MAL julkaisi touko-kesäkuun aikana seitsemän lakkotarinaa, joissa museoammattilaiset kertoivat, miksi osallistuivat tai tukivat kunta-alan lakkoa. Tarinoiden näkökulmat olivat monilta osin yhtenevät. Kulttuuriperinnön asiantuntijat ansaitsevat oikeudenmukaisen korvauksen tekemästään arvokkaasta työstä.
Kulunut kevät on ollut museoalan edunvalvonnan näkökulmasta poikkeuksellinen. Kun kunta-alan virka- ja työehtosopimusneuvottelut kärjistyivät työriidaksi ja lopulta kymmeneen kaupunkiin laajenneiksi lakoiksi, museoväki marssi muiden ammattiryhmien mukana vaatimassa kunta-alan palkkatasoa korjaavan palkkaohjelman käyttöönottoa.
Museoalan ammattiliitossa huomasimme kuitenkin varsin pian, että sekä mediassa että lakkotapahtumissa pieni ammattiryhmämme jäi isompien lakkoryhmien varjoon. Poikkeuksellisessa, ellei jopa historiallisessa, tilanteessa oli kuitenkin ensiarvoisen tärkeää saada myös kulttuuriperinnön asiantuntijoiden ääni kuuluviin. Työriidan pitkittyessä tarve kasvoi yhä suuremmaksi.
Näin sai alkunsa Lakkotarinoita-kampanja, jossa museoalan ammattilaiset kertoivat omin sanoin, miksi museotyö on arvokasta – ja miksi sen tulee näkyä myös palkkauksessa. Vastaanotimme seitsemän tekstiä, jotka julkaisimme touko-kesäkuun aikana.
Museoala on yhteiskunnallisesti merkittävä
Ulkopuolelta katsoen museotyön yhteiskunnallista merkitystä voi olla vaikea hahmottaa, sillä vain noin 25 % museotyöstä näkyy ulospäin. Suurin osa museoissa ja muissa muistiorganisaatioissa tapahtuvasta työstä tapahtuu suljettujen ovien takana. Kuten ensimmäisenä lakkotarinan kanssamme jakanut arkeologina työskentelevä henkilö kertoi:
”Museotyön lonkerot ulottuvat laajalle yhteiskunnan eri sektoreille. Sitä ei aina tiedetä tai ymmärretä. Museoissa on laaja kirjo tehtäviä ja korkeasti koulutettua, asiansa osaavaa henkilökuntaa. Me huolehdimme siitä, että kulttuuriympäristö, esineet, asiat, muistot, historia ja esihistoria tunnustetaan ja muistetaan vielä meidän jälkeemme.”
Millainen olisi yhteiskunta ilman kansallista muistia? Museot säilyttävät ja välittävät eteenpäin niin aineellista kuin aineetontakin kulttuuriperintöä historian pitkässä ketjussa. Se on voimavara, joka on arvoltaan korvaamatonta. Ei ole sattumaa, että esimerkiksi aseellisissa konflikteissa hyökkäyksen kohteena olevan osapuolen kulttuurista pääomaa pyritään systemaattisesti tuhoamaan. KuM Sanni Saarenpään kuvaus kulttuurin merkityksestä herättää ymmärtämään, miten tärkeää museotyö on:
”Monipuolisten kulttuurikokemusten saavutettavuus kulkee käsi kädessä sen kanssa, että jokaisella on mahdollisuus nähdä itsensä toisaalta osana historian jatkumoa ja toisaalta yksilöllisenä, reagoivana, elävänä ja mieltymystensä kautta kehittyvänä olentona, jolle maailma avautuu monisyisenä sisäisten tutkimusmatkojen kenttänä. Museot ovat osa tätä matkaa.”
Millainen olisi yhteiskunta ilman kansallista muistia? Museot säilyttävät ja välittävät eteenpäin niin aineellista kuin aineetontakin kulttuuriperintöä historian pitkässä ketjussa. Se on voimavara, joka on arvoltaan korvaamatonta.
