MAL:n hallituksen jäsen Uula Neitola avaa kirjoituksessaan antiikintutkimuksen merkitystä ja asemaa tieteenalana Suomessa - sekä syitä sille, miksi antiikin kulttuuriperinnön tutkimusta ja opetusta on uhannut alasajo useissa suomalaisissa yliopistoissa. Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry asettuu tukemaan Antiikintutkimuksen verkoston ja Helsingin yliopiston antiikintutkimuksen opiskelijoiden ainejärjestö Symposion ry:n tavoitetta säilyttää antiikin materiaalisen kulttuurin opetus Suomessa.

Helsingin yliopiston suunnitelmat lakkauttaa antiikin kulttuurin opetus on johtanut alkuvuoden aikana antiikintutkijoiden laajamittaiseen järjestäytymiseen, jonka yhtenä näkyvänä tuloksena on aktiivinen ja monitieteinen Antiikintutkimuksen verkosto. Verkosto perustettiin alun perin jo vuonna 2023 Turun yliopiston klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin professuurin lakkauttamisuhan tuoksinassa. Se toimii antiikin ja sen jälkivaikutuksen tutkijoiden sekä alan muiden toimijoiden yhdyssiteenä. Verkoston tavoitteena on aikakauden tutkimuksen edistäminen sekä tutkimuksen yhteiskunnallisen näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisääminen Suomessa.

Turun osalta antiikintutkijat (ja sivistys) saivat merkittävän erävoiton, ja alalle tärkeän professuurin lakkauttaminen peruttiin. Joukkovoima yhdistyi yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Samalla antiikintutkijat toivat näkyviin aktiivisella lehtikirjoittelulla alalle sekä sen luonteelle ja tarkoitukselle erinomaista näkyvyyttä.

Se ei valitettavasti riittänyt pohjoisimpaan humanistiseen tiedekuntaan Oulun yliopistossa, joka lopetti syksyllä 2023 kaikessa hiljaisuudessa Antiikin kielet ja kulttuuri -oppiaineen, jota oli tarjottu opiskelijoille perusopintotasolta aineopintotasolle. Oppiaine kattoi erilliset latinan ja muinaiskreikan oppiaineet niihin liittyvine kulttuureineen. Antiikintutkimuksen alasajo alkoi Oulun yliopistossa 2014, kun klassillisen arkeologian oppiaine lakkautettiin.

Antiikintutkijat kaikissa alan opetusta tarjoavissa yliopistoissa ovat joutuneet puolustamaan ja perustelemaan olemassaoloaan. Sen antiikintutkimus on onnistunut hienosti tekemäänkin kaikilla mittapuilla. Alasajo on saavuttanut nyt Helsingin yliopiston antiikin kulttuurin opetuksen, johon ovat sisältyneet antiikin materiaalisen kulttuurin ja antiikin Rooman ja Kreikan arkeologian ainealueet. Antiikin kulttuurin opintokokonaisuuden on voinut suorittaa 15 tai 30 opintopisteen laajuisena. Kokonaisuus on saanut rahoitusta esimerkiksi Suomen Akatemialta, jonka rahoitus on kuitenkin päättynyt.

Syitä yliopistojen intoon ajaa alas arvokasta antiikin kulttuuriperinnön tutkimusta Suomessa saa hakea vuoden 2010 yliopistolaista, jonka tarkoituksena oli, että yliopistot voisivat reagoida riittävän nopeasti jatkuvasti muuttuvaan toimintaympäristöön. Koska esityksessä jäi täsmentämättä ne konkreettiset muutokset, jotka nimenomaan vaatisivat ehdotetun kaltaista uudistusta, alettiin painottaa, että yliopistojen olisi jatkossa palveltava entistä tehokkaammin yliopiston ulkopuolista yhteiskuntaa, erityisesti taloudellista kasvua. Vastaavanlainen reformi toteutettiin Japanissa, missä kaikkien yliopistojen humanistiset tiedekunnat olivat lakkautusuhan alla.

Tarvetta perusteluille ei siis yliopistojen muutetussa taloudellisessa toimintaympäristössä herättäisi ihmetystä, ellei tietäisi antiikin materiaalisen kulttuurin olevan eräs kaikkein vanhimpia ja kansainvälisesti menestyneimpiä akateemisia oppiaineita suomalaisessa yliopistohistoriassa. Antiikin materiaalisen kulttuurin opetus on alkanut Suomessa 1780-luvulla. Sen voi katsoa omalla tieteenalallaan omassa kontekstissaan luoneen juuri yliopistolaissa haettuja innovaatioita, joista suomalaiset tutkijat maailmalla tunnetaan jo useassa polvessa. On siten käsittämätöntä, että Helsingin yliopistossa ei nähdä pienen oppiaineen valtavaa potentiaalia suomalaisen tutkimuksen kansainvälistymiselle, alan varsin toimivaa ja kovatasoista työelämärelevanssia eikä kunnianhimoista tavoitetta tuottaa huippututkimusta eurooppalaisittain varsin perinteisellä tieteenalalla, joka on kenties näkyvämpi kuin koskaan ennen.

Suomalaisen antiikintutkimuksen näyttävimmät laakerinlehdet lepäävät maineikkaiden kansainvälisten tutkimusinstituuttiemme päällä Roomassa ja Ateenassa. Vaikka keskeisin Suomen Rooman-instituutin ja Suomen Ateenan-instituutin päämääristä on tehdä tutkimusta ja kouluttaa tutkijoita – missä ne ovat pärjänneet erinomaisesti vuosikymmeniä - ne tekevät myös äärimmäisen tärkeää työtä luomalla alan yhteistyöverkostoja paikan päällä kohdemaissaan samalla pitäen yllä tutkijoiden mahdollisuuksia kansainvälistyä. Instituutit ovat kursseillaan kouluttaneet tuhansia opettajia, jotka taas ovat perehdyttäneet kymmeniä tuhansia oppilaitaan eurooppalaiseen kulttuuriin ja sen kreikkalais-roomalaisiin juuriin. Vuosikymmenten pitkäjänteisen työn tuloksena antiikintutkimuksen alalla on suorat mahdollisuudet verkostoitua kansainvälisesti ja kehittää ammattitaitojaan monitieteisesti suoraan antiikin lähteillä. Tämä oli yksi lukuisista hyvistä syistä, johon perustuen valitsin itse antiikintutkimuksen historian opintojeni suuntauksena.

Opiskelu ja tutkimustyö suomalaisissa tiedeinstituuteissa on tuonut yhteen eri yliopistojen antiikkiin erikoistuneet eri tieteenalojen opiskelijat aina 1950-luvun lopulta alkaen. Opiskelijoiden ja nuorten tutkijoiden mahdollisuudet perehtyä antiikin lähteisiin, tärkeimpiin museoihin ja kansainväliseen tutkimukseen instituuttien kautta ovat myös luoneet sen vankan pohjan, jolle Antiikintutkimuksen verkostokin nyt rakentuu. Väitän, että nämä yhteydet kantavat pidemmälle kuin nyt toteutettava lyhytnäköinen koulutuspolitiikka.

Lyhyellä katsannolla näyttää myös sille, että maailman kulttuurien tