Selvitimme loppusyksystä 2020 kyselyn* avulla museo-oppaiden työskentely­ olosuhteita yhdessä Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn kanssa. Perkaamme Museoalan ammattiliiton Mitä museo-oppaille kuuluu? - blogikirjoitussarjassamme oppaiden kokemuksia. Tämän kertaisessa blogikirjoituksessa tarkastelemme, miten vastaajien kertomukset rikkovat yleistä mielikuvaa nuoresta ja aloittelevasta museo-oppaasta.

Museolaissa todetaan, että museotoiminnan yksi keskeisimpiä tarkoituksia ovat aineistojen ja elämysten tarjoaminen sekä yleisötyön ja vuorovaikutuksen edistäminen. Tämä asettaa opastustoiminnan tärkeäksi osaksi museotyötä. Opastamista pidetään usein kuitenkin sivutyönä, jota voi tehdä esimerkiksi muun museotyön ohessa tai opintojen aikana. Väliaikaisuutta pidetään perusteltuna, koska oppaan työrooli nähdään aloituspaikkana museouralle, josta siirrytään eteenpäin. Kyselyyn saamamme vastaukset kyseenalaistavat tämän mielikuvan. 

Vuonna 2019 museoissa järjestettiin noin 64 000 opastusta, joille osallistui lähes miljoona museovierasta.

- Museoviraston museotilastot 2019

Asiantuntevia työntekijöitä

Kyselyyn vastanneet oppaat olivat korkeasti koulutettuja työikäisiä aikuisia. Yli 60% vastaajista oli iältään 26 – 44 -vuotiaita. Nuoria aikuisia, eli alle 26-vuotiaita, oli vain 13% vastaajista. Iän perusteella museo-oppaat eivät siis vaikuta olevan uusia museoalan ammattilaisia. Mutta ikä ei itsessään kerro, onko työntekijä alalle vasta saapunut vai ei. Ikäjakaumaa kannattaakin peilata oppaiden muuhun osaamiseen, kuten koulutustaustaan.  

Peräti 55% vastaajista ilmoitti koulutuksekseen vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon ja 27% alemman korkeakoulututkinnon. Lisäksi 10%% vastaajista ilmoitti parhaillaan opiskelevansa korkeakoulussa.  Vastaajien koulutuksessa painottuivat yliopiston historian-, taiteen- ja kulttuurialan tutkinnot, mutta useassa vastauksessa mainittiin myös kielien tutkimus sekä aikaisempi amk-tutkinto esimerkiksi matkailu- tai taidealalta. Koulutusalojen kirjo kertoo museoalan moninaisuudesta, sillä oppaat työskentelivät sekä kulttuurihistoriallisissa- että taidemuseoissa.

Kyselyyn vastanneet oppaat olivat kerryttäneet osaamistaan paitsi opiskelemalla, myös varsinaisella työnteolla. Vastaajista n. kolmasosa ilmoitti opastaneensa 3- 5 vuoden ajan. Vain 10% vastanneista kertoi opastaneensa alle vuoden, joskin 21% ilmoitti opastaneensa 1-2 vuotta. Väliaikaisen työroolin mielikuvaa rikkoi 6% vastaajista, jotka ilmoittivat opastaneensa yli 20 vuoden ajan. Jotain perehtymisestä kertoo myös se, että 65 vastaajaa ilmoitti opastavansa useammassa kuin yhdessä kohteessa! 

Miten saada ammattitaitoinen museo-opas pysymään alalla? 

Pitkä työura ei näy välttämättä opastuksesta saaduissa tuloissa. Noin kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoitti saavansa opastamisesta alle puolet kuukausituloistaan. Lisäksi vain 37 kyselyyn vastannutta kertoi opastuskokemuksen näkyneen palkassa lisien muodossa. Kokemuslisien määrä kuitenkin vaihteli ja osalle se näkyi vain vastuun lisääntymisenä ilman rahallista korvausta. 

”Todellisuudessa työ vaatii laajaa perehtyneisyyttä, esiintymistaitoja, kykyä lukea kohderyhmää ja myös pedagogisia taitoja.”

- kyselyn vastaaja 

On hyvä huomata myös, että osa vastaajista tekee opastustyötä esimerkiksi museoamanuenssin työnimikkeen alla, joka entisestään hämärtää oppaiden työroolin rajoja. Hämärtyneet rajat voivat kuormittaa pahimmassa tapauksessa myös muuta henkilökuntaa, kun heidän oletetaan tekevän opastamista muiden töiden ohessa. Jo pelkästään oppaiden vastuulla olevat työtehtävät vaihtelevat räikeästi eri museoiden välillä. Tästä voit lukea lisää blogisarjan seuraavassa kirjoituksessa. 

Kyselyssä pyydettiin oppaita arvioimaan etenemismahdollisuuksiaan asteikolla 0-10, jossa 0 tarkoitti ettei etenemismahdollisuuksia ollut ja 10 taas kertoi, että vastaaja koki etenemismahdollisuutensa olevan erittäin hyvät. Tähän kysymykseen vastasi vain 144 opasta ja heistä 79 arvioi etenemismahdollisuutensa 0-4 välille. Keskiarvo vastauksista oli noin 4, joskin 6 vastaajaa arvioi etenemismahdollisuutensa erittäin hyväksi. Oppaat itse eivät siis näe opastamisen olevan museouran alku, vaan peräti umpikuja. 

Vaikka pääosin vastaajat kertoivat aikovansa opastaa myös jatkossa, 23 ilmoitti ettei heidän tulevaisuuden suunnitelmiinsa kuulu opastaminen. Suosituimmat perustelut kiteytti eräs opas näin:

”Työ on kokemukseni perusteella aliarvostettua ja alipalkattua - sitä pidetään ikään kuin sivutyönä, jota pitäisi tehdä vain opastamisen ilosta. Todellisuudessa työ vaatii kuitenkin laajaa perehtyneisyyttä, esiintymistaitoja, kykyä lukea kohderyhmää ja myös pedagogisia taitoja.” 

Opastaminen on oikea ammatti

Kyselyn perusteella voidaan todeta, että tämän päivän museo-oppaat ovat korkeasti koulutettuja ja päteviä asiantuntijoita. Uskollisuus työpaikalle tai alalla kartutettu kokemus ei kuitenkaan näy vastaajien mukaan palkassa tai etenemismahdollisuuksina.  

Oppaat ovat usein itsensätyöllistäjiä johtuen työsopimuksista, jotka ovat tilauspohjaisia. Tämä on osoittautunut vaikeaksi yhtälöksi kuluneen vuoden aikana, kun pandemian aikaansaamat poikkeusolot ja museoiden sulkeminen ovat tarkoittaneet monelle oppaalle töiden loppumista äkillisesti ja arvaamatta.

Oppaat ovat osa museoyhteisöä, siinä missä kokoelmista ja näyttelyistä vastaava henkilökunta. Ehkä olisikin aika kehittää yhteisiä pelisääntöjä, joiden pohjalta rakentaa parempi työelämä oppaille, jotka herättävät kulttuuriperinnön henkiin.

Lue myös muut Mitä museo-oppaille kuuluu -blogikirjoitussarjan kirjoitukset. Ensimmäisessä kirjoituksessa käsittelemme museo-oppaiden työmarkkina-aseman ja työttömyysturvan epävarmuutta. Kolmannessa kirjoituksessa pohdimme millainen on oppaan ammatti 2020-luvulla. Neljäs kirjoitus julkaistaan syksyllä 2021.

*Museoalan ammattiliitto MALn ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn kyselyyn museo-oppaille 16.11. – 30.11.2020 vastasi yhteensä 175 henkilöä. Museoalan ammattiliiton kirjoitussarjassa tuomme vastausten kautta esiin museo-oppaiden kokemuksia omasta työstään sekä työn kehittämiskohteista. Vastauksia hyödynnetään myös osana edunvalvontatyötämme, jolla edistämme museo-oppaiden työskentelyolosuhteita pitkäjänteisesti. Suuret kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille!

Ajankohtaista

Museoalan ammattiliitto osallistui kulttuuriministerin pyöreän pöydän keskusteluun

Kirjoittajalta MAL | 6.10.2020

MAL kutsuttiin tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon pyöreän pöydän ääreen 16.9.2020 keskustelemaan taide- ja kulttuurialan tulevaisuuden näkymistä. Korostimme erityisesti museoalan lyhyen ja pitkän aikavälin lisärahoitustarpeita.

