Museo-oppaat ovat korkeakoulutettuja ammattilaisia, joista useimmat tekevät työtä epävarmoilla nolla- tai keikkasopimuksilla. Osaaminen ei näy palkassa eikä läheskään kaikesta tehdystä työstä makseta, ilmenee Museoalan ammattiliiton kyselystä.
- Museo-opas on museokävijälle koko organisaation kasvot. Opas kohtaa kävijän ja tuo hänet kulttuurin äärelle. Työ vaatii alan korkean koulutuksen ja huomattavia pedagogisia taitoja, sanoo Museoalan ammattiliiton toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä.
- Museo-oppaan työn vaativuus ei näy silppuisissa työehdoissa ja huonossa palkassa, joista useimmat oppaat kyselymme mukaan kärsivät.
Akavan Erityisalojen tavoitteena on, että opastyö saataisiin liiton neuvotteleman yksityisten museoiden työehtosopimuksen piiriin.
- Tällä hetkellä ainoastaan tuntityössä tulee noudattaa työehtosopimuksen vähimmäispalkkoja, mutta tämä ei ole opastyön näkökulmasta oikea hinnoitteluperuste. Työehtosopimus ei nykyisellään koske alle 18 tuntia viikossa työskenteleviä, mikä on ilman muuta työntekijöiden kannalta heikkous. Museotyönantajien tulisikin nähdä opastyön arvo pidemmällä tähtäimellä koko toiminnalle, toteaa työmarkkinalakimies Kari Eskola Akavan Erityisaloista.
- Jo pikaisella aikataululla tuotamme oppaiden työehtojen kohentamiseksi museoille suosituksen, kertoo toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä.
Asiantuntijatyö, joka ei elätä
Museoalan ammattiliiton ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn tuoreen kyselyn mukaan yli puolet museo-oppaista toimii keikka- tai nollasopimuksilla. Vain viidesoasalla on pysyvä kokopäivätyö. Kyselyyn vastasi 175 museo-opasta.
Kyselyn mukaan oppaat eivät pääsääntöisesti saaneet kielilisää, vaikka suurin osa hoiti opastuksia useammalla kuin yhdellä kielellä. 87 % opasti vähintään kahdella kielellä ja kolmella kielellä opastavia oli 30 %.
Myöskään korkea koulutus tai työvuodet eivät näkyneet palkassa. Oppaista yli 65 % oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja 35 % alemman korkeakoulututkinnon. Tuntipalkka vaihteli paljon mediaanituntipalkan ollessa 15 euroa. Pienin ilmoitettu tuntipalkka oli 7,50 euroa.
Noin puolet kyselyyn vastanneista kertoi perehtyvänsä opastusmateriaaleihin vapaa-ajallaan ja palkatta.
Oppaat tekivät myös harmaata työtä. Noin puolet kyselyyn vastanneista kertoi perehtyvänsä opastusmateriaaleihin vapaa-ajallaan ja palkatta. Keikkatyöläisinä he jäivat myös usein paitsi henkilöstöeduista ja koulutuksesta. Heidän kanssaan ei myöskään käyty esimerkiksi tavoite- tai kehityskeskusteluita kuten muun henkilöstön kanssa.
- Museot ovat melko vakiintuneita organisaatioita. Silti niille välttämättömien oppaiden työ koostuu silpusta, jolla ei yksinään elä. Noin kaksi kolmasosaa opaskyselyymme vastanneista sai alle puolet kuukausituloistaan opastamisesta, kertoo toiminnanjohtaja Mäkelä.
Oppaiden työnkuvat vaihtelivat paljon ja osa tehtävistä kuuluisi selvästi museon muihin tehtäväkokonaisuuksiin. Oppaat kokivat kyselyn mukaan myös huonoa arvostusta ja erillisyyttä museon muusta työyhteisöstä.
- Hyviäkin esimerkkejä on runsaasti, mutta jotkut museoista tuntuvat käyttävän oppaiden työpanosta ad hoc -periaatteella. Korkeakoulutettua, työnantajan ehdoilla joustavaa, halpaa ja haavoittuvaa resurssia käytetään aika surutta hyväksi etenkin tilanteessa, jossa rahoitus on vaakalaudalla, Mäkelä sanoo.
- Samaan aikaan useampi museo-opas kertoi kokeneensa oudoksi sen, ettei hänen asiantuntijuuttaan hyödynnetty museoissa esimerkiksi uusia näyttelyitä suunnitellessa. Juuri oppailla on usein hyvä tuntuma museokävijöiden tarpeisiin ja toiveisiin.
Työttömyysturvan euroistaminen voi hyödyttää oppaita
Museoalan ammattiliiton kyselyyn vastanneista oppaista osa kertoi kohdanneensa vaikeuksia hakiessaan työttömyysturvaa tai sosiaalietuuksia.
- Oppaat ovat pudonneet turvaverkon silmukoiden läpi pääasiassa työtuntien epäsäännöllisyyden ja laskemistavan vuoksi. Työttömyysturva ei ole välttämättä toteutunut, jos työssäoloehtoa kerryttäväksi työksi on laskettu vain opastukset eikä näkymätöntä valmistelutyötä. Tunnit eivät ole riittäneet, Mäkelä kuvailee.
