Hyvät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut ovat kunnalle tärkeä elinvoimatekijä, arvioi 86 prosenttia suomalaisista. Vähiten kulttuurimyönteisissä perussuomalaisissakin näin ajattelevien määrä on kasvanut selvästi viime vuosina. Kysely kertoo myös koronan pitkittymisen lisänneen kulttuurin kaipuuta.

Kulttuuri on kotipaikkakunnan vetovoimatekijä, johon tulee panostaa

Suomalaiset näkevät kulttuurin selkeästi oman kotipaikkakuntansa elinvoima- ja vetovoimatekijäksi, johon tulee panostaa. Näkemykset ovat pysyneet vuosikaudet vankan kulttuurimyönteisinä, kertoo Kantar TNS:n gallup.

Nyt keväällä tehdyn kyselyn mukaan neljän viidesosan (82 %) mielestä oman kotipaikkakunnan ”on panostettava hyviin kirjasto-, museo- ja kulttuuripalveluihin”.

Selkeä enemmistö (76 %) pitää kulttuuria kansalaisen peruspalveluna.

Valtaenemmistön (86 %) mielestä kyseessä on omalle kotipaikkakunnalle ”tärkeä elinvoimatekijä”.

Neljä viidesosa (80 %) kallistui sen kannalle, että ”hyvin toimivat kulttuuripalvelut ovat vetovoimatekijä, joka houkuttelee matkailijoita paikkakunnalle”.

 

Hyvät kulttuuripalvelut vaativat hyviä tekijöitä ja toteuttajia

Suurin osa suomalaisista tunnustaa myös sen, että hyvät kulttuuripalvelut vaativat hyviä tekijöitä ja toteuttajia.

Kun väitettiin, että ”laadukkaiden kulttuuripalvelujen tuottamisen edellytyksenä ovat koulutetut asiantuntijat”, useampi kuin kolme neljästä tutkimukseen osallistuneesta yhtyi ajatukseen.

 

Kulttuuriasenteet vaihtelevat puoluekannan mukaan

Vaatimus panostamisesta hyviin kirjasto-, kulttuuri- ja museopalveluihin on vahva kaikissa väestöryhmissä. Keskimääräistä useammin sen kuitenkin esittävät naiset, iäkkäät sekä kaupunkimaisessa ympäristössä asuvat.

Perussuomalaiset esittävät vaatimuksen lievemmin. Heistä keskimääräistä harvempi toivoo kotikunnan panostavan kulttuuripalveluihin.

Kulttuurimyönteisyyden ”syvimmän jakolinjan” voi sanoa kulkevan viher-vasemmiston ja perussuomalaisten välillä. Kokoomuksen ja keskustan kannattajat asettuvat välimaastoon.

Kulttuurimyönteisyys on lähes kaikilla tutkimuksen mittareilla pudonnut hieman edellisestä, vuoden 2019 gallupista.

Poikkeuksena ovat vastaukset elinvoimakysymykseen. Jonkin verran useampi totesi nyt hyvien kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelujen olevan omalle kotipaikkakunnalleen tärkeä elinvoimatekijä.

Erityisesti näkemys oli saanut huimasti lisää jalansijaa perusuomalaisten joukossa. Kun vuonna 2019 heistä 48 prosenttia oli jokseenkin tätä mieltä, tämän kevään mittauksessa näin ajattelevia oli 73 prosenttia. Myös vasemmistoliiton kannattajissa tämä näkemys oli vahvistunut entisestään.

- Ilahduttavaa on varsin vankka kulttuurimyönteisyys kaikissa puolueissa. Toivottavasti tämä lupaa vahvistuvia kuntien kulttuuri-, kirjasto- ja museopalveluita ympäri Suomen, arvioi toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki Akavan Erityisaloista kuntavaalien alla.

- Myönteistä on myös se, että tunnistetaan osaamisen merkitys. Vain koulutetut ammattilaiset takaavat, että kunnissa on jatkossakin laadukkaat ja kehittyvät kirjasto-, kulttuuri- ja museopalvelut. Laatu ei synny itsestään, kunnon palvelut edellyttävät kunnon resursointia, Luomanmäki muistuttaa.

 

Kulttuurin kaipuu lisääntyi pandemian pitkittyessä

Koronasulkujen vaikutuksia kulttuurin kaipuuseen tutkittiin TNS Kantarin gallupin avulla sekä ensimmäisenä että toisena koronakeväänä. Pitkittynyt pandemia sai yhä useamman kaipaamaan kirjastoon, museoon, konserttiin ja kulttuuritapahtumiin.

Esimerkiksi museoiden ja konserttien kohdalla hyppäys on huomattava. Ensimmäisen koronasulun jälkeen museoon kaipasi erittäin paljon, paljon tai edes vähän 43 prosenttia. Toisena koronakeväänä näin vastanneiden määrä oli kivunnut 60 prosenttiin. Konserttien kohdalla vastaavat luvut olivat 52 prosenttia ja 67 prosenttia.

Kirjastoa kaivattiin eniten kumpanakin pandemiakeväänä. Tuoreimmassa mittauksessa 43 prosenttia suomalaisista tunsi paljon ja 74 prosenttia ainakin jonkin verran kaipuuta kirjastoon.

 

 

 

Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1.007 henkilöä 26.2. – 5.3.2021 välisenä aikana. Aineisto kerättiin hyödyntäen Gallup Kanavaa. Kyseessä on Kantar TNS Oy:n kotitalouspaneeli, jossa erikseen rekrytoitu joukko vastaa kyselyihin viikoittain internetissä.

