Hyvät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut ovat kunnalle tärkeä elinvoimatekijä, arvioi 86 prosenttia suomalaisista. Vähiten kulttuurimyönteisissä perussuomalaisissakin näin ajattelevien määrä on kasvanut selvästi viime vuosina. Kysely kertoo myös koronan pitkittymisen lisänneen kulttuurin kaipuuta.

Kulttuuri on kotipaikkakunnan vetovoimatekijä, johon tulee panostaa

Suomalaiset näkevät kulttuurin selkeästi oman kotipaikkakuntansa elinvoima- ja vetovoimatekijäksi, johon tulee panostaa. Näkemykset ovat pysyneet vuosikaudet vankan kulttuurimyönteisinä, kertoo Kantar TNS:n gallup.

Nyt keväällä tehdyn kyselyn mukaan neljän viidesosan (82 %) mielestä oman kotipaikkakunnan ”on panostettava hyviin kirjasto-, museo- ja kulttuuripalveluihin”.

Selkeä enemmistö (76 %) pitää kulttuuria kansalaisen peruspalveluna.

Valtaenemmistön (86 %) mielestä kyseessä on omalle kotipaikkakunnalle ”tärkeä elinvoimatekijä”.

Neljä viidesosa (80 %) kallistui sen kannalle, että ”hyvin toimivat kulttuuripalvelut ovat vetovoimatekijä, joka houkuttelee matkailijoita paikkakunnalle”.

 

Hyvät kulttuuripalvelut vaativat hyviä tekijöitä ja toteuttajia

Suurin osa suomalaisista tunnustaa myös sen, että hyvät kulttuuripalvelut vaativat hyviä tekijöitä ja toteuttajia.

Kun väitettiin, että ”laadukkaiden kulttuuripalvelujen tuottamisen edellytyksenä ovat koulutetut asiantuntijat”, useampi kuin kolme neljästä tutkimukseen osallistuneesta yhtyi ajatukseen.

 

Kulttuuriasenteet vaihtelevat puoluekannan mukaan

Vaatimus panostamisesta hyviin kirjasto-, kulttuuri- ja museopalveluihin on vahva kaikissa väestöryhmissä. Keskimääräistä useammin sen kuitenkin esittävät naiset, iäkkäät sekä kaupunkimaisessa ympäristössä asuvat.

Perussuomalaiset esittävät vaatimuksen lievemmin. Heistä keskimääräistä harvempi toivoo kotikunnan panostavan kulttuuripalveluihin.

Kulttuurimyönteisyyden ”syvimmän jakolinjan” voi sanoa kulkevan viher-vasemmiston ja perussuomalaisten välillä. Kokoomuksen ja keskustan kannattajat asettuvat välimaastoon.

Kulttuurimyönteisyys on lähes kaikilla tutkimuksen mittareilla pudonnut hieman edellisestä, vuoden 2019 gallupista.

Poikkeuksena ovat vastaukset elinvoimakysymykseen. Jonkin verran useampi totesi nyt hyvien kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelujen olevan omalle kotipaikkakunnalleen tärkeä elinvoimatekijä.

Erityisesti näkemys oli saanut huimasti lisää jalansijaa perusuomalaisten joukossa. Kun vuonna 2019 heistä 48 prosenttia oli jokseenkin tätä mieltä, tämän kevään mittauksessa näin ajattelevia oli 73 prosenttia. Myös vasemmistoliiton kannattajissa tämä näkemys oli vahvistunut entisestään.

- Ilahduttavaa on varsin vankka kulttuurimyönteisyys kaikissa puolueissa. Toivottavasti tämä lupaa vahvistuvia kuntien kulttuuri-, kirjasto- ja museopalveluita ympäri Suomen, arvioi toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki Akavan Erityisaloista kuntavaalien alla.

- Myönteistä on myös se, että tunnistetaan osaamisen merkitys. Vain koulutetut ammattilaiset takaavat, että kunnissa on jatkossakin laadukkaat ja kehittyvät kirjasto-, kulttuuri- ja museopalvelut. Laatu ei synny itsestään, kunnon palvelut edellyttävät kunnon resursointia, Luomanmäki muistuttaa.

 

Kulttuurin kaipuu lisääntyi pandemian pitkittyessä

Koronasulkujen vaikutuksia kulttuurin kaipuuseen tutkittiin TNS Kantarin gallupin avulla sekä ensimmäisenä että toisena koronakeväänä. Pitkittynyt pandemia sai yhä useamman kaipaamaan kirjastoon, museoon, konserttiin ja kulttuuritapahtumiin.

Esimerkiksi museoiden ja konserttien kohdalla hyppäys on huomattava. Ensimmäisen koronasulun jälkeen museoon kaipasi erittäin paljon, paljon tai edes vähän 43 prosenttia. Toisena koronakeväänä näin vastanneiden määrä oli kivunnut 60 prosenttiin. Konserttien kohdalla vastaavat luvut olivat 52 prosenttia ja 67 prosenttia.

Kirjastoa kaivattiin eniten kumpanakin pandemiakeväänä. Tuoreimmassa mittauksessa 43 prosenttia suomalaisista tunsi paljon ja 74 prosenttia ainakin jonkin verran kaipuuta kirjastoon.