Museoissa rakennetaan kestävää tulevaisuutta
Museo on paljon muutakin kuin kulttuuripalvelu. On syytä pitää mielessä, että museoiden sivistys- ja hyvinvointivaikutukset ovat huomattavia ja ne vaikuttavat positiivisesti muun muassa kansantalouteen. Kolmannen lakkotarinan kirjoittaja toi esille museoalan vaikutusten laaja-alaisuutta:
”Museotyö tuo sivistysarvoa, mutta myös taloudellista arvoa muun muassa matkailun kautta. Museotyö edustaa kestäviä arvoja ja toimii monella tavalla yhteiskuntia rakentavasti ja eheyttävästi.”
Neljännen lakkotarinan kirjoittanut museoamanuenssi on samoilla linjoilla:
”Museot ovat kansakunnan muisti ja kulttuurin vaalija. Museot tukevat työllään koulutusta ja oppimista, yksityistä sektoria sekä hyvinvointia. Museoiden merkitys yhteiskunnalle on hienovarainen, monisyinen ja vaikeasti napakoiksi iskulauseiksi tiivistettävä.”
Museo- ja kulttuuriperintöalan koulutus- ja asiantuntijuusvaatimukset ovat korkeat. Omaa osaamista tuleekin päivittää jatkuvasti. Jokaisen museon tarjoaman palvelun takana on vuosikausien työ. Kuten viidennen lakkotarinan kirjoittaja toteaa:
”Työmme näkyväksi tekeminen auttaa ihmisiä hahmottamaan, ettei kulttuuriperintö säily eikä tule saavutettavaksi nappia painamalla. Työ vaatii korkeakouluopinnot. Palkka on liian pieni opintojen kestoon ja laajuuteen sekä työn tärkeyteen nähden.”
Museo ylös palkkakuopasta
Museoalan palkkataso edustaa pohjalukemia alipalkattujen alojen joukossa. Näin siitä huolimatta, että useimmat museoammatit edellyttävät korkeakoulututkintoa. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden konservaattoreiden palkkaus on erityisen huono.
Maaliskuisessa kannanotossaan MAL vaati konservaattoreiden sijoittamista kunta-alan työsopimuksessa henkilöstön palkkahinnoittelussa museopalveluiden asiantuntijatehtäviin (02MUS040) museopalvelujen vaativien ammattitehtävien ja ammattitehtävien (02MUS060) sijaan. Pidennettyä työaikaa tekevän esinekonservaattorin kertomus havainnollistaa, miksi:
”Saan bruttona vähän päälle 2300 € sekä työkokemuslisät vähän alle 200 € kuussa. Palkka on sellainen mikä käy tilinauhalla pyörähtämässä, kunnes hajoaa pienempiin osiin muiden laskujen mukana.”
Konservaattoreiden (AMK) koulutus on nelivuotinen ja monitieteellinen. Vaikka konservaattorit ovat korkeakoulutettuja asiantuntijoita, ammattiryhmä ei aina saa ansaitsemaansa tunnustusta. Konservaattori Elviira Heikkilän kirjoitus unelma-ammatistaan päättää lakkotarinoita-kampanjan:
”Museotyöntekijällä on suuri työkuorma ja pieni palkka. Etenkin me konservaattorit olemme syvässä palkkakuopassa huolimatta korkeakoulututkinnoistamme ja laaja-alaisesta, jatkuvasti päivitettävästä asiantuntijuudestamme.”
Kiitos kaikille kirjoittajille erinomaisista teksteistä, joilla sanoititte alan ammattilaisten osaamista ja työtä. Kiitos myös kaikille työtaistelua tukeneille. Kunta-alan neuvottelupöydässä ollaan vihdoinkin pääsemässä sopuun. Seuraa viestintäämme!
Kirjoittaja Maija Talja työskentelee projektityöntekijänä Museoalan ammattiliitossa. Poikkeuksellinen kevään neuvottelutilanne toi lisäväriä myös projektitehtäviin.