Tutkimuksen vastaajajoukko edustaa maamme 15 - 74 -vuotiasta väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tilastollinen virhemarginaali on keskimäärin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Tulokset ovat osa Kansalaisten käsitykset kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluista sekä hyvästä hallinnosta 2021 -tutkimusta, jota Kantar TNS on kulttuurin osalta tehnyt Akavan Erityisalojen toimeksiannosta vuodesta 2008.

 

Lisätietoja:

Salla Luomanmäki, toiminnanjohtaja, Akavan Erityisalat, puh. 040 700 7800, salla.luomanmäki@akavanerityisalat.fi

Jaakko Korpisaari, neuvottelupäällikkö, Akavan Erityisalat, puh. 040 777 9422, jaakko.korpisaari@akavanerityisalat.fi

Sakari Nurmela, tutkimusjohtaja, Kantar TNS Oy, puh. 040 578 5080, sakari.nurmela@kantar.com

Ajankohtaista

kissa ja taskukalenteri 2023

Perinteinen jäsenetu: Akava-kalenteri 2023 – tilaa omasi ajoissa!

Kirjoittajalta MAL | 19.9.2022

Nyt on hyvä aika luoda katse tulevaan ja tilata jäsenetuna Akava-kalenteri 2023. Kalenteri on ilmainen MALn jäsenille, mutta se pitää tilata. Voit tilata kalenterin ennakkoon 31.10.2022 mennessä. Kalenterit postitetaan marraskuussa. Toimi ajoissa – älä unohda!

Lue lisää
Jäsentiedote syyskuu

Syyskuun jäsenkirje julkaistu!

Kirjoittajalta MAL | 14.9.2022

Syyskuun jäsentiedote on lähetetty sähköpostiin 12.9. Ajankohtaisena muun muassa yhteystietojen tarkistus ja ryhmätyönohjaus henkilöstöedustajille. Myös perinteisen jäsenetumme eli Akava-kalenterin tilauslomake on avattu!

Lue lisää
Ihmisiä läppäreillä piirros

Luottamusmies (henkilöstöedustaja), hae syksyn työnohjausryhmään!

Kirjoittajalta MAL | 12.9.2022

Luottamusmies, henkilöstöedustaja, työsuojeluvaltuutettu – kaipaatko vertaistukea luottamustoimesi ja työsi kehittämiseksi? Hae jäsenistämme koottavaan työnohjausryhmään, jossa pohditaan ja kehitetään omaa työtä osaavan työnohjaajan johdolla.

Lue lisää
Saunavasta ja teksti kulttuuriperintöstrategia 2030

Suomen ensimmäisen kulttuuriperintöstrategian lausuntokierros päättyi elokuussa

Kirjoittajalta MAL | 6.9.2022

Tavoitteena on laatia valtioneuvoston periaatepäätös vuoteen 2030 ulottuvaksi kulttuuriperintöstrategiaksi, jossa kulttuuriperintö on voimavara tulevaisuuden kestäville ratkaisuille yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla.

Lue lisää
ihmisiä seminaarisalissa

Uuden museomääritelmän hyväksyminen oli läpinäkyvyyden riemujuhlaa

Kirjoittajalta MAL | 5.9.2022

Keskiviikkona 24. elokuuta 2022 kansainvälinen museoneuvosto ICOM hyväksyi yleiskokouksessaan Prahassa historiallisesti uuden museomääritelmän.

Lue lisää
uutiskirjenostoja elokuu 2022

Elokuun uutiskirje julkaistu!

Kirjoittajalta MAL | 23.8.2022

Elokuun jäsentiedote on lähetetty jäsenille 19.8. sähköpostitse. Loppukesän aiheita mm. Paras mahdollinen museoharjoittelu -webinaari, jäsenetuja ja uuden järjestökoordinaattorin esittäytyminen.

Lue lisää

Uusi järjestökoordinaattori esittäytyy

Kirjoittajalta MAL | 19.8.2022

Uusi järjestökoordinaattorimme FM Tuulia-Tuulia Tummavuori on aloittanut työt. -Taustaltani olen itsekin museoalan ammattilainen ja tutustunut ammattiliittoon aiemmin jäsenenä, kertoo Tuulia-Tuulia.

Lue lisää
Kooste heinäkuun uutiskirjeotsikoista

Heinäkuun uutiskirje julkaistu!

Kirjoittajalta MAL | 4.7.2022

Heinäkuun jäsentiedote on lähetetty 4.7. sähköpostitse. Keskikesän aiheina mm. harjoittelukannanotto, kunta-alan sopimus, etätyökysely ja toimiston kuulumisia!

Lue lisää
Työntekijä pöydän äärellä puhelimessa

MALn uusi järjestökoordinaattori valittu

Kirjoittajalta Katariina | 28.6.2022

Avoinna ollut järjestökoordinaattorin tehtävä kiinnosti hakijoita. Uudeksi järjestökoordinaattoriksi on valittu FM Tuulia-Tuulia Tummavuori, joka aloittaa tehtävässä 15.8.2022.

Lue lisää
Logot Akava, Akavan Erityisalat ja Museoalan ammattiliitto sekä kuvituselementit (MAL-kukat)

Kattojärjestömme Akavan Erityisalat vaatii avointa ja reilua puheenjohtajavaalia Akavaan

Kirjoittajalta MAL | 20.6.2022

– Jäsenillemme on tärkeää, että Akava ajaa tasa-arvokysymyksiä ja myös heikommassa työmarkkina-asemassa olevien akavalaisten asiaa. Näistä näkökulmista tarkastelemme jälleen kaikkia puheenjohtajaehdokkaita, sanoo Akavan Erityisalat.

Lue lisää
alanarvostus elämäsi kuntaan elinvoimatekija kehittyminen kuntavaalit kuntavaalit 2021 museopalvelu vetovoimatekija