Selvitimme loppusyksystä 2020 kyselyn* avulla museo-oppaiden työskentely­ olosuhteita yhdessä Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn kanssa. Perkaamme Museoalan ammattiliiton Mitä museo-oppaille kuuluu? - blogikirjoitussarjassamme oppaiden kokemuksia. Tämän kertaisessa blogikirjoituksessa tarkastelemme, miten vastaajien kertomukset rikkovat yleistä mielikuvaa nuoresta ja aloittelevasta museo-oppaasta.

Museolaissa todetaan, että museotoiminnan yksi keskeisimpiä tarkoituksia ovat aineistojen ja elämysten tarjoaminen sekä yleisötyön ja vuorovaikutuksen edistäminen. Tämä asettaa opastustoiminnan tärkeäksi osaksi museotyötä. Opastamista pidetään usein kuitenkin sivutyönä, jota voi tehdä esimerkiksi muun museotyön ohessa tai opintojen aikana. Väliaikaisuutta pidetään perusteltuna, koska oppaan työrooli nähdään aloituspaikkana museouralle, josta siirrytään eteenpäin. Kyselyyn saamamme vastaukset kyseenalaistavat tämän mielikuvan. 

Vuonna 2019 museoissa järjestettiin noin 64 000 opastusta, joille osallistui lähes miljoona museovierasta.

- Museoviraston museotilastot 2019

Asiantuntevia työntekijöitä

Kyselyyn vastanneet oppaat olivat korkeasti koulutettuja työikäisiä aikuisia. Yli 60% vastaajista oli iältään 26 – 44 -vuotiaita. Nuoria aikuisia, eli alle 26-vuotiaita, oli vain 13% vastaajista. Iän perusteella museo-oppaat eivät siis vaikuta olevan uusia museoalan ammattilaisia. Mutta ikä ei itsessään kerro, onko työntekijä alalle vasta saapunut vai ei. Ikäjakaumaa kannattaakin peilata oppaiden muuhun osaamiseen, kuten koulutustaustaan.  

Peräti 55% vastaajista ilmoitti koulutuksekseen vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon ja 27% alemman korkeakoulututkinnon. Lisäksi 10%% vastaajista ilmoitti parhaillaan opiskelevansa korkeakoulussa.  Vastaajien koulutuksessa painottuivat yliopiston historian-, taiteen- ja kulttuurialan tutkinnot, mutta useassa vastauksessa mainittiin myös kielien tutkimus sekä aikaisempi amk-tutkinto esimerkiksi matkailu- tai taidealalta. Koulutusalojen kirjo kertoo museoalan moninaisuudesta, sillä oppaat työskentelivät sekä kulttuurihistoriallisissa- että taidemuseoissa.

Kyselyyn vastanneet oppaat olivat kerryttäneet osaamistaan paitsi opiskelemalla, myös varsinaisella työnteolla. Vastaajista n. kolmasosa ilmoitti opastaneensa 3- 5 vuoden ajan. Vain 10% vastanneista kertoi opastaneensa alle vuoden, joskin 21% ilmoitti opastaneensa 1-2 vuotta. Väliaikaisen työroolin mielikuvaa rikkoi 6% vastaajista, jotka ilmoittivat opastaneensa yli 20 vuoden ajan. Jotain perehtymisestä kertoo myös se, että 65 vastaajaa ilmoitti opastavansa useammassa kuin yhdessä kohteessa! 

Miten saada ammattitaitoinen museo-opas pysymään alalla? 

Pitkä työura ei näy välttämättä opastuksesta saaduissa tuloissa. Noin kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoitti saavansa opastamisesta alle puolet kuukausituloistaan. Lisäksi vain 37 kyselyyn vastannutta kertoi opastuskokemuksen näkyneen palkassa lisien muodossa. Kokemuslisien määrä kuitenkin vaihteli ja osalle se näkyi vain vastuun lisääntymisenä ilman rahallista korvausta. 

”Todellisuudessa työ vaatii laajaa perehtyneisyyttä, esiintymistaitoja, kykyä lukea kohderyhmää ja myös pedagogisia taitoja.”

