Selvitimme loppusyksystä 2020 kyselyn* avulla museo-oppaiden työskentely­ olosuhteita yhdessä Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn kanssa. Perkaamme Museoalan ammattiliiton Mitä museo-oppaille kuuluu? - blogikirjoitussarjassamme oppaiden kokemuksia. Tämän kertaisessa blogikirjoituksessa tarkastelemme, miten vastaajien kertomukset rikkovat yleistä mielikuvaa nuoresta ja aloittelevasta museo-oppaasta.

Museolaissa todetaan, että museotoiminnan yksi keskeisimpiä tarkoituksia ovat aineistojen ja elämysten tarjoaminen sekä yleisötyön ja vuorovaikutuksen edistäminen. Tämä asettaa opastustoiminnan tärkeäksi osaksi museotyötä. Opastamista pidetään usein kuitenkin sivutyönä, jota voi tehdä esimerkiksi muun museotyön ohessa tai opintojen aikana. Väliaikaisuutta pidetään perusteltuna, koska oppaan työrooli nähdään aloituspaikkana museouralle, josta siirrytään eteenpäin. Kyselyyn saamamme vastaukset kyseenalaistavat tämän mielikuvan. 

Vuonna 2019 museoissa järjestettiin noin 64 000 opastusta, joille osallistui lähes miljoona museovierasta.

- Museoviraston museotilastot 2019

Asiantuntevia työntekijöitä

Kyselyyn vastanneet oppaat olivat korkeasti koulutettuja työikäisiä aikuisia. Yli 60% vastaajista oli iältään 26 – 44 -vuotiaita. Nuoria aikuisia, eli alle 26-vuotiaita, oli vain 13% vastaajista. Iän perusteella museo-oppaat eivät siis vaikuta olevan uusia museoalan ammattilaisia. Mutta ikä ei itsessään kerro, onko työntekijä alalle vasta saapunut vai ei. Ikäjakaumaa kannattaakin peilata oppaiden muuhun osaamiseen, kuten koulutustaustaan.  

Peräti 55% vastaajista ilmoitti koulutuksekseen vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon ja 27% alemman korkeakoulututkinnon. Lisäksi 10%% vastaajista ilmoitti parhaillaan opiskelevansa korkeakoulussa.  Vastaajien koulutuksessa painottuivat yliopiston historian-, taiteen- ja kulttuurialan tutkinnot, mutta useassa vastauksessa mainittiin myös kielien tutkimus sekä aikaisempi amk-tutkinto esimerkiksi matkailu- tai taidealalta. Koulutusalojen kirjo kertoo museoalan moninaisuudesta, sillä oppaat työskentelivät sekä kulttuurihistoriallisissa- että taidemuseoissa.

Kyselyyn vastanneet oppaat olivat kerryttäneet osaamistaan paitsi opiskelemalla, myös varsinaisella työnteolla. Vastaajista n. kolmasosa ilmoitti opastaneensa 3- 5 vuoden ajan. Vain 10% vastanneista kertoi opastaneensa alle vuoden, joskin 21% ilmoitti opastaneensa 1-2 vuotta. Väliaikaisen työroolin mielikuvaa rikkoi 6% vastaajista, jotka ilmoittivat opastaneensa yli 20 vuoden ajan. Jotain perehtymisestä kertoo myös se, että 65 vastaajaa ilmoitti opastavansa useammassa kuin yhdessä kohteessa! 

Miten saada ammattitaitoinen museo-opas pysymään alalla? 

Pitkä työura ei näy välttämättä opastuksesta saaduissa tuloissa. Noin kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoitti saavansa opastamisesta alle puolet kuukausituloistaan. Lisäksi vain 37 kyselyyn vastannutta kertoi opastuskokemuksen näkyneen palkassa lisien muodossa. Kokemuslisien määrä kuitenkin vaihteli ja osalle se näkyi vain vastuun lisääntymisenä ilman rahallista korvausta. 

”Todellisuudessa työ vaatii laajaa perehtyneisyyttä, esiintymistaitoja, kykyä lukea kohderyhmää ja myös pedagogisia taitoja.”

