Selvitimme loppusyksystä 2020 museo-oppaiden työskentelyolosuhteita yhdessä Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn kanssa. Perkaamme Museoalan ammattiliiton Mitä museo-oppaille kuuluu? - blogikirjoitussarjassamme oppaiden kokemuksia. Ensimmäisessä kirjoituksessa pohdimme oppaiden työmarkkina-aseman ja työttömyysturvan epävarmuutta.

Museo-opas on museokävijälle koko organisaation kasvot. Opas kohtaa kävijän ja tuo hänet kulttuurin äärelle. Moni museo-opas on kuitenkin joutunut etenkin korona-aikana vaikeaan tilanteeseen, kun työkeikat ovat loppuneet yhtäkkiä museoiden sulkemisen jälkeen.

Selvittääksemme millaista on museo-oppaan työ tänä päivänä Suomessa, toteutimme yhdessä Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry kanssa opaskyselyn*, johon saimme yli 170 vastausta. Näistä vastauksista kävi ilmi, että museo-oppaat tekevät usein töitä useampaan museoon tai hankkivat täydennystä kuukausituloihinsa muista lähteistä.

Itsensätyöllistäjä vai työntekijä?

Epävarmuus on lisääntynyt paitsi oman toimeentulon, myös tulevaisuuden työnäkymien vuoksi pandemian aikana. Erityisesti oppaiden työnkuvassa tämä epävarmuus johtuu osittain tarjotuista työsopimuksista.

"Jokainen vapaailta on potentiaalinen tulonmenetys.

Silpputyö, eli useista eri työpaikoista tai tulonlähteistä kertyvä toimeentulo, on tuttu ilmiö koko kulttuurikentällä, mutta museoissa se näkyy erityisen hyvin oppaiden arkipäivässä. Vaikka museot ovat melko vakiintuneita organisaatioita, sai noin kaksi kolmasosaa opaskyselyyn vastanneista alle puolet kuukausituloistaan opastamisesta. Osittain tämä johtunee tarjotuista työsopimuksista, jotka kannustavat osa-aikaisuuteen: kyselyyn vastanneet oppaat työskentelivät mm. keikkasopimuksen, nollatuntisopimuksen, määräaikaisen sopimuksen alla tai toimeksiantosopimuksella.

Osa-aikaisuus aiheuttaa painetta myös työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa monelle museo-oppaalle.

"Jokainen vapaailta on potentiaalinen tulonmenetys. Valitsen siis itse ne päivät / tunnit, jolloin en halua tienata. Tämä saattaa laskea kuukausiansioitani sadoilla euroilla.
- kyselyyn vastannut museo-opas

Monenlaisella eri sopimuksella työskentely tekee myös työehdoista neuvottelusta vaikeaa, vaikka kaikki kyselyssä nousseet sopimustyypit voidaankin laskea itsensätyöllistäjä-termin alle. Pohdinnan arvoista onkin miten samaa työtä voidaan tehdä niin erilaisilla sopimuksilla; toinen tekee työtä n. 12 € tuntipalkalla, kun taas toinen saa yhdestä tunnin opastuksesta 60 € korvauksen.

Työttömyysturva tasa-arvoista kaikille?

Kuinka itsensätyöllistäjä navigoi työttömyysturvaviidakossa, jos tai kun työt loppuvat? Kyselyyn vastanneista oppaista osa kertoi kohdanneensa vaikeuksia hakiessaan työttömyysturvaa tai sosiaalietuuksia. Ongelmallisena pidettiin esimerkiksi sitä, etteivät Kela, työttömyyskassat tai työttömyysturvaa koskevat säädökset ymmärrä oppaan työtä. Lisäksi työstä ilmoittaminen nykyisellä systeemillä koettiin vaikeaksi, koska työtuntien määrä vaihtelee jopa viikoittain merkittävästi.

”Museotöistä kertyvän työssäoloehdon laskeminen on välttämätön edellytys ansiosidonnaisen myöntämisen perusteena, mutta minulle järjettömän työläs prosessi, kun jokainen erillinen työsuoritus tunti tunnilta, viikko viikolta tulee raportoida.”
– kyselyyn vastannut museo-opas

Itsensätyöllistäjänä opas sijoittuu usein yrittäjän ja työntekijän välimaastoon, mikä aiheuttaa tulkinnallisia ongelmia tukia haettaessa. Yksi museo-opas esimerkiksi kertoi, että työnantaja ei laskenut häntä määräaikaiseksi työntekijäksi, mutta TE-toimisto oli nähnyt asian toisin. Pienipalkkainen ala myös kannustaa oppaita ottamaan vastaan viikonloppuvuoroja, joista saa enemmän tuntipalkkaa, mutta vähemmän työtunteja, joista lasketaan ansiosidonnaisen mahdollinen kertyminen.

”Yksi museo-opas kertoi, että työnantaja ei laskenut häntä määräaikaiseksi työntekijäksi, mutta TE-toimisto oli nähnyt asian toisin."

Työttömyysturvaa ei ole helppo ratkaista. Yksi mahdollinen helpotus museo-oppaille voisi olla, jos työttömyysturva sidottaisiin nykyisten tuntirajoitusten sijaan esimerkiksi kuukausituloihin. Tätä ehdotti maaliskuussa myös Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmä, joka ehdotti päivärahan edellytykseksi vähintään 844€ tuloja kuuden kuukauden ajalta. Nykyisin ehto on 18 h työtä per viikko 26 kalenteriviikon ajan. Toinen mahdollinen ratkaisu museo-oppaiden työttömyysturvaan olisi määritellä uusiksi, millaisia tuntimääriä oppaalta odotetaan työssäoloehtojen täyttämiseksi. Museo-opas tekee sivistystyötä, kuten opettajat. Miksi siis opettajan työssäoloehto täyttyy 8h opetustyöstä viikossa, mutta museo-oppaiden minimi on 18h?

Tunnetko termit?

Keikkasopimus

Työsopimus on voimassa vain sovitun työkeikan ajan. Jokainen keikka muodostaa oman määräaikaisen työsuhteen.

Nollatuntisopimus / Vaihtelevan työajan työaikajärjestely

Työsopimuksessa minimityötuntien määräksi on sovittu nolla tuntia, joten työmäärä voi olla mitä vain 0-40h/vko välillä. Työsopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva.

Määräaikainen sopimus

Työsopimus, joka on voimassa tietyn määräajan. Määräaikaisuuden syy tulee olla kirjattu työsopimukseen ja se sitoo sekä työnantajaa että työntekijää.

Freelance-työsuhde

Työtä tehdään keikkasopimuksella. Työsopimus on voimassa vain sovitun työkeikan ajan. Jokainen keikka muodostaa oman määraaikaisen työsuhteen.

Freelance ei-työsuhteinen

Freelancer voi tehdä työtä myös ilman työsuhdetta. Kun kyseessä on ei-työsuhteinen freelancer, työ tehdään toimeksiantosopimuksella työkorvausta vastaan.

Itsensätyöllistäjä

Kattotermi, jonka alle lasketaan yleensä freelancerit, apurahansaajat, ammatinharjoittajat ja yksinyrittäjät. Itsensätyöllistäjä hankkii elantonsa myymällä omaa työtään ja osaamistaan joko työsopimuksen kautta tai yrittäjänä. 

 

Lue myös muut Mitä museo-oppaille kuuluu -blogikirjoitussarjan kirjoitukset. Toisessa kirjoituksessa tarkastelemme miten kyselyn vastaajien kertomukset rikkovat yleistä mielikuvaa nuoresta ja aloittelevasta museo-oppaasta. Kolmannessa kirjoituksessa pohdimme millainen on oppaan ammatti 2020-luvulla. Viimeisessä kirjoituksessa pohdimme, millaisilla keinoilla oppaiden työelämästä voidaan tehdä parempi.

*Museoalan ammattiliitto MALn ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn kyselyyn museo-oppaille 16.11. – 30.11.2020 vastasi yhteensä 175 henkilöä. Museoalan ammattiliiton kirjoitussarjassa tuomme vastausten kautta esiin museo-oppaiden kokemuksia omasta työstään sekä työn kehittämiskohteista. Vastauksia hyödynnetään myös osana edunvalvontatyötämme, jolla edistämme museo-oppaiden työskentelyolosuhteita pitkäjänteisesti. Suuret kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille!

Ajankohtaista

Museoalan ammattiliitto: Museoalan harjoittelupalkat kuntoon!

Kirjoittajalta MAL | 7.5.2021

Museot ovat tarjonneet opiskelijoille hyviä harjoittelupaikkoja koronapandemiasta huolimatta, kiittää Museoalan ammattiliitto. Harjoittelun palkkauksessa on kuitenkin usein parannettavaa.