- kyselyn vastaaja 

On hyvä huomata myös, että osa vastaajista tekee opastustyötä esimerkiksi museoamanuenssin työnimikkeen alla, joka entisestään hämärtää oppaiden työroolin rajoja. Hämärtyneet rajat voivat kuormittaa pahimmassa tapauksessa myös muuta henkilökuntaa, kun heidän oletetaan tekevän opastamista muiden töiden ohessa. Jo pelkästään oppaiden vastuulla olevat työtehtävät vaihtelevat räikeästi eri museoiden välillä. Tästä voit lukea lisää blogisarjan seuraavassa kirjoituksessa. 

Kyselyssä pyydettiin oppaita arvioimaan etenemismahdollisuuksiaan asteikolla 0-10, jossa 0 tarkoitti ettei etenemismahdollisuuksia ollut ja 10 taas kertoi, että vastaaja koki etenemismahdollisuutensa olevan erittäin hyvät. Tähän kysymykseen vastasi vain 144 opasta ja heistä 79 arvioi etenemismahdollisuutensa 0-4 välille. Keskiarvo vastauksista oli noin 4, joskin 6 vastaajaa arvioi etenemismahdollisuutensa erittäin hyväksi. Oppaat itse eivät siis näe opastamisen olevan museouran alku, vaan peräti umpikuja. 

Vaikka pääosin vastaajat kertoivat aikovansa opastaa myös jatkossa, 23 ilmoitti ettei heidän tulevaisuuden suunnitelmiinsa kuulu opastaminen. Suosituimmat perustelut kiteytti eräs opas näin:

”Työ on kokemukseni perusteella aliarvostettua ja alipalkattua - sitä pidetään ikään kuin sivutyönä, jota pitäisi tehdä vain opastamisen ilosta. Todellisuudessa työ vaatii kuitenkin laajaa perehtyneisyyttä, esiintymistaitoja, kykyä lukea kohderyhmää ja myös pedagogisia taitoja.” 

Opastaminen on oikea ammatti

Kyselyn perusteella voidaan todeta, että tämän päivän museo-oppaat ovat korkeasti koulutettuja ja päteviä asiantuntijoita. Uskollisuus työpaikalle tai alalla kartutettu kokemus ei kuitenkaan näy vastaajien mukaan palkassa tai etenemismahdollisuuksina.  

Oppaat ovat usein itsensätyöllistäjiä johtuen työsopimuksista, jotka ovat tilauspohjaisia. Tämä on osoittautunut vaikeaksi yhtälöksi kuluneen vuoden aikana, kun pandemian aikaansaamat poikkeusolot ja museoiden sulkeminen ovat tarkoittaneet monelle oppaalle töiden loppumista äkillisesti ja arvaamatta.

Oppaat ovat osa museoyhteisöä, siinä missä kokoelmista ja näyttelyistä vastaava henkilökunta. Ehkä olisikin aika kehittää yhteisiä pelisääntöjä, joiden pohjalta rakentaa parempi työelämä oppaille, jotka herättävät kulttuuriperinnön henkiin.

Lue myös muut Mitä museo-oppaille kuuluu -blogikirjoitussarjan kirjoitukset. Ensimmäisessä kirjoituksessa käsittelemme museo-oppaiden työmarkkina-aseman ja työttömyysturvan epävarmuutta. Kolmannessa kirjoituksessa pohdimme millainen on oppaan ammatti 2020-luvulla. Neljäs kirjoitus julkaistaan syksyllä 2021.

*Museoalan ammattiliitto MALn ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn kyselyyn museo-oppaille 16.11. – 30.11.2020 vastasi yhteensä 175 henkilöä. Museoalan ammattiliiton kirjoitussarjassa tuomme vastausten kautta esiin museo-oppaiden kokemuksia omasta työstään sekä työn kehittämiskohteista. Vastauksia hyödynnetään myös osana edunvalvontatyötämme, jolla edistämme museo-oppaiden työskentelyolosuhteita pitkäjänteisesti. Suuret kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille!

Ajankohtaista

Korjausrakentamisen tutkija Katariina Ruuska-Jauhijärvi työskentelee Kymenlaakson museossa Kotkassa.

Taustalta näkyväksi – osaavat museoalan ammattilaiset

Kirjoittajalta MAL | 24.5.2021

Kunnat ovat merkittäviä työnantajia museo-, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluissa. Yhteisessä kampanjassa Akavan Erityisalojen kanssa nostamme kuntavaalien alla esiin ammattilaisia, jotka luovat kuntien laadukkaita palveluita.