- Työttömyysturvan sitominen kuukausituloihin eli euroistaminen voi tässä mielessä olla parannus useille silpputyötä tekeville oppaille. Tarvitsemme tästä työttömyysturvan uudistuksesta vielä kuitenkin lisää tietoa, Mäkelä arvioi.
> Museo-opaskyselyn raportti: Näkymätön asiantuntija?
Akavan Erityisalojen ja Palvelualojen työnantajat Palta ry:n väliset neuvottelut yksityisten museoiden työehtosopimuksesta alkavat viikolla 7.
Lisätietoja:
Katariina Mäkelä, toiminnanjohtaja, Museoalan ammattiliitto MAL, p. 040 774 7620, katariina.makela@museoalanammattiliitto.fi
Yksityisten ja valtion museoiden työehdot: Kari Eskola, työmarkkinalakimies, Akavan Erityisalat, p. 040 590 5693, kari.eskola@akavanerityisalat.fi
Kuntasektorin museoiden työehdot: Jaakko Korpisaari, neuvottelupäällikkö, Akavan Erityisalat, p. 040 777 9422, jaakko.korpisaari@akavanerityisalat.fi
Ajankohtaista
”Opastyö on ja pysyy niin pitkään kuin olen työelämässä”
Mirja Nevalainen on työskennellyt museo-oppaana jo 25 vuotta. ”Jotkut saattavat pitää työtä ohimenevänä työuran ilmiönä. Minulla se on ja pysyy, niin pitkään, kun työtä teen”, hän kertoo. Museoalalle Mirja päätyi alun perin teatteritieteiden opintojen kautta.
Lue lisää
Päivittyvät COVID19-uutiset
Olemme saaneet paljon yhteydenottoja jäseniltä koronavirustilanteeseen liittyyen. Tänne päivitetään viimeisin tiedotuksemme ja ohjeistus koronaan liittyen.
Lue lisää
”Parasta museoalalla on, että saa tehdä työtä, josta nauttii”
Jaakko Ervasti on maisterivaiheen arkeologian opiskelija, joka on lapsesta saakka ollut kiinnostunut historiasta. Ensimmäiset alan työkokemukset ovat vahvistaneet tunnetta siitä, että museotyö on se oikea suunta työelämässä.
Lue lisää
Insinööritoimistosta museoalalle: kulttuuriympäristötyö vei Katariinan mukanaan
Korjausrakentamisen tutkija Katariina Ruuska-Jauhijärvi työskentelee Kymenlaakson museossa. Aiempi työ insinööritoimistossa vaihtui museotyöhön, kun museolain uudistus avasi uusia haasteita museokentältä.
Lue lisää
Pysyvyyttä ja ylisukupolvisuutta – museoalalla työ on aidosti merkityksellistä
Annika Utriainen työskentelee asiakaspalvelusta ja -kokemuksesta vastavana kehittämispäällikkönä Merikeskus Vellamossa. Työssään hän luo kohtaamisia eri aikojen ihmisten välille.
Lue lisää
Museoalalle vetää monipuoliset työtehtävät ja jatkuva uuden oppiminen
Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitti -hankkeen projektipäällikkönä työskentelevä Jarmo Korhonen on luomassa Pohjois-Pohjanmaan ensimmäistä rakennettua pyhiinvaellusreittiä. Korhoselle museoalalla työskentely mahdollistaa jatkuvaa uuden oppimista.
Lue lisää
Hae mukaan kevään 2021 ryhmätyönohjaukseen!
Kaipaatko tilaisuutta keskustellaksesi omasta työstäsi? Pohditko työssäsi motivaatiota, työssä jaksamista, omaa ajankäyttöäsi? Hae MALn työnohjausryhmään, jossa pääset keskustelemaan muiden alan ammattilaisten kesken sekä työnohjaajan johdolla.
Lue lisää
Vuoden 2021 koulutustuki haetaan sähköisesti
Myönnämme hakemuksen perusteella jäsenillemme koulutustukea vuosittain max. 300 e/ hlö. Koulutus voi olla järjestetty esimerkiksi avoimessa yliopistossa, kesäyliopistossa, täydennyskoulutuskeskuksessa tai ammattikorkeakoulussa.
Lue lisää
Museotyön suolaa on vaihtelevuus
Elina Pylsy-Komppa työskentelee Kymenlaakson museossa, Kotkan Merikeskus Vellamossa. Tutkijana hänen työhönsä kuuluu päätösten tekeminen siitä, mitä kuva- ja asiakirjakokoelmiin otetaan. Elinaa työssään innostaa päivien vaihtelevuus sekä hyvä työyhteisö.
Lue lisää
MALn lausunto: Koronatilanne tammikuussa 2021 ja museoalan lisäresurssitarpeet
Koronaepidemiasta johtuvat museoiden sulkutilanteet ovat vaikuttaneet museoiden talouteen. Museoalalla on pelkona, että koronaepidemian aiheuttamien seurausten vuoksi museot joutuvat tulevaisuudessa säästökuurille.
Lue lisää- « Edellinen
- 1
- …
- 19
- 20
- 21
- 22
- 23
- Seuraava »