Lue lisää
Näyttelyn ripustuskuva

Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia ei voi väheksyä – huomioidaanko tämä näkökulma rahoituksessa?

Kirjoittajalta Katariina | 6.5.2021

Veroeuroillamme rahoitetaan monenlaisia yhteiskunnalle tärkeitä toimintoja – rahojen kohdentaminen aiheuttaa paljon keskustelua ja päättäjät joutuvat tekemään arvovalintoja.

Lue lisää
Museokävijä katselee museoesineitä näyttelyssä.

Terveisiä OKMn tiedotus- ja keskustelutilaisuudesta, jossa kerrottiin toisen lisätalousarvion määrärahojen kohdentamisesta

Kirjoittajalta MAL | 3.5.2021

Hallitus on linjannut tukipaketista, joka kohdennetaan kulttuurille, taiteelle, liikunnalle ja tapahtuma-alalle osana vuoden 2021 toista lisätalousarviota.

Lue lisää
logokuva

MALn sääntömääräinen vuosikokous pidettiin torstaina 29.4.2021

Kirjoittajalta MAL | 30.4.2021

Kokous vahvisti vuoden 2020 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille. Kokous myös hyväksyi vuoden 2022 toimintasuunnitelman ja talousarvion.

Lue lisää
Piirroskuva erilaisista asiakkaista museossa.

Mitä museo-oppaille kuuluu? – Mitä tekee opas, kun työt lähtevät alta?

Kirjoittajalta MAL | 22.4.2021

Selvitimme museo-oppaiden työskentelyolosuhteita yhdessä TAKU ry:n kanssa. Perkaamme kirjoitussarjassamme oppaiden kokemuksia. Ensimmäisessä kirjoituksessa pohditaan oppaiden työmarkkina-aseman ja työttömyysturvan epävarmuutta.

Lue lisää

Akavan Erityisalojen terveiset kehysriiheen: Veikkaus-tuotoista eettinen ratkaisu; humanististen oppiaineiden painoarvoa parannettava

Kirjoittajalta MAL | 20.4.2021

Veikkauksen edunsaajien vakaa rahoitus on varmistettava sekä lähivuosina että pitkällä aikavälillä. Yleishyödyllisen työn ja pelirahoituksen kytkös on viimein purettava, Akavan Erityisalat vaatii.

Lue lisää

Museoalan ammattiliiton sääntömääräinen vuosikokous 29.4.2021

Kirjoittajalta MAL | 15.4.2021

Museoalan ammattiliiton sääntömääräinen vuosikokous pidetään etäkokouksena torstaina 29. huhtikuuta klo 16.00 alkaen. Jäsen, ilmoittauduthan kokoukseen 27.4. mennessä. Lämpimästi tervetuloa!

Lue lisää

Lähetimme eduskunnalle kortin arpajaislaista

Kirjoittajalta MAL | 14.4.2021

Yleishyödyllinen työ ansaitsee vakaan rahoituksen! Lähetimme yhdessä Akavan Erityisalojen ja neljän muun ammattijärjestön kanssa kansanedustajille kortin, jolla herättelemme keskustelua Veikkauksen pelituotoista ja arpajaislaista.

Lue lisää
Merja Herranen

Merjan muistoa kunnioittaen

Kirjoittajalta MAL | 7.4.2021

Museoalan ammattiliiton entinen puheenjohtaja Merja Herranen nukkui pois 21.3.2021. Merja toimi MALn puheenjohtajana vuodet 2001 – 2014. Kiitämme Merja Herrasta ansiokkaasta elämäntyöstä museoalan hyväksi ja otamme osaa omaisten ja läheisten suruun.

Lue lisää

MAL Ilta-Sanomien kulttuuriliitteessä 27.3. : Kulttuuripalvelut ovat tärkeä osa kunnan viihtyvyyttä

Kirjoittajalta MAL | 1.4.2021

Vaikuttamistyömme yhdessä Akavan Erityisalojen, Kuntien asiantuntijat Kumula ry:n ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry:n kanssa oli esillä Ilta-Sanomien kulttuuriliitteessä 27.3.2021. Muistutimme kulttuuripalvelujen merkityksestä kuntien elinvoimaisuudelle.

Lue lisää