- kyselyn vastaaja 

On hyvä huomata myös, että osa vastaajista tekee opastustyötä esimerkiksi museoamanuenssin työnimikkeen alla, joka entisestään hämärtää oppaiden työroolin rajoja. Hämärtyneet rajat voivat kuormittaa pahimmassa tapauksessa myös muuta henkilökuntaa, kun heidän oletetaan tekevän opastamista muiden töiden ohessa. Jo pelkästään oppaiden vastuulla olevat työtehtävät vaihtelevat räikeästi eri museoiden välillä. Tästä voit lukea lisää blogisarjan seuraavassa kirjoituksessa. 

Kyselyssä pyydettiin oppaita arvioimaan etenemismahdollisuuksiaan asteikolla 0-10, jossa 0 tarkoitti ettei etenemismahdollisuuksia ollut ja 10 taas kertoi, että vastaaja koki etenemismahdollisuutensa olevan erittäin hyvät. Tähän kysymykseen vastasi vain 144 opasta ja heistä 79 arvioi etenemismahdollisuutensa 0-4 välille. Keskiarvo vastauksista oli noin 4, joskin 6 vastaajaa arvioi etenemismahdollisuutensa erittäin hyväksi. Oppaat itse eivät siis näe opastamisen olevan museouran alku, vaan peräti umpikuja. 

Vaikka pääosin vastaajat kertoivat aikovansa opastaa myös jatkossa, 23 ilmoitti ettei heidän tulevaisuuden suunnitelmiinsa kuulu opastaminen. Suosituimmat perustelut kiteytti eräs opas näin:

”Työ on kokemukseni perusteella aliarvostettua ja alipalkattua - sitä pidetään ikään kuin sivutyönä, jota pitäisi tehdä vain opastamisen ilosta. Todellisuudessa työ vaatii kuitenkin laajaa perehtyneisyyttä, esiintymistaitoja, kykyä lukea kohderyhmää ja myös pedagogisia taitoja.” 

Opastaminen on oikea ammatti

Kyselyn perusteella voidaan todeta, että tämän päivän museo-oppaat ovat korkeasti koulutettuja ja päteviä asiantuntijoita. Uskollisuus työpaikalle tai alalla kartutettu kokemus ei kuitenkaan näy vastaajien mukaan palkassa tai etenemismahdollisuuksina.  

Oppaat ovat usein itsensätyöllistäjiä johtuen työsopimuksista, jotka ovat tilauspohjaisia. Tämä on osoittautunut vaikeaksi yhtälöksi kuluneen vuoden aikana, kun pandemian aikaansaamat poikkeusolot ja museoiden sulkeminen ovat tarkoittaneet monelle oppaalle töiden loppumista äkillisesti ja arvaamatta.

Oppaat ovat osa museoyhteisöä, siinä missä kokoelmista ja näyttelyistä vastaava henkilökunta. Ehkä olisikin aika kehittää yhteisiä pelisääntöjä, joiden pohjalta rakentaa parempi työelämä oppaille, jotka herättävät kulttuuriperinnön henkiin.

Lue myös muut Mitä museo-oppaille kuuluu -blogikirjoitussarjan kirjoitukset. Ensimmäisessä kirjoituksessa käsittelemme museo-oppaiden työmarkkina-aseman ja työttömyysturvan epävarmuutta. Kolmannessa kirjoituksessa pohdimme millainen on oppaan ammatti 2020-luvulla. Neljäs kirjoitus julkaistaan syksyllä 2021.

*Museoalan ammattiliitto MALn ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn kyselyyn museo-oppaille 16.11. – 30.11.2020 vastasi yhteensä 175 henkilöä. Museoalan ammattiliiton kirjoitussarjassa tuomme vastausten kautta esiin museo-oppaiden kokemuksia omasta työstään sekä työn kehittämiskohteista. Vastauksia hyödynnetään myös osana edunvalvontatyötämme, jolla edistämme museo-oppaiden työskentelyolosuhteita pitkäjänteisesti. Suuret kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille!

Ajankohtaista

Museoalan ammattiliiton sääntömääräinen vuosikokous 29.4.2021

Kirjoittajalta MAL | 15.4.2021

Museoalan ammattiliiton sääntömääräinen vuosikokous pidetään etäkokouksena torstaina 29. huhtikuuta klo 16.00 alkaen. Jäsen, ilmoittauduthan kokoukseen 27.4. mennessä. Lämpimästi tervetuloa!

