10.6.2021 – MAL
Selvitimme loppusyksystä 2020 kyselyn* avulla museo-oppaiden työskentelyolosuhteita yhdessä Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn kanssa. Perkaamme Museoalan ammattiliiton Mitä museo-oppaille kuuluu? - blogikirjoitussarjassamme oppaiden kokemuksia. Sarjan kolmannessa blogikirjoituksessa tarkastelemme, millainen on museo-oppaan ammatti 2020-luvulla.
Ensisilmäyksellä museo-oppaan työrooli voidaan nähdä hyvin yksinkertaisena: museo-opas opastaa museoissa. Tosiasiassa työnkuvia on lähes yhtä monta kuin työpaikkoja. Minkälainen kuva museo-oppaan työstä muodostuu kyselymme vastausten perusteella?
Mitä opas tekee?
Kyselyssä halusimme selvittää, mitä kaikkea oppaan työnkuvaan kuuluu. Listasimme työtehtäviä, jotka yleensä kuuluvat oppaiden toimenkuvaan ja vastaajat saivat valita niistä kaikki omaan toimenkuvaan kuuluvat. Annoimme myös mahdollisuuden kertoa työtehtävistä, joita emme olleet keksineet listata.
Noin puolet vastaajista ilmoittivat työnkuvaansa kuuluvan myös lipunmyyntiä sekä museokaupasta huolehtimista. Tarkemmat prosentit näet oheisesta pylväskaaviosta:
Näiden listaamiemme tehtävien lisäksi 43 vastaajaa ilmoitti listan ulkopuolelta, ettei työskentele opas-nimikkeellä museoissa, vaan esimerkiksi museoamanuenssina tai -lehtorina. Opastaminen oli sisällytetty sivutyöksi muiden töiden oheen.
Ei siis yllätä, kun tarkastelee listaa tehtävistä, joita oppaat itse kertoivat tekevänsä:
-
työpajaohjaus sekä työnäytösten tekeminen
-
palveluiden suunnittelu
-
palveluiden ja materiaalin kääntäminen vieraille kielille
-
viestintätehtävät aina somepostauksista lehdistötiedotteisiin
-
uusien työntekijöiden perehdyttäminen
-
pihanhoitotyöt
-
tuholaistorjunta
-
arkisto- ja kokoelmatyöt
-
vapaaehtoistoiminnan vetäminen
Museoalan tehtävien kirjo nousee esiin näissäkin vastauksissa. Se jättää kuitenkin paljon kysymyksiä. Mikä mahtaa olla oppaan työnkuvan ydin, kun työtehtävien määrä ja vastuu tuntuu vaihtelevan näin paljon museoittain?
Paljon työtä, muttei työtunteja
Oppaiden työhön kuuluu paljon pitkäjänteistä suunnittelua ja omaksumista vaativia tehtäviä, mutta työ kyselyyn vastanneilla oppailla oli pääasiassa osa-aikainen. Kysyttäessä kuinka suuren osan kuukausituloista opastaminen heillä muodostaa, noin kaksi kolmasosaa ilmoitti tienaavansa alle puolet kuukausituloistaan museo-oppaana. Niin sanotusti täysipäiväisesti opastavia oppaita oli vain 40, ja he tienasivat opastamisella 76-100% kuukausituloistaan.
”Tuntipalkka on kohtalainen, mutta koska töitä ei ole kokopäiväisesti, ei tällä työllä juurikaan oikeasti pysty elämään.”
– Kyselyyn vastannut opas
Museo-oppaat ovatkin osa yleisesti kulttuurialalla keskusteltua silpputyöjoukkoa, joiden tulot muodostuvat useista pienistä rahavirroista. Vastaajat ilmoittivat täydentävänsä kuukausitulojaan opastamisen lisäksi esimerkiksi työskentelemällä taiteilijana/artesaanina, kääntäjänä, liikunnanohjaajana, toimittajana, opettajana, siivoajana, tuottajana ja postinjakajana. Lisäksi 10 vastaajaa ilmoitti opiskelevansa työnteon ohessa.
Tähän silpputyöviidakkoon tuo oman mausteensa se, että oppaat saattavat työskennellä useammassa kuin yhdessä museossa. Noin viidesosa kyselyyn vastanneista ilmoitti opastavansa kahdessa paikassa, hieman harvempi kolmessa. Yksi opas ilmoitti opastavansa jopa 10 kohteessa. On hyvä muistaa, että yksistään museoiden lukumäärä ei kerro opastusmateriaalin laajuudesta: samassa museossa voi yhden vuoden aikana olla useampia vaihtuvia näyttelyitä, joiden palvelumateriaalin opas joutuu itse joko opettelemaan tai kokoamaan.
Osa-aikainen rooli näkyi myös siinä, että jotkut vastaajista kokivat olevansa työyhteisöissään ulkopuolisia. Nämä vastaajat kokivat olevansa muun museohenkilökunnan silmissä organisaation ”irrallinen osanen” tai ”ei-museoammatillinen henkilökunta”.
”Yksikössämme on melko vähän työntekijöitä, minkä vuoksi olen joutunut venymään muun elämän kustannuksella - joustovaraa ei ole.”
– Kyselyyn vastannut opas
Suuri työmäärä näkyi kyselyssä kaipuuna vakaampaan työtilanteeseen, jossa opastusten määrät eivät vaihtelisi. Stressiä oppaat kokivat esimerkiksi työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen kanssa. Koska museo-oppaat tekevät työtä muiden lomakaudella sekä viikonloppuisin, kun perhe ja ystävät ovat vapaalla, eivät museo-oppaat välttämättä pääse osallistumaan sovittuihin menoihin. Lisäksi elämän suunnittelemattomuus lisäsi painetta, sillä oppaan työvuorojen määrä voi vaihdella hyvinkin paljon ja vaikeuttaa tuntien ilmoittamista esimerkiksi ansiosidonnaista hakiessa.
Ylpeät kulttuuriammattilaiset
Vaikka työ on haastavaa, löysivät oppaat siitä myös palkitsevia puolia. Erityisesti asiakaskohtaamiset, uuden tiedon oppiminen ja kannustavat kollegat nousivat yhä uudestaan esiin vastauksissa, kun kysyttiin mikä työssä oli palkitsevinta.
”Ihmisten aito kohtaaminen tiedon ja taiteen äärellä: huumori, lämpö ja innostus, joka tarttuu. --- Keskusteluyhteyden saaminen ryhmään ja kohtaaminen luennointitilannetta tasapuolisemmassa ilmapiirissä, jossa tieto ja tulkinnat kulkevat molempiin suuntiin.”
- Kyselyyn vastannut opas
Jo aikaisemmissa sarjan blogikirjoituksissa olemme todenneet, että museo-oppaat ovat sitoutuneita ja osaavia museoalan ammattilaisia. Työnkuvan laajuus vahvistaa tätä väitettä. Museot luottavat oppaiden osaamiseen sekä työpanokseen, mutta arvostus ei vielä näy tasa-arvoisena kohteluna työpaikalla tai työsuhteiden reiluudessa. Oppaat ansaitsevat samanlaisen arvostuksen kuin muutkin alan osaajat.
Museo-oppaat kohtasivat myös koronakriisin voimakkaimmin yhdessä (muiden) nollatuntisopimuksella ja asiakasrajapinnassa työskentelevien kanssa. Koronakyselyssämme monet museotyöntekijät osoittivat huolensa ja empatiansa asiakaspalvelutyötä tekevien työkavereidensa hankalaa tilannetta kohtaan. Heidän pärjäämiseensä toivottiin kiinnitettävän huomiota.
Yksi kyselyyn vastannut opas kiteytti tarpeen muutokseen:
”Museo-oppaat ovat korkeakoulutettuja oman alansa erityisosaajia sekä esiintymisen, ihmisten kohtaamisen ja tiedon käsittelemisen ja välittämisen monitaitureita, jotka tekevät äärimmäisen tärkeää sivistystyötä monien erilaisten kävijäryhmien parissa. Monia heistä kannustavat matalapalkatussa työssä saavutettavuuden, monimuotoisuuden, oppimisen ja kauneuden ihanteet. Ihanteet eivät kuitenkaan maksa laskuja.”
Voisimmeko siis unohtaa vanhentuneet mielikuvat vain väliaikaisesta, sivutoimisesta ja ei-museoammatillisesta opastyöstä, ja todella arvostaa museo-oppaiden tärkeää roolia sillanrakentajana museoiden ja museovieraiden välillä.
Lue Mitä museo-oppaille kuuluu -kirjoitussarjan aiemmat kirjoitukset. Ensimmäisessä kirjoituksessa käsittelemme museo-oppaiden työmarkkina-aseman ja työttömyysturvan epävarmuutta. Toisessa kirjoituksessa tarkastelemme miten kyselyn vastaajien kertomukset rikkovat yleistä mielikuvaa nuoresta ja aloittelevasta museo-oppaasta. Viimeisessä kirjoituksessa pohdimme, millaisilla keinoilla oppaiden työelämästä voidaan tehdä parempi.
*Museoalan ammattiliitto MALn ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn kyselyyn museo-oppaille 16.11. – 30.11.2020 vastasi yhteensä 175 henkilöä. Museoalan ammattiliiton kirjoitussarjassa tuomme vastausten kautta esiin museo-oppaiden kokemuksia omasta työstään sekä työn kehittämiskohteista. Vastauksia hyödynnetään myös osana edunvalvontatyötämme, jolla edistämme museo-oppaiden työskentelyolosuhteita pitkäjänteisesti. Suuret kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille!
Ajankohtaista
Suojattu: MALn vuosikokous – hallitushakijat esittelyssä!
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
Lue lisääVastaa kyselyyn työstä vaikean historian parissa!
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ja Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry selvittävät historian parissa työskentelevien ammattilaisten kokemuksia vaikeiden historiallisten aiheiden käsittelystä museotyössä ja historiantutkimuksessa. Kyselyyn voi vastata 17.4.-12.5.2024 välisenä aikana.
Lue lisääJäsenten ääni kuuluviin – MALn jäsenblogi
MALn jäsenblogi on jäsenten oma kanava, jolla voi jakaa ajatuksia ajankohtaisista työelämän ilmiöistä. Aiheena voi olla monipuolisesti museo- ja kulttuuriperintöalan ammattilaisen tai alalle kouluttautuvan työelämään tai arkeen liittyvät kysymykset. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita kirjoittamaan jäsenblogiin.
Lue lisääKiinnostaako museo- ja kulttuuriperintöalan edunvalvonta? Hae MALn hallitukseen!
Hallituksen jäsenenä olet jäsenistömme äänitorvi. Hallituksessa pääset näköalapaikalle käsittelemään museo- ja kulttuuriperintöalaa ravistelevia ajankohtaisia työelämä- ja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Pääset sparraamaan edunvalvonta-asioita muiden hallituslaisten ja MALn toimihenkilöiden kanssa sekä myös osana laajemman ammattiyhdistysverkoston ja kattojärjestö Akavan Erityisalojen toimintaa.
Lue lisääYhdistelmätehtävät ovat kuntien kulttuurialan asiantuntija- ja esihenkilötehtävien ongelmana
Oripään kunta julkaisi rekrytointi-ilmoituksen, jossa haettiin alle 3 000 euron kuukausipalkalla kirjastonjohtajaa vastuunaan kirjasto-, museo- ja kulttuuritoimi, kunnan markkinointi, maahanmuuttotyö sekä hyvinvointilautakunnan esittelijän tehtävät. Rekrytointi kuvastaa yleistymässä olevaa yhdistelmätehtävien ongelmaa.
Lue lisääKulttuurista leikkaamalla ei pelasteta Suomen taloutta
Valtiovarainministeriö on julkaissut ehdotuksensa valtiontalouden kehyksiksi vuosille 2025–2028. Kulttuurin ja taiteen määrärahat ovat jälleen leikkausten kohteina. Kaavailtujen leikkausten osuus on valtion kokonaisbudjetissa marginaalinen, mutta niiden merkitys alan kasvulle, työllisyydelle ja saavutettavuudelle on puolestaan valtava.
Lue lisääNeuvottelut Kansallisgallerian työehtosopimuksesta alkoivat 28.2.
Kansallisgallerian työehtosopimus on voimassa 31. maaliskuuta saakka. Sopimuksen piiriin kuuluu noin 300 Kiasmassa, Ateneumissa ja Sinebrychoffin taidemuseossa työskentelevää henkilöä.
Kansallisgallerian työehtosopimuksesta neuvotellaan helmi–maaliskuussa.
Helmikuun uutiskirje julkaistu!
Helmikuun jäsentiedote on lähetetty jäsenille sähköpostiin 23.2. Olethan saanut omasi? Aiheina muun muassa uudet jäsenedut eli MALn jäsenaamut ja työhyvinvointia tukeva palvelu eli lainattava äänenvahvistin.
Lue lisääSuomi tarvitsee antiikintutkimustaan
MAL:n hallituksen jäsen Uula Neitola avaa kirjoituksessaan antiikintutkimuksen merkitystä ja asemaa tieteenalana Suomessa – sekä syitä sille, miksi antiikin kulttuuriperinnön tutkimusta ja opetusta on uhannut alasajo useissa suomalaisissa yliopistoissa. Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry asettuu tukemaan Antiikintutkimuksen verkoston ja Helsingin yliopiston antiikintutkimuksen opiskelijoiden ainejärjestö Symposion ry:n tavoitetta säilyttää antiikin materiaalisen kulttuurin opetus Suomessa.
Lue lisää- 1
- 2
- 3
- …
- 23
- Seuraava »