakkaammin. Kulttuuriministeriön aamuisessa tiedotustilaisuudessa kerrottiin Veikkausvoittovarojen vähenemisen vaikutuksista ja leikkauslistoista. "Kylmää kyytiä kulttuurille", todettiin useammassa puheenvuorossa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö linjasi rahapelitoiminnasta rahoitusta saavien edunsaajien valtionrahoituksen leikkauslistat ensi vuodelle. Taiteeseen ja kulttuuriin osoitetut varat vähenevät 18,4 miljoonalla eurolla. Summa on pieni valtion budjetin mittakaavassa, mutta määräänsä isompi kulttuurialalla. Voikin pohtia mitä asioita priorisoidaan ja mihin halutaan poliittisesti käyttää yhteisiä verovaroja, kun kytkökset Veikkauksen tuottoihin katkaistaan ja panostukset peliongelmien ehkäisemiseksi paranevat.

Veikkausvoittovarojen aikaisempi vuosittainen kasvu on tuonut valheellistakin turvaa kulttuurialalle, kun samanaikaisesti budjettivaroista on kulttuurin osuutta voitu leikata. Veikkauksen tuotoilla on tuettu vuosia sellaisia aloja, joiden elinvoiman tulisi olla turvattu valtion budjetissa, ei rahapelaamisessa. Järjestelmän eettisyys on onneksi tarkastelun alla.

 

Tyrmäävä leikkauslista

Veikkaus Oy:n tulos laski 34 prosenttia koronavuonna 2020. Koronan myötä Veikkauksen tuotot ovat vähentyneet rajummin kuin ilman epidemiaa. Veikkausvoittovarojen menetystä kompensoidaan vuoteen 2023 saakka, mutta vuodelle 2024 ja sen jälkeen ei ole kirjauksia kompensaatioista. Rahapelituottojen osuus valtion rahoituksesta taiteeseen ja kulttuuriin oli ennen tulosromahdusta yli 50 prosenttia. Rahapelien voittovaroista rahoitusta saavien rahoituksen leikkaukset ovat vuonna 2023 verrattuna vuoteen 2020 (TA) 32,6 miljoonaa euroa (ja vuonna 2022 leikkausta 18,4 miljoonaa).

Valtion budjettikehyksen puolelta rahoitettavia lakisääteisiä kohteita ovat esim. Museoviraston toimintamenot ja museoiden ja taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten valtionosuudet, näyttelypalkkiot ja Kansallisgallerian kokoelman (kansalliskokoelma) kartuttaminen. Rahapelitoiminnan leikkaukset eivät koske rahoituslain mukaisia valtionosuuksia ja avustuksia museoille, mikä on museoiden näkökulmasta lohdullista.

Leikkauksia ei ole tehty juustohöylällä kaikilta saajilta, vaan kohteita on tarkasteltu erikseen. Esimerkiksi yleinen 15 prosentin leikkaus koskee mm. avustuksia valtakunnallisille museo- ja perinnealan järjestöille, rakennustaiteen ja muotoilun edistämiseen, kuntien ja alueellisen kulttuuritoiminnan kehittämiseen sekä eräille erikoismuseoille. Lisäksi 5 prosentin leikkaus Kansallisgallerialle, 10 prosentin leikkaus avustuksiin museoille ja kulttuuriperintöhankkeisiin, 11 prosentin leikkaus kansainvälisten kulttuuriperintösopimusten toimeenpanoon. Ja 25 prosentin leikkaus avustuksista kulttuurimatkailun kehittämiseen. Kokonaan lopetetaan tuki vähälevikkiselle kirjallisuudelle ja kulttuurilehtien tilaustuki kirjastoille.

 

"Järkyttävät leikkaukset, totesi ministeri Kurvinen."

Järkyttävät leikkaukset, totesi ministeri Kurvinen. Hallitusviisikolta ei näillä näkymin ole tulossa enempää rahaa kulttuurille. Seuraaville vuosille on vielä tulossa kompensaatioita, mutta jatko on auki. Rahapelituottojen osuus kulttuuriin ohjatuista varoista on kasvanut vuosien saatossa ja nyt kolahtaa sekä koronan takia vähentyneet tuotot että peliongelmien ottaminen oikeasti tikun nokkaan.

Kurvinen totesikin, että kulttuurin tärkeys pitäisi nähdä ja varata määrärahat budjettiin ilman kytköstä rahapeleihin. Pelituottojen menetys on korvattava valtion budjetista. Tätä olemme me MAL:ssa myös tuoneet esiin jo useampana vuotena.

Tiedotustilaisuuteen osallistui yli 70 kulttuurialan edustajaa. Keskusteluissa korostui tyrmistys, ahdistus ja jopa raivo. Kiitosta sai tilaisuuden järjestäminen ja avoimuus ikävien asioiden kertomisessa. Huoli leikkausten vaikutuksista kulttuuritoimintojen ohella nousi niin työllisyyteen, tuleviin sukupolviin kuin sosiaalisiin vaikutuksiin yhteiskunnassa. ”Kulttuurin alas ajaminen ei lohduta peliongelmista kärsivää, veikkaan että päinvastoin” totesi yksi osallistuja tilaisuuden chat-osiossa.

Kulttuurin rahoituksessa puhutaan pienistä summista kokonaisuudessa. Kulttuuri kuitenkin tutkitusti tuottaa enemmän hyvää kuin siihen sijoitetaan. Kulttuurin kehittämisen tulisi olla prioriteetti ja siihen tarvitaan poliittista tahtoa. Löytyykö sitä?

 

Toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä

Kirjoittaja Katariina Mäkelä on Museoalan ammattiliiton toiminnanjohtaja.

Ajankohtaista

Kaksi henkilöä tarkastelee kuvia museon kuva-arkistossa.

Keräämme tietoa museoalan harjoitteluista – vielä ehdit vastata!

Kirjoittajalta MAL | 9.6.2021

Keräämme tietoa museoalan harjoitteluista – haluamme kuulla niin harjoittelijoita, museoita kuin korkeakouluja! Museoiden ja korkeakoulujen vastausaikaa on pidennetty 18.6. saakka. Harjoittelijoiden osalta vastausaika päättyy 13.6.

Lue lisää
Kolme henkilöä seisoo museon näyttelytilassa

Kysely: Suomalaiset mieltävät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut vahvasti elinvoimatekijöiksi

Kirjoittajalta MAL | 8.6.2021

Hyvät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut ovat kunnalle tärkeä elinvoimatekijä, arvioi 86 prosenttia suomalaisista. Vähiten kulttuurimyönteisissä perussuomalaisissakin näin ajattelevien määrä on kasvanut selvästi viime vuosina. Kysely kertoo myös koronan pitkittymisen lisänneen kulttuurin kaipuuta.

Lue lisää

Museoalan opiskelija, et ole yksin työelämässä

Kirjoittajalta Heta | 2.6.2021

Museoalalla on eletty haastavia aikoja koronan mainingeissa, ja epävarmuudesta ovat kärsineet niin ammattilaiset kuin opiskelijat. Ammattijärjestön merkitys on korostunut vaikeana aikana, kirjoittaa Museoalan ammattiliiton järjestökoordinaattori Heta Hedman.

Lue lisää
yhdessa teams

Museoiden säilyminen ja kehittyminen kuntapalveluna on taattava

Kirjoittajalta MAL | 31.5.2021

Museoista yli puolet on kuntien omistamia ja kunnat ovat tärkeitä tukijoita myös yksityisille museoille. SOTE-uudistuksen jälkeen kunnilla ja alueilla on entistä keskeisempi rooli museotoiminnan turvaajina; niin ylläpitäjinä, tukijoina kuin kehittäjinä

Lue lisää
Korjausrakentamisen tutkija Katariina Ruuska-Jauhijärvi työskentelee Kymenlaakson museossa Kotkassa.

Taustalta näkyväksi – osaavat museoalan ammattilaiset

Kirjoittajalta MAL | 24.5.2021

Kunnat ovat merkittäviä työnantajia museo-, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluissa. Yhteisessä kampanjassa Akavan Erityisalojen kanssa nostamme kuntavaalien alla esiin ammattilaisia, jotka luovat kuntien laadukkaita palveluita.

Lue lisää
Henkilö on pöydän ääressä tietokoneella ja soittaa puhelua.

Jäsen, muistathan palvelusi – uutta suuntaa uravalmennuksesta!

Kirjoittajalta MAL | 20.5.2021

Oletko hakemassa työtä tai pohditko uutta suuntaa urallesi? Maksuttomista urapalveluista saat tukea työnhakuun, apua urasuunnitteluun ja omassa työssä kehittymiseen sekä vahvistusta työhyvinvointiin. Tavattavissasi on myös työpsykologi.

Lue lisää
Piirroskuva tutkijasta, joka tekee työtä tietokoneen ääressä.

Koronakysely 2021 käynnissä

Kirjoittajalta MAL | 20.5.2021

Koronaepidemian alkaessa keväällä 2020 kysyimme museoammattilaisten kokemuksia ja tuntemuksia epidemian vaikutuksista alalle ja omaan työhön. Uusimme kyselyn keväällä 2021 epidemian jatkuttua yli vuoden.

Lue lisää
Piirroskuva erilaisista asiakkaista museossa.

Mitä museo-oppaille kuuluu – Opastaminen on oikea ammatti

Kirjoittajalta MAL | 19.5.2021

Selvitimme museo-oppaiden työskentelyolosuhteita yhdessä TAKU ry:n kanssa. Perkaamme kirjoitussarjassamme oppaiden kokemuksia. Tällä kertaa tarkastellaan, miten vastaukset rikkovat mielikuvaa opastamisesta väliaikaisena sivutyönä.

Lue lisää

Museoalan ammattiliitto: Museoalan harjoittelupalkat kuntoon!

Kirjoittajalta MAL | 7.5.2021

Museot ovat tarjonneet opiskelijoille hyviä harjoittelupaikkoja koronapandemiasta huolimatta, kiittää Museoalan ammattiliitto. Harjoittelun palkkauksessa on kuitenkin usein parannettavaa.

Lue lisää
Näyttelyn ripustuskuva

Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia ei voi väheksyä – huomioidaanko tämä näkökulma rahoituksessa?

Kirjoittajalta Katariina | 6.5.2021

Veroeuroillamme rahoitetaan monenlaisia yhteiskunnalle tärkeitä toimintoja – rahojen kohdentaminen aiheuttaa paljon keskustelua ja päättäjät joutuvat tekemään arvovalintoja.

Lue lisää
budjetti kulttuuriala kulttuuriministeri leikkaus mal ministeri museoala rahapelituotto valtionrahoitus veikkaus