Hyvät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut ovat kunnalle tärkeä elinvoimatekijä, arvioi 86 prosenttia suomalaisista. Vähiten kulttuurimyönteisissä perussuomalaisissakin näin ajattelevien määrä on kasvanut selvästi viime vuosina. Kysely kertoo myös koronan pitkittymisen lisänneen kulttuurin kaipuuta.

Kulttuuri on kotipaikkakunnan vetovoimatekijä, johon tulee panostaa

Suomalaiset näkevät kulttuurin selkeästi oman kotipaikkakuntansa elinvoima- ja vetovoimatekijäksi, johon tulee panostaa. Näkemykset ovat pysyneet vuosikaudet vankan kulttuurimyönteisinä, kertoo Kantar TNS:n gallup.

Nyt keväällä tehdyn kyselyn mukaan neljän viidesosan (82 %) mielestä oman kotipaikkakunnan ”on panostettava hyviin kirjasto-, museo- ja kulttuuripalveluihin”.

Selkeä enemmistö (76 %) pitää kulttuuria kansalaisen peruspalveluna.

Valtaenemmistön (86 %) mielestä kyseessä on omalle kotipaikkakunnalle ”tärkeä elinvoimatekijä”.

Neljä viidesosa (80 %) kallistui sen kannalle, että ”hyvin toimivat kulttuuripalvelut ovat vetovoimatekijä, joka houkuttelee matkailijoita paikkakunnalle”.

 

Hyvät kulttuuripalvelut vaativat hyviä tekijöitä ja toteuttajia

Suurin osa suomalaisista tunnustaa myös sen, että hyvät kulttuuripalvelut vaativat hyviä tekijöitä ja toteuttajia.

Kun väitettiin, että ”laadukkaiden kulttuuripalvelujen tuottamisen edellytyksenä ovat koulutetut asiantuntijat”, useampi kuin kolme neljästä tutkimukseen osallistuneesta yhtyi ajatukseen.

 

Kulttuuriasenteet vaihtelevat puoluekannan mukaan

Vaatimus panostamisesta hyviin kirjasto-, kulttuuri- ja museopalveluihin on vahva kaikissa väestöryhmissä. Keskimääräistä useammin sen kuitenkin esittävät naiset, iäkkäät sekä kaupunkimaisessa ympäristössä asuvat.

Perussuomalaiset esittävät vaatimuksen lievemmin. Heistä keskimääräistä harvempi toivoo kotikunnan panostavan kulttuuripalveluihin.

Kulttuurimyönteisyyden ”syvimmän jakolinjan” voi sanoa kulkevan viher-vasemmiston ja perussuomalaisten välillä. Kokoomuksen ja keskustan kannattajat asettuvat välimaastoon.

Kulttuurimyönteisyys on lähes kaikilla tutkimuksen mittareilla pudonnut hieman edellisestä, vuoden 2019 gallupista.

Poikkeuksena ovat vastaukset elinvoimakysymykseen. Jonkin verran useampi totesi nyt hyvien kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelujen olevan omalle kotipaikkakunnalleen tärkeä elinvoimatekijä.

Erityisesti näkemys oli saanut huimasti lisää jalansijaa perusuomalaisten joukossa. Kun vuonna 2019 heistä 48 prosenttia oli jokseenkin tätä mieltä, tämän kevään mittauksessa näin ajattelevia oli 73 prosenttia. Myös vasemmistoliiton kannattajissa tämä näkemys oli vahvistunut entisestään.

- Ilahduttavaa on varsin vankka kulttuurimyönteisyys kaikissa puolueissa. Toivottavasti tämä lupaa vahvistuvia kuntien kulttuuri-, kirjasto- ja museopalveluita ympäri Suomen, arvioi toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki Akavan Erityisaloista kuntavaalien alla.

- Myönteistä on myös se, että tunnistetaan osaamisen merkitys. Vain koulutetut ammattilaiset takaavat, että kunnissa on jatkossakin laadukkaat ja kehittyvät kirjasto-, kulttuuri- ja museopalvelut. Laatu ei synny itsestään, kunnon palvelut edellyttävät kunnon resursointia, Luomanmäki muistuttaa.

 

Kulttuurin kaipuu lisääntyi pandemian pitkittyessä

Koronasulkujen vaikutuksia kulttuurin kaipuuseen tutkittiin TNS Kantarin gallupin avulla sekä ensimmäisenä että toisena koronakeväänä. Pitkittynyt pandemia sai yhä useamman kaipaamaan kirjastoon, museoon, konserttiin ja kulttuuritapahtumiin.

Esimerkiksi museoiden ja konserttien kohdalla hyppäys on huomattava. Ensimmäisen koronasulun jälkeen museoon kaipasi erittäin paljon, paljon tai edes vähän 43 prosenttia. Toisena koronakeväänä näin vastanneiden määrä oli kivunnut 60 prosenttiin. Konserttien kohdalla vastaavat luvut olivat 52 prosenttia ja 67 prosenttia.

Kirjastoa kaivattiin eniten kumpanakin pandemiakeväänä. Tuoreimmassa mittauksessa 43 prosenttia suomalaisista tunsi paljon ja 74 prosenttia ainakin jonkin verran kaipuuta kirjastoon.

 

 

 

Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1.007 henkilöä 26.2. – 5.3.2021 välisenä aikana. Aineisto kerättiin hyödyntäen Gallup Kanavaa. Kyseessä on Kantar TNS Oy:n kotitalouspaneeli, jossa erikseen rekrytoitu joukko vastaa kyselyihin viikoittain internetissä.

