Sovintoehdotus menee nyt neuvotteluosapuolien hallintojen käsittelyyn. Vastauksensa neuvotteluosapuolet antavat sovittelulautakunnalle keskiviikkona 11.5. viimeistään kello 12.

 

Sovittelulautakunta jätti sovintoehdotuksensa kunta-alan työriitojen ratkaisemiseksi tiistaina 10. toukokuuta.

Lautakunta esittää kolmivuotista sopimusta. Kuluvan vuoden yleiskorotukseksi se esittää 2:ta prosenttia jokaiselle sopimuksen piirissä olevalle työntekijälle. Enintään 2 300 euron palkoissa korotus olisi kuitenkin vähintään 46 euroa kuukaudessa.

Tämän lisäksi myöhemmin tänä vuonna tulisi 0,5 prosentin korotus, joka maksetaan kaikille, jos kohdennuksesta ei päästäisi sopuun Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja pääsopijajärjestöjen kesken.

Vuosina 2023 ja 2024 palkankorotustaso noudattelisi yleistä linjaa, joka perustuisi kemianteollisuuden, teknologiateollisuuden ja AKT:n palkankorotusten keskiarvoon tai olisi vähintään 1,9 prosenttia.

Sovittelulautakunnan kolmevuotisessa sovintoehdotuksessa pienipalkkaisten työntekijöiden palkat nousevat muita enemmän. Sovintoehdotus tuottaa jokaiselle sopimuksen piiriin tulevalle työntekijälle kahden prosentin, mutta vähintään 46 euron suuruisen palkankorotuksen kuukaudessa.

Vuosina 2023 ja 2024 palkankorotustaso noudattelisi yleistä linjaa, joka perustuisi kemianteollisuuden, teknologiateollisuuden ja AKT:n palkankorotusten keskiarvoon tai olisi vähintään 1,9 prosenttia.

Viisivuotinen palkkaohjelma – yhteensä 5 prosenttia

Kunta-alan veto- ja pitovoiman lisäämiseksi sovittelulautakunta esittää viisivuotista palkkaohjelmaa, joka on kokonaisvaikutukseltaan yhteensä 5,1 prosenttia. Lautakunnan ehdottama ohjelma jakautuu vuosille 2023–2027.

2023: 1,2 prosenttia, 2024: 1,0 prosenttia, 2025: 0,8 prosenttia, 2026: 0,8 prosenttia ja 2027: 1,2 prosenttia.

Sovintoehdotus menee nyt neuvotteluosapuolien hallintojen käsittelyyn. JUKOn hallitus käsittelee esitystä keskiviikkona aamupäivällä.

Vastaus sovintoesityksestä on annettava sovittelulautakunnalle keskiviikkoon kello 12:een mennessä.

Kaikkiaan 425 000 palkansaajaa

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Julkisen alan unioni JAU (JHL ja Jyty), Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö SOTE (Super ja Tehy) sekä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ovat neuvotelleet kunta-alan uusista virka- ja työehtosopimuksista tammikuusta lähtien. Kuntasektorin sopimukset koskevat noin 425 000:ta palkansaajaa.

JUKO neuvottelee kuntasektorilla viisi sopimusta: Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES), Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES), Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen (LS), Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS) sekä Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimuksen (SOTE-sopimus).

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT keskeytti kunta-alan neuvottelut jättämättä tarjousta 28. helmikuuta. Tuolloin päättyivät myös kunta-alan kaikkien virka- ja työehtosopimusten voimassaolot, ja siitä lähtien kunta-alan palkansaajat ovat olleet sopimuksettomassa tilassa.

Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala esitti sovittelulautakunnan asettamista sen jälkeen, kun palkansaajaosapuolet olivat hylänneet hänen sovintoesityksensä maaliskuun lopulla. Työministeri Tuula Haatainen päätti sovittelulautakunnasta ja sen kokoonpanosta 8. huhtikuuta. Yhdeksänhenkisen lautakunnan puheenjohtajana on toiminut työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.

Kunta-alan neuvotteluosapuolet ovat olleet sovittelulautakunnan kuultavina 10. huhtikuuta lähtien. Lautakunnan piti jättää sovintoehdotuksensa jo huhtikuun lopulla, mutta tuolloin se lykkäsi päätöstään, koska katsoi neuvotteluosapuolten olleen erityisesti palkkauksen ja palkkausjärjestelmien kehittämisen osalta vielä liian kaukana toisistaan.

#neuvotellen2022 Twitterissä ja Facebookissa

**************
Teksti on julkaistu aiemmin JUKOryn sivuilla.

Ajankohtaista

Kolme henkilöä seisoo museon näyttelytilassa

Museoalan ammattiliitto, Suomen museoliitto ja Akavan Erityisalat: Museot tarvitsevat kriisirahoitusta

Kirjoittajalta MAL | 6.4.2020

Museoala tarvitsee kriisirahoitusta selviytyäkseen lippu- ja myyntitulojen menetyksestä. Museorakennukset suljettiin yleisöltä koronakriisin vuoksi. Tämä ei saa estää museotyön jatkumista, sanovat MAL, Suomen museoliitto ja Akavan Erityisalat kehysriihikannanotossaan.

Lue lisää

Keräämme tietoa poikkeusolojen vaikutuksista museoammattilaisten työhön

Kirjoittajalta MAL | 26.3.2020

Keräämme museoalan ammattilaisten kokemuksia koronaviruksen vaikutuksesta alallamme. Kerro meille miten pandemiatilanne on vaikuttanut työhösi. Kokemuksia hyödynnetään Museoalan ammattiliiton edunvalvonnassa.

Lue lisää
Kolme henkilöä seisoo museon näyttelytilassa

Myös museoalan ammattilaiset kovilla koronavirustilanteen takia

Kirjoittajalta MAL | 20.3.2020

Olemme keskellä ennennäkemätöntä poikkeustilannetta – pandemiaa, joka vaikuttaa ihmisiin ja yhteiskuntaan äärettömän paljon. Huoli ihmisten terveydestä on meillä kaikilla ensisijainen, mutta taustalla painaa huoli toimeentulosta ja sitä kautta hyvinvoinnista ja terveydestä.

Lue lisää
ae alanarvostus alipalkkaus ammattilainen arvoaasiantuntijalle fm juko koulutettu koulutus kulttuuriperintö lakko lakko2022 lakonuhka maisteri mal mielenilmaus moniosaaja museoala neuvottelu palkkaohjelma palkkapäivä silpputyö sopimus tes