 

 

 

Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1.007 henkilöä 26.2. – 5.3.2021 välisenä aikana. Aineisto kerättiin hyödyntäen Gallup Kanavaa. Kyseessä on Kantar TNS Oy:n kotitalouspaneeli, jossa erikseen rekrytoitu joukko vastaa kyselyihin viikoittain internetissä.

Tutkimuksen vastaajajoukko edustaa maamme 15 - 74 -vuotiasta väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tilastollinen virhemarginaali on keskimäärin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Tulokset ovat osa Kansalaisten käsitykset kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluista sekä hyvästä hallinnosta 2021 -tutkimusta, jota Kantar TNS on kulttuurin osalta tehnyt Akavan Erityisalojen toimeksiannosta vuodesta 2008.

 

Lisätietoja:

Salla Luomanmäki, toiminnanjohtaja, Akavan Erityisalat, puh. 040 700 7800, salla.luomanmäki@akavanerityisalat.fi

Jaakko Korpisaari, neuvottelupäällikkö, Akavan Erityisalat, puh. 040 777 9422, jaakko.korpisaari@akavanerityisalat.fi

Sakari Nurmela, tutkimusjohtaja, Kantar TNS Oy, puh. 040 578 5080, sakari.nurmela@kantar.com

Ajankohtaista

Moikka maailma!

Kirjoittajalta MAL | 16.9.2020

Tervetuloa WordPressiin. Tämä on ensimmäinen artikkelisi. Muokkaa sitä tai poista se ja aloita kirjoittamaan!

Lue lisää

Akavan Erityisalat: Veikkaustuottojen pudotus kompensoitava; ei herätetä aktiivimallia

Kirjoittajalta MAL | 4.9.2020

Budjettiriihessä leikkausuhan alla on kansalaisten hyvinvointia edistävä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotyö, jota tulisi rahoittaa pelituottojen sijaan budjettivaroin. Akavan Erityisalat toivoo, että rahapelien ja yleishyödyllisten palvelujen kytkös purettaisiin.

Lue lisää

Koronakevät museoammattilaisen näkökulmasta – kooste kyselytutkimuksesta

Kirjoittajalta MAL | 1.7.2020

Onnistunutta etätyöskentelyä, epävarmuutta tulevasta sekä töiden loppumista seinään. MAL toteutti museoammattilaisille kyselyn koronakevään kokemuksista. MAL:n toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä kokosi yhteen kyselytutkimuksen tärkeimmät havainnot.

Lue lisää

Korona vähensi museoalan kesätöitä

Kirjoittajalta MAL | 18.6.2020

Museot ovat toipumassa koronasta poikkeusjärjestelyin. Kevään sulku ja leikkautuneet lipputuotot näkyvät nyt varovaisuutena palkata kesätyöntekijöitä. Museoalan ammattiliitto seuraa vuosittain museoalan kesätyömarkkinoita.

Lue lisää

Museoissa turvallisesti – henkilökunta avainasemassa

Kirjoittajalta MAL | 29.5.2020

Museoiden avautuessa asiakkaiden lisäksi henkilökunnalla täytyy olla turvallinen ja luottavainen olo. Työturvallisuuslain mukaan työnantaja vastaa työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä.

Lue lisää

Museoiden ja museoammattilaisten hätä on kuultu

Kirjoittajalta MAL | 14.4.2020

Olemme Museoalan ammattiliitossa tyytyväisiä, että valtioneuvosto esittää lisätalousarviossaan (8.4.) huomattavaa kriisirahoitusta kulttuurialalle. Haluamme luottaa siihen, että päättäjät kohdentavat lisärahoituksen täysimääräisenä museoille.

Lue lisää
Kolme henkilöä seisoo museon näyttelytilassa

Museoalan ammattiliitto, Suomen museoliitto ja Akavan Erityisalat: Museot tarvitsevat kriisirahoitusta

Kirjoittajalta MAL | 6.4.2020

Museoala tarvitsee kriisirahoitusta selviytyäkseen lippu- ja myyntitulojen menetyksestä. Museorakennukset suljettiin yleisöltä koronakriisin vuoksi. Tämä ei saa estää museotyön jatkumista, sanovat MAL, Suomen museoliitto ja Akavan Erityisalat kehysriihikannanotossaan.

Lue lisää

Keräämme tietoa poikkeusolojen vaikutuksista museoammattilaisten työhön

Kirjoittajalta MAL | 26.3.2020

Keräämme museoalan ammattilaisten kokemuksia koronaviruksen vaikutuksesta alallamme. Kerro meille miten pandemiatilanne on vaikuttanut työhösi. Kokemuksia hyödynnetään Museoalan ammattiliiton edunvalvonnassa.

Lue lisää
Kolme henkilöä seisoo museon näyttelytilassa

Myös museoalan ammattilaiset kovilla koronavirustilanteen takia

Kirjoittajalta MAL | 20.3.2020

Olemme keskellä ennennäkemätöntä poikkeustilannetta – pandemiaa, joka vaikuttaa ihmisiin ja yhteiskuntaan äärettömän paljon. Huoli ihmisten terveydestä on meillä kaikilla ensisijainen, mutta taustalla painaa huoli toimeentulosta ja sitä kautta hyvinvoinnista ja terveydestä.

Lue lisää
alanarvostus elämäsi kuntaan elinvoimatekija kehittyminen kuntavaalit kuntavaalit 2021 museopalvelu vetovoimatekija