Lue lisää
logokuva

MALn vuosikokous valitsi uudet luottamushenkilöt 2020 – 2022

Kirjoittajalta MAL | 24.9.2020

MALn sääntömääräinen vuosikokous 23.9.2020 vahvisti vuoden 2019 tilinpäätöksen ja taseen, ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille. Kokous hyväksyi vuoden 2021 toimintasuunnitelman ja talousarvion. Kokous myös päätti jäsenmaksun vuodelle 2021.

Lue lisää

Moikka maailma!

Kirjoittajalta MAL | 16.9.2020

Tervetuloa WordPressiin. Tämä on ensimmäinen artikkelisi. Muokkaa sitä tai poista se ja aloita kirjoittamaan!

Lue lisää

Akavan Erityisalat: Veikkaustuottojen pudotus kompensoitava; ei herätetä aktiivimallia

Kirjoittajalta MAL | 4.9.2020

Budjettiriihessä leikkausuhan alla on kansalaisten hyvinvointia edistävä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotyö, jota tulisi rahoittaa pelituottojen sijaan budjettivaroin. Akavan Erityisalat toivoo, että rahapelien ja yleishyödyllisten palvelujen kytkös purettaisiin.

Lue lisää

Koronakevät museoammattilaisen näkökulmasta – kooste kyselytutkimuksesta

Kirjoittajalta MAL | 1.7.2020

Onnistunutta etätyöskentelyä, epävarmuutta tulevasta sekä töiden loppumista seinään. MAL toteutti museoammattilaisille kyselyn koronakevään kokemuksista. MAL:n toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä kokosi yhteen kyselytutkimuksen tärkeimmät havainnot.

Lue lisää

Korona vähensi museoalan kesätöitä

Kirjoittajalta MAL | 18.6.2020

Museot ovat toipumassa koronasta poikkeusjärjestelyin. Kevään sulku ja leikkautuneet lipputuotot näkyvät nyt varovaisuutena palkata kesätyöntekijöitä. Museoalan ammattiliitto seuraa vuosittain museoalan kesätyömarkkinoita.

Lue lisää

Museoiden ja museoammattilaisten hätä on kuultu

Kirjoittajalta MAL | 14.4.2020

Olemme Museoalan ammattiliitossa tyytyväisiä, että valtioneuvosto esittää lisätalousarviossaan (8.4.) huomattavaa kriisirahoitusta kulttuurialalle. Haluamme luottaa siihen, että päättäjät kohdentavat lisärahoituksen täysimääräisenä museoille.

Lue lisää
Kolme henkilöä seisoo museon näyttelytilassa

Museoalan ammattiliitto, Suomen museoliitto ja Akavan Erityisalat: Museot tarvitsevat kriisirahoitusta

Kirjoittajalta MAL | 6.4.2020

Museoala tarvitsee kriisirahoitusta selviytyäkseen lippu- ja myyntitulojen menetyksestä. Museorakennukset suljettiin yleisöltä koronakriisin vuoksi. Tämä ei saa estää museotyön jatkumista, sanovat MAL, Suomen museoliitto ja Akavan Erityisalat kehysriihikannanotossaan.

Lue lisää

Keräämme tietoa poikkeusolojen vaikutuksista museoammattilaisten työhön

Kirjoittajalta MAL | 26.3.2020

Keräämme museoalan ammattilaisten kokemuksia koronaviruksen vaikutuksesta alallamme. Kerro meille miten pandemiatilanne on vaikuttanut työhösi. Kokemuksia hyödynnetään Museoalan ammattiliiton edunvalvonnassa.

Lue lisää
Kolme henkilöä seisoo museon näyttelytilassa

Myös museoalan ammattilaiset kovilla koronavirustilanteen takia

Kirjoittajalta MAL | 20.3.2020

Olemme keskellä ennennäkemätöntä poikkeustilannetta – pandemiaa, joka vaikuttaa ihmisiin ja yhteiskuntaan äärettömän paljon. Huoli ihmisten terveydestä on meillä kaikilla ensisijainen, mutta taustalla painaa huoli toimeentulosta ja sitä kautta hyvinvoinnista ja terveydestä.

Lue lisää