Ajankohtaista
Näkymätön asiantuntija? — Museo-oppaiden kyselyn tuloksia
Museoalan ammattiliitto MAL ry ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry tekivät marraskuussa 2020 kyselyn, jossa kartoitettiin museo-oppaiden työolosuhteita. Nyt kyselyn tulokset on julkaistu raporttina.
Lue lisääNäkymätön asiantuntija? — Tervetuloa keskustelutilaisuuteen museo-oppaiden työoloista 13.12.
Museoalan ammattiliitto MAL kutsuu kaikki museo-oppaiden työolojen kehittämisestä kiinnostuneet verkossa järjestettävään keskustelutilaisuuteen 13.12. klo 17.30-19.
Lue lisääMarraskuun uutiskirje julkaistu!
Aiheina muun muassa lisä- ja täydennyskoulutuksen sekä opinnäytetöiden apurahat, opiskelijaedustajan haku hallitukseen sekä syksyn loput jäsentapaamiset. Jäsen, uutiskirje on lähetetty 12.11. ja löydät sen sähköpostistasi.
Lue lisääUrapalveluidemme tarjoaja vaihtuu vuoden vaihteessa
Urapalveluidemme tarjoaja vaihtuu 1.1.2022. Nykyisen tarjoajan Up Partnersin uraportaali on käytettävissä 31.12.2021 saakka. Vuoden alusta alkaen tilalle tulevat Coollan vastaavat palvelut.
Lue lisääMitä museo-oppaille kuuluu – Kohti parempaa tulevaisuutta
Selvitimme museo-oppaiden työskentelyolosuhteita yhdessä TAKU ry:n kanssa. Perkaamme kirjoitussarjassamme oppaiden kokemuksia. Viimeisessä kirjoituksessa pohdimme millaisilla keinoilla oppaiden työelämästä voidaan tehdä parempi.
Lue lisääHae apurahaa museoalan jatko- ja täydennysopintoihin sekä opinnäytetöihin 6.12. mennessä
Myönnämme kerran vuodessa haettavaa apurahaa jäsenille täydennys- ja jatkokoulutukseen sekä opinnäytetyöhön. Vuonna 2021 apurahaa myönnetään yhteensä 5000 € (yksi apuraha á 500 €). Hae apurahaa 6.12. mennessä.
Lue lisääVerkkoasiointi ja liittymislomake pois käytöstä teknisen ongelman vuoksi
Verkkoasiointi ja liittymislomake pois käytöstä teknisen ongelman vuoksi
Tarvittaessa voit käyttää korvaavaa liittymislomaketta. Pahoittelemme tilannetta!
Lue lisääMuseoalan ammattiliiton lausunto tekijänoikeuslain muutosesitykseen
Kulttuurilaitosten on edellytetty kasvattavan omarahoitusosuuttaan kuluneena vuosikymmenenä. Koska pykälästä aiheutuu taloudellisia menetyksiä vuosittain, tulee se myös huomioida jatkossa kulttuurilaitosten rahoituksessa.
Lue lisääKylmää kyytiä kulttuurille – rahapelituottojen vähenemisen vaikutukset taiteen ja kulttuurin valtionrahoitukseen
Kulttuurialaa on koetellut korona. Nyt myös Veikkauksen tuottojen väheneminen ja pelihaittojen ehkäisy iskee alan talouteen entistä voimakkaammin. Kulttuuriministeriön aamuisessa tiedotustilaisuudessa kerrottiin Veikkausvoittovarojen vähenemisen vaikutuksista ja leikkauslistoista.
Lue lisääMuseoalan osaaja, liity alasi yhteisöön — voita 200 € lahjakortti!
Liity meihin ja pääset osaksi alan osaajien yhteisöä. Saat meiltä tukea ja neuvontaa työelämään sekä alakohtaisia etuja. Kun liityt jäseneksi tai suosittelet jäsenyyttä tutullesi 15.11. mennessä, olet mukana 200 € lahjakortin arvonnassa.
Lue lisää- « Edellinen
- 1
- …
- 14
- 15
- 16
- 17
- 18
- …
- 23
- Seuraava »