Lue lisää

Lähetimme eduskunnalle kortin arpajaislaista

Kirjoittajalta MAL | 14.4.2021

Yleishyödyllinen työ ansaitsee vakaan rahoituksen! Lähetimme yhdessä Akavan Erityisalojen ja neljän muun ammattijärjestön kanssa kansanedustajille kortin, jolla herättelemme keskustelua Veikkauksen pelituotoista ja arpajaislaista.

Lue lisää
Merja Herranen

Merjan muistoa kunnioittaen

Kirjoittajalta MAL | 7.4.2021

Museoalan ammattiliiton entinen puheenjohtaja Merja Herranen nukkui pois 21.3.2021. Merja toimi MALn puheenjohtajana vuodet 2001 – 2014. Kiitämme Merja Herrasta ansiokkaasta elämäntyöstä museoalan hyväksi ja otamme osaa omaisten ja läheisten suruun.

Lue lisää

MAL Ilta-Sanomien kulttuuriliitteessä 27.3. : Kulttuuripalvelut ovat tärkeä osa kunnan viihtyvyyttä

Kirjoittajalta MAL | 1.4.2021

Vaikuttamistyömme yhdessä Akavan Erityisalojen, Kuntien asiantuntijat Kumula ry:n ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry:n kanssa oli esillä Ilta-Sanomien kulttuuriliitteessä 27.3.2021. Muistutimme kulttuuripalvelujen merkityksestä kuntien elinvoimaisuudelle.

Lue lisää

”Opastyö on ja pysyy niin pitkään kuin olen työelämässä”

Kirjoittajalta MAL | 22.3.2021

Mirja Nevalainen on työskennellyt museo-oppaana jo 25 vuotta. ”Jotkut saattavat pitää työtä ohimenevänä työuran ilmiönä. Minulla se on ja pysyy, niin pitkään, kun työtä teen”, hän kertoo. Museoalalle Mirja päätyi alun perin teatteritieteiden opintojen kautta.

Lue lisää
covid19

Päivittyvät COVID19-uutiset

Kirjoittajalta MAL | 17.3.2021

Olemme saaneet paljon yhteydenottoja jäseniltä koronavirustilanteeseen liittyyen. Tänne päivitetään viimeisin tiedotuksemme ja ohjeistus koronaan liittyen.

Lue lisää
Jaakko Ervasti

”Parasta museoalalla on, että saa tehdä työtä, josta nauttii”

Kirjoittajalta MAL | 10.3.2021

Jaakko Ervasti on maisterivaiheen arkeologian opiskelija, joka on lapsesta saakka ollut kiinnostunut historiasta. Ensimmäiset alan työkokemukset ovat vahvistaneet tunnetta siitä, että museotyö on se oikea suunta työelämässä.

Lue lisää

Insinööritoimistosta museoalalle: kulttuuriympäristötyö vei Katariinan mukanaan

Kirjoittajalta MAL | 24.2.2021

Korjausrakentamisen tutkija Katariina Ruuska-Jauhijärvi työskentelee Kymenlaakson museossa. Aiempi työ insinööritoimistossa vaihtui museotyöhön, kun museolain uudistus avasi uusia haasteita museokentältä.

Lue lisää
Intendentti Annika Utriainen.

Pysyvyyttä ja ylisukupolvisuutta – museoalalla työ on aidosti merkityksellistä

Kirjoittajalta MAL | 24.2.2021

Annika Utriainen työskentelee asiakaspalvelusta ja -kokemuksesta vastavana kehittämispäällikkönä Merikeskus Vellamossa. Työssään hän luo kohtaamisia eri aikojen ihmisten välille.

Lue lisää
Projektipäällikkö Jarmo Korhonen

Museoalalle vetää monipuoliset työtehtävät ja jatkuva uuden oppiminen

Kirjoittajalta MAL | 24.2.2021

Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitti -hankkeen projektipäällikkönä työskentelevä Jarmo Korhonen on luomassa Pohjois-Pohjanmaan ensimmäistä rakennettua pyhiinvaellusreittiä. Korhoselle museoalalla työskentely mahdollistaa jatkuvaa uuden oppimista.

Lue lisää