Museoalan ammattiliitto kutsuttiin 31.5.2021 kuntaministeri Sirpa Paateron pyöreän pöydän keskusteluun yhdessä Akavan Erityisalojen, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn sekä Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ryn, Nuoriso- ja liikunta-alan asiantuntijat Nuoli ryn ja Kuntien asiantuntijat Kumula ryn kanssa.
Teams-yhteyden kautta toteutetussa tilaisuudessa käytiin keskusteluja hyvässä hengessä pohtien yhteisen tavoitteen toteuttamista; miten turvataan kuntien kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut ja kuntalaisten hyvinvointi jatkossakin.
Museoalan ammattiliiton puheenvuorossa nostettiin esiin seuraavaa:
Museot ovat tulevaisuudessakin tärkeitä kuntien hyvinvointipalveluja ja vetovoimatekijöitä
Museoista yli puolet on kuntien omistamia ja kunnat ovat tärkeitä tukijoita myös yksityisille museoille. SOTE-uudistuksen jälkeen kunnilla ja alueilla on entistä keskeisempi rooli museotoiminnan turvaajina; niin ylläpitäjinä, tukijoina kuin kehittäjinä.
Kestävä rahoitus museoiden lisääntyvien tehtävien resursoimisessa edellyttää riittävää julkista rahoitusta, museoiden omarahoitusta ei voi enää nostaa – museot ovat innovoineet omarahoituspuolen maksimiin maksullisten palveluiden ja yritysyhteistyönkin osalta.
Alalla on suuri huoli resurssien riittävyydestä. Arpajaislakiuudistus ja kuntien kiristyvä talous, korona sekä maakunta- ja sote-uudistus ja esimerkiksi TE-toimistojen palvelujen siirtäminen kuntien vastuulle luovat todellisia uhkakuvia museokentän talouden tulevaisuudelle.
Korkeakoulutettujen museoammattilaisten palkkataso on jäänyt huomattavasti alle kuntien keskipalkan ja alalla on jo vaikeuksia saada rekrytoitua osaavaa henkilökuntaa
Museopoliittisessa ohjelmassa 2030 painotetaan ammattitaitoisen henkilökunnan roolia. Museoalalla palkat ovat kipukohta.
Esimerkkinä kunnat, joissa ylempää korkeakoulututkintoa vaativassa tehtävässä työskentelevän museoamanuenssin kokonaisansio on noin 2 850 euroa/kk, kun kaikkien kunta-alalla työskentelevien kokonaisansio on keskimäärin 3 315 euroa/kk. Ylemmän korkeakoulututkinnon edellyttävässä tehtävässä palkka on vajaa 500 euroa pienempi kuin keskimäärin kunta-alalla!
Palkkakuopan todellisuus iskee silmille vielä rajummin, jos palkkaa vertaa muihin ylempää korkeakoulututkintoa edellyttäviin tehtäviin, tällöin ero on jo nelinumeroinen.
Jotta palkkatasoa voitaisiin työmarkkinaneuvotteluissa korottaa, tarvitaan riittävän julkisen rahoituksen kohdentamista museoalalle. Ja tämän rahan tulee myös päätyä museotyön hyväksi.
Museoiden tuomat positiiviset taloudelliset vaikutukset kunnille ovat merkittäviä
Museoiden toiminta kasvattaa sijaintialueensa taloudellista toimeliaisuutta; kuntien panostus museoihin palaa moninkertaisena takaisin. Museot tuovat kuntiin verotuloja työllistäjinä suoraan ja myös välillisesti.
Valovoimainen museo palvelee sekä alueen asukkaita että houkuttelee kotimaisia ja ulkomaisia matkailijoita. Monille matkailijoille museot ovat ensisijainen tutustumiskohde ja ilman niiden olemassaoloa moni matka jäisi toteutumatta.
Hyvinä esimerkkeinä kotimaasta pienten paikkakuntien museot; Outokummun kaivosmuseossa on kävijöitä kaksi kertaa kunnan asukasmäärä ja Mäntässä Serlachius-museo houkuttelee jopa 10 kertaa kunnan asukasmäärän kävijöitä.
Ja jokainen kävijä tuo kuntaan tuloja myös museon ulkopuolelle. Kuntien kannattaa panostaa museoihin.
Museoiden tehtäväkenttä on laajentunut koko 2000-luvun, mutta rahoitus ei ole seurannut mukana
Museopoliittisen ohjelman tavoitteiden toteuttamista edistäisi museoiden rahoituspohjan laajeneminen siten, että se vastaisi nykyistä paremmin museoiden eri sektoreille ulottuvia tehtäväalueita (esimerkiksi hyvinvointi, oppiminen, matkailu).
Museotoiminnalla on vahva yhteiskunnallinen rooli. Museoiden tehtävässä korostuu vastuu kulttuuriperinnön säilyttämisestä myös tuleville polville.
Laajentuneen tehtäväkentän myötä museoiden perustehtävä ei kuitenkaan ole muuttumassa ja on edelleen perusteltua todeta, että kestävä rahoitus museoiden lisääntyvien tehtävien resursoimisessa edellyttää riittävää julkista rahoitusta, joka tukee museoiden tehtävää moniarvoisen ja demokraattisen yhteiskunnan rakentamisessa.
Museot tekevät paljon yhteistyötä koulutus- ja sosiaalisektorin sekä elinkeinoelämän ja erityisesti matkailuelinkeinon kanssa. Rahoituksessa tulisi huomioida tämä laajentunut tehtäväkenttä.
Museolaki ja kuntien kulttuuritoimintalaki ohjaavat toimintaa
Museoilla on myös lakisääteisiä tehtäviä, joiden resurssit täytyy olla kunnossa. Ennakoiva ja pitkäjänteinen valtionosuusrahoitus on tärkeä tuki toiminnan jatkuvuudelle ja sen kehittämiselle museopoliittisen ohjelman tavoitteiden mukaisesti.
Tehtävät ovat lakisääteisiä, mutta niihin käytettävät voimavarat ja laajuus ovat kunnan harkinnassa – kuitenkaan ilman kunnon resursseja ei pystytä hoitamaan edes lakisääteistä minimiä, saati panostaa palveluihin ja niiden kehittämiseen tai alueen vetovoiman ylläpitämiseen tai lisäämiseen.
Museoiden hyvinvointivaikutuksista on tutkittua tietoa
Hallitusohjelmatavoitteeksi on kirjattu eri hallinnonalojen yhteistyön vahvistaminen kulttuurin hyvinvointivaikutusten lisäämiseksi.
Taiteen ja kulttuurin merkityksestä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on tutkimusnäyttöä. Tuore toukokuussa julkaistu Mieli ryn ja Museokortin tutkimus kertoo korona-ajan kulttuurin kaipuusta ja tuo esiin kulttuurin hyvinvointivaikutuksia: liki neljännes (25 %) vastaajista kokee kulttuuripalvelujen lievittävän ahdistuneisuutta tai masennusta ja viidennes (20 %) kokee palveluilla olevan vaikutuksia sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseen.
Museoalan ammattiliitosta kuntaministerin pyöreän pöydän keskusteluun osallistuivat puheenjohtaja Susanna Sääskilahti ja toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä.
Ajankohtaista
Mielipidekirjoituksemme: Jos kulttuuritarjontaa ei ole, syntyy tyhjiö ja pahoinvointia
Kulttuuripalveluiden tuomia hyvinvointivaikutuksia ei huomioida rahoituksessa. Helsingin Sanomien kirjoitus Sivistyksen hinta (17.9.) nosti esiin keskustelua kulttuurin rahoituksesta ja sen perusteluista. Tartuimme aiheeseen omalla kirjoituksellamme.
Lue lisääMuseoalan työsuojeluverkosto, tule mukaan!
Tule mukaan museoalan työsuojeluverkostoon! Vapaamuotoinen verkosto on avoin kaikille museoalalla työskenteleville työsuojelusta kiinnostuneille henkilöille. Verkostotapaamisissa kuulet puheenvuoroja ja alustuksia sekä hyviä käytäntöjä, joita voit myös itse jakaa kollegoille.
Lue lisääLausuntomme: Yleisen tietosuoja-asetuksen toimivuudesta ja sen soveltamiseen liittyvistä kokemuksista
Museolain mukaan museotoiminnan tarkoituksena on mm. kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä taiteen tallentaminen ja säilyttäminen, aineistoja ja muita sisältöjä koskevan tutkimuksen edistäminen ja hyödyntäminen sekä aineistojen ja tiedon saatavuuden, saavutettavuuden ja käytön edistäminen. Miten tietosuoja-asetus soveltuu KAM-sektorille? Vastasimme lausuntopyyntöön!
Lue lisääLuottamusmies (henkilöstöedustaja), hae syksyn työnohjausryhmään!
Luottamusmies, henkilöstöedustaja, työsuojeluvaltuutettu – kaipaatko vertaistukea luottamustoimesi ja työsi kehittämiseksi? Hae 10.10. mennessä jäsenistämme koottavaan työnohjausryhmään, jossa pohditaan ja kehitetään omaa työtä osaavan työnohjaajan johdolla.
Lue lisääElokuun uutiskirje julkaistu!
Elokuun jäsentiedote on lähetetty jäsenille 30.8. sähköpostitse. Aiheina mm. Akava-kalenterin 2024 tilaus, ajankohtaista edunvalvontaa sekä syyskauden tärppejä.
Lue lisääKesän palveluajat
MALn toimisto hiljenee kesätauolle 17.7.-11.8. Muistathan, että Akavan Erityisalojen työsuhdeneuvonta ja jäsenpalvelut palvelevat normaalisti koko kesän ajan.
Lue lisääMielipidekirjoituksemme Helsingin Uutisissa: Työntekijät jäivät pulaan
– Nyt kaupungilla on todellinen kasvun paikka: palkanmaksu on saatava kuntoon, toteaa MALn toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä Helsingin Uutisten mielipidepalstalla.
Lue lisääAmmattiliitto tukenasi – liity jäseneksi tai suosittele jäsenyyttä!
Kesäkampanja: Oletko museo- ja kulttuuriperintöalan ammattilainen? Tai alalle opiskeleva tai jo opiskellut? Olemme ammattiliitto juuri Sinua varten! Tai oletko jo jäsen? Myös suosittelemalla jäsenyyttä, voit osallistua ja voittaa.
Lue lisääVieraskynä: Ammattiliiton jäsenyyden merkitys korostuu lähivuosina
Hallitusohjelman kirjaukset merkitsevät, että jäsenet tarvitsevat entistä enemmän apua ja kumppanuutta työelämäasioissa. Jo ammattiliiton jäsenyys on tapa vaikuttaa.
Kirjoittaja Amalia Poutanen on kattojärjestömme Akavan Erityisalojen yksityissektorin neuvottelupäällikkö.
Lue lisää- « Edellinen
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- …
- 23
- Seuraava »