Sovintoehdotus menee nyt neuvotteluosapuolien hallintojen käsittelyyn. Vastauksensa neuvotteluosapuolet antavat sovittelulautakunnalle keskiviikkona 11.5. viimeistään kello 12.
Sovittelulautakunta jätti sovintoehdotuksensa kunta-alan työriitojen ratkaisemiseksi tiistaina 10. toukokuuta.
Lautakunta esittää kolmivuotista sopimusta. Kuluvan vuoden yleiskorotukseksi se esittää 2:ta prosenttia jokaiselle sopimuksen piirissä olevalle työntekijälle. Enintään 2 300 euron palkoissa korotus olisi kuitenkin vähintään 46 euroa kuukaudessa.
Tämän lisäksi myöhemmin tänä vuonna tulisi 0,5 prosentin korotus, joka maksetaan kaikille, jos kohdennuksesta ei päästäisi sopuun Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja pääsopijajärjestöjen kesken.
Vuosina 2023 ja 2024 palkankorotustaso noudattelisi yleistä linjaa, joka perustuisi kemianteollisuuden, teknologiateollisuuden ja AKT:n palkankorotusten keskiarvoon tai olisi vähintään 1,9 prosenttia.
Sovittelulautakunnan kolmevuotisessa sovintoehdotuksessa pienipalkkaisten työntekijöiden palkat nousevat muita enemmän. Sovintoehdotus tuottaa jokaiselle sopimuksen piiriin tulevalle työntekijälle kahden prosentin, mutta vähintään 46 euron suuruisen palkankorotuksen kuukaudessa.
Vuosina 2023 ja 2024 palkankorotustaso noudattelisi yleistä linjaa, joka perustuisi kemianteollisuuden, teknologiateollisuuden ja AKT:n palkankorotusten keskiarvoon tai olisi vähintään 1,9 prosenttia.
Viisivuotinen palkkaohjelma – yhteensä 5 prosenttia
Kunta-alan veto- ja pitovoiman lisäämiseksi sovittelulautakunta esittää viisivuotista palkkaohjelmaa, joka on kokonaisvaikutukseltaan yhteensä 5,1 prosenttia. Lautakunnan ehdottama ohjelma jakautuu vuosille 2023–2027.
2023: 1,2 prosenttia, 2024: 1,0 prosenttia, 2025: 0,8 prosenttia, 2026: 0,8 prosenttia ja 2027: 1,2 prosenttia.
Sovintoehdotus menee nyt neuvotteluosapuolien hallintojen käsittelyyn. JUKOn hallitus käsittelee esitystä keskiviikkona aamupäivällä.
Vastaus sovintoesityksestä on annettava sovittelulautakunnalle keskiviikkoon kello 12:een mennessä.
Kaikkiaan 425 000 palkansaajaa
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Julkisen alan unioni JAU (JHL ja Jyty), Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö SOTE (Super ja Tehy) sekä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ovat neuvotelleet kunta-alan uusista virka- ja työehtosopimuksista tammikuusta lähtien. Kuntasektorin sopimukset koskevat noin 425 000:ta palkansaajaa.
JUKO neuvottelee kuntasektorilla viisi sopimusta: Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES), Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES), Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen (LS), Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS) sekä Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimuksen (SOTE-sopimus).
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT keskeytti kunta-alan neuvottelut jättämättä tarjousta 28. helmikuuta. Tuolloin päättyivät myös kunta-alan kaikkien virka- ja työehtosopimusten voimassaolot, ja siitä lähtien kunta-alan palkansaajat ovat olleet sopimuksettomassa tilassa.
Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala esitti sovittelulautakunnan asettamista sen jälkeen, kun palkansaajaosapuolet olivat hylänneet hänen sovintoesityksensä maaliskuun lopulla. Työministeri Tuula Haatainen päätti sovittelulautakunnasta ja sen kokoonpanosta 8. huhtikuuta. Yhdeksänhenkisen lautakunnan puheenjohtajana on toiminut työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.
Kunta-alan neuvotteluosapuolet ovat olleet sovittelulautakunnan kuultavina 10. huhtikuuta lähtien. Lautakunnan piti jättää sovintoehdotuksensa jo huhtikuun lopulla, mutta tuolloin se lykkäsi päätöstään, koska katsoi neuvotteluosapuolten olleen erityisesti palkkauksen ja palkkausjärjestelmien kehittämisen osalta vielä liian kaukana toisistaan.
#neuvotellen2022 Twitterissä ja Facebookissa
**************
Teksti on julkaistu aiemmin JUKOryn sivuilla.
Ajankohtaista
Museoalan opiskelija, et ole yksin työelämässä
Museoalalla on eletty haastavia aikoja koronan mainingeissa, ja epävarmuudesta ovat kärsineet niin ammattilaiset kuin opiskelijat. Ammattijärjestön merkitys on korostunut vaikeana aikana, kirjoittaa Museoalan ammattiliiton järjestökoordinaattori Heta Hedman.
Lue lisää
Museoiden säilyminen ja kehittyminen kuntapalveluna on taattava
Museoista yli puolet on kuntien omistamia ja kunnat ovat tärkeitä tukijoita myös yksityisille museoille. SOTE-uudistuksen jälkeen kunnilla ja alueilla on entistä keskeisempi rooli museotoiminnan turvaajina; niin ylläpitäjinä, tukijoina kuin kehittäjinä
Lue lisää
Taustalta näkyväksi – osaavat museoalan ammattilaiset
Kunnat ovat merkittäviä työnantajia museo-, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluissa. Yhteisessä kampanjassa Akavan Erityisalojen kanssa nostamme kuntavaalien alla esiin ammattilaisia, jotka luovat kuntien laadukkaita palveluita.
Lue lisää
Jäsen, muistathan palvelusi – uutta suuntaa uravalmennuksesta!
Oletko hakemassa työtä tai pohditko uutta suuntaa urallesi? Maksuttomista urapalveluista saat tukea työnhakuun, apua urasuunnitteluun ja omassa työssä kehittymiseen sekä vahvistusta työhyvinvointiin. Tavattavissasi on myös työpsykologi.
Lue lisää
Koronakysely 2021 käynnissä
Koronaepidemian alkaessa keväällä 2020 kysyimme museoammattilaisten kokemuksia ja tuntemuksia epidemian vaikutuksista alalle ja omaan työhön. Uusimme kyselyn keväällä 2021 epidemian jatkuttua yli vuoden.
Lue lisää
Mitä museo-oppaille kuuluu – Opastaminen on oikea ammatti
Selvitimme museo-oppaiden työskentelyolosuhteita yhdessä TAKU ry:n kanssa. Perkaamme kirjoitussarjassamme oppaiden kokemuksia. Tällä kertaa tarkastellaan, miten vastaukset rikkovat mielikuvaa opastamisesta väliaikaisena sivutyönä.
Lue lisää
Museoalan ammattiliitto: Museoalan harjoittelupalkat kuntoon!
Museot ovat tarjonneet opiskelijoille hyviä harjoittelupaikkoja koronapandemiasta huolimatta, kiittää Museoalan ammattiliitto. Harjoittelun palkkauksessa on kuitenkin usein parannettavaa.
Lue lisää
Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia ei voi väheksyä – huomioidaanko tämä näkökulma rahoituksessa?
Veroeuroillamme rahoitetaan monenlaisia yhteiskunnalle tärkeitä toimintoja – rahojen kohdentaminen aiheuttaa paljon keskustelua ja päättäjät joutuvat tekemään arvovalintoja.
Lue lisää
Terveisiä OKMn tiedotus- ja keskustelutilaisuudesta, jossa kerrottiin toisen lisätalousarvion määrärahojen kohdentamisesta
Hallitus on linjannut tukipaketista, joka kohdennetaan kulttuurille, taiteelle, liikunnalle ja tapahtuma-alalle osana vuoden 2021 toista lisätalousarviota.
Lue lisää
MALn sääntömääräinen vuosikokous pidettiin torstaina 29.4.2021
Kokous vahvisti vuoden 2020 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille. Kokous myös hyväksyi vuoden 2022 toimintasuunnitelman ja talousarvion.
Lue lisää- « Edellinen
- 1
- …
- 17
- 18
- 19
- 20
- 21
- …
- 23
- Seuraava »