Tutkimuksen vastaajajoukko edustaa maamme 15 - 74 -vuotiasta väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tilastollinen virhemarginaali on keskimäärin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Tulokset ovat osa Kansalaisten käsitykset kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluista sekä hyvästä hallinnosta 2021 -tutkimusta, jota Kantar TNS on kulttuurin osalta tehnyt Akavan Erityisalojen toimeksiannosta vuodesta 2008.

 

Lisätietoja:

Salla Luomanmäki, toiminnanjohtaja, Akavan Erityisalat, puh. 040 700 7800, salla.luomanmäki@akavanerityisalat.fi

Jaakko Korpisaari, neuvottelupäällikkö, Akavan Erityisalat, puh. 040 777 9422, jaakko.korpisaari@akavanerityisalat.fi

Sakari Nurmela, tutkimusjohtaja, Kantar TNS Oy, puh. 040 578 5080, sakari.nurmela@kantar.com

Ajankohtaista

MALn Joulukalenteri 2021

Kirjoittajalta MAL | 24.12.2021

Julkaisimme joulukalenterin, jossa muistelemme kuluneen vuoden tapahtumia ja esittelemme toimintaamme. Tervetuloa tutustumaan!

Lue lisää

Konservaattori, hae kevään työnohjausryhmään!

Kirjoittajalta MAL | 22.12.2021

Konservaattori, kaipaatko vertaistukea oman työsi kehittämiseksi? Hae keväällä 2022 jäsenistämme koottavaan työnohjausryhmään, jossa pohditaan ja kehitetään omaa työtä osaavan työnohjaajan johdolla.

Lue lisää

Kerro meistä kaverille tai liity jäseneksi – voita 200 € lahjakortti!

Kirjoittajalta MAL | 21.12.2021

Kun liityt 31.1.2022 mennessä Museoalan ammattiliiton jäseneksi, osallistut K-ryhmän 200 € lahjakortin arvontaan. Sama koskee jäsentä, jonka suosituksen perusteella uusi jäsen liittyy meihin!

Lue lisää

Toimistomme on suljettu joulun ajaksi 23.12.-7.1.

Kirjoittajalta MAL | 21.12.2021

Toimistomme on joulun vietossa 23.12.2021-7.1.2022 välisen ajan. Myös Akavan Erityisalojen toimisto ja palvelut ovat suljettuna viikon 52 ajan. Joulumuistamisiin tarkoitetut varat lahjoitamme UN Women Suomen työhön Afganistanin naisten puolesta.

Lue lisää
animoitu pakettiauto, jonka kyljessä on MALn M-logo

Olemme muuttaneet!

Kirjoittajalta MAL | 20.12.2021

Uusi toimistomme sijaitsee Helsingin Itä-Pasilassa, osoitteessa Ratavartijankatu 2 A, 7. kerros. Toimiston kanssamme jakavat tuttuun tapaan kollegajärjestöt Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry sekä Kieliasiantuntijat ry.

Lue lisää
Piirroskuva erilaisista asiakkaista museossa.

Näkymätön asiantuntija? — Museo-oppaiden kyselyn tuloksia

Kirjoittajalta MAL | 10.12.2021

Museoalan ammattiliitto MAL ry ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry tekivät marraskuussa 2020 kyselyn, jossa kartoitettiin museo-oppaiden työolosuhteita. Nyt kyselyn tulokset on julkaistu raporttina.

Lue lisää

Näkymätön asiantuntija? — Tervetuloa keskustelutilaisuuteen museo-oppaiden työoloista 13.12.

Kirjoittajalta MAL | 25.11.2021

Museoalan ammattiliitto MAL kutsuu kaikki museo-oppaiden työolojen kehittämisestä kiinnostuneet verkossa järjestettävään keskustelutilaisuuteen 13.12. klo 17.30-19.

Lue lisää

Marraskuun uutiskirje julkaistu!

Kirjoittajalta MAL | 17.11.2021

Aiheina muun muassa lisä- ja täydennyskoulutuksen sekä opinnäytetöiden apurahat, opiskelijaedustajan haku hallitukseen sekä syksyn loput jäsentapaamiset. Jäsen, uutiskirje on lähetetty 12.11. ja löydät sen sähköpostistasi.

Lue lisää

Urapalveluidemme tarjoaja vaihtuu vuoden vaihteessa

Kirjoittajalta MAL | 15.11.2021

Urapalveluidemme tarjoaja vaihtuu 1.1.2022. Nykyisen tarjoajan Up Partnersin uraportaali on käytettävissä 31.12.2021 saakka. Vuoden alusta alkaen tilalle tulevat Coollan vastaavat palvelut.

Lue lisää
Piirroskuva erilaisista asiakkaista museossa.

Mitä museo-oppaille kuuluu – Kohti parempaa tulevaisuutta

Kirjoittajalta MAL | 2.11.2021

Selvitimme museo-oppaiden työskentelyolosuhteita yhdessä TAKU ry:n kanssa. Perkaamme kirjoitussarjassamme oppaiden kokemuksia. Viimeisessä kirjoituksessa pohdimme millaisilla keinoilla oppaiden työelämästä voidaan tehdä parempi.

Lue lisää
alanarvostus elämäsi kuntaan elinvoimatekija kehittyminen kuntavaalit kuntavaalit 2021 museopalvelu vetovoimatekija