Lue lisää
Henkilö on pöydän ääressä tietokoneella ja soittaa puhelua.

Jäsen, muistathan palvelusi – uutta suuntaa uravalmennuksesta!

Kirjoittajalta MAL | 20.5.2021

Oletko hakemassa työtä tai pohditko uutta suuntaa urallesi? Maksuttomista urapalveluista saat tukea työnhakuun, apua urasuunnitteluun ja omassa työssä kehittymiseen sekä vahvistusta työhyvinvointiin. Tavattavissasi on myös työpsykologi.

Lue lisää
Piirroskuva tutkijasta, joka tekee työtä tietokoneen ääressä.

Koronakysely 2021 käynnissä

Kirjoittajalta MAL | 20.5.2021

Koronaepidemian alkaessa keväällä 2020 kysyimme museoammattilaisten kokemuksia ja tuntemuksia epidemian vaikutuksista alalle ja omaan työhön. Uusimme kyselyn keväällä 2021 epidemian jatkuttua yli vuoden.

Lue lisää
Piirroskuva erilaisista asiakkaista museossa.

Mitä museo-oppaille kuuluu – Opastaminen on oikea ammatti

Kirjoittajalta MAL | 19.5.2021

Selvitimme museo-oppaiden työskentelyolosuhteita yhdessä TAKU ry:n kanssa. Perkaamme kirjoitussarjassamme oppaiden kokemuksia. Tällä kertaa tarkastellaan, miten vastaukset rikkovat mielikuvaa opastamisesta väliaikaisena sivutyönä.

Lue lisää

Museoalan ammattiliitto: Museoalan harjoittelupalkat kuntoon!

Kirjoittajalta MAL | 7.5.2021

Museot ovat tarjonneet opiskelijoille hyviä harjoittelupaikkoja koronapandemiasta huolimatta, kiittää Museoalan ammattiliitto. Harjoittelun palkkauksessa on kuitenkin usein parannettavaa.

Lue lisää
Näyttelyn ripustuskuva

Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia ei voi väheksyä – huomioidaanko tämä näkökulma rahoituksessa?

Kirjoittajalta Katariina | 6.5.2021

Veroeuroillamme rahoitetaan monenlaisia yhteiskunnalle tärkeitä toimintoja – rahojen kohdentaminen aiheuttaa paljon keskustelua ja päättäjät joutuvat tekemään arvovalintoja.

Lue lisää
Museokävijä katselee museoesineitä näyttelyssä.

Terveisiä OKMn tiedotus- ja keskustelutilaisuudesta, jossa kerrottiin toisen lisätalousarvion määrärahojen kohdentamisesta

Kirjoittajalta MAL | 3.5.2021

Hallitus on linjannut tukipaketista, joka kohdennetaan kulttuurille, taiteelle, liikunnalle ja tapahtuma-alalle osana vuoden 2021 toista lisätalousarviota.

Lue lisää
logokuva

MALn sääntömääräinen vuosikokous pidettiin torstaina 29.4.2021

Kirjoittajalta MAL | 30.4.2021

Kokous vahvisti vuoden 2020 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille. Kokous myös hyväksyi vuoden 2022 toimintasuunnitelman ja talousarvion.

Lue lisää
Piirroskuva erilaisista asiakkaista museossa.

Mitä museo-oppaille kuuluu? – Mitä tekee opas, kun työt lähtevät alta?

Kirjoittajalta MAL | 22.4.2021

Selvitimme museo-oppaiden työskentelyolosuhteita yhdessä TAKU ry:n kanssa. Perkaamme kirjoitussarjassamme oppaiden kokemuksia. Ensimmäisessä kirjoituksessa pohditaan oppaiden työmarkkina-aseman ja työttömyysturvan epävarmuutta.

Lue lisää

Akavan Erityisalojen terveiset kehysriiheen: Veikkaus-tuotoista eettinen ratkaisu; humanististen oppiaineiden painoarvoa parannettava

Kirjoittajalta MAL | 20.4.2021

Veikkauksen edunsaajien vakaa rahoitus on varmistettava sekä lähivuosina että pitkällä aikavälillä. Yleishyödyllisen työn ja pelirahoituksen kytkös on viimein purettava, Akavan Erityisalat vaatii.

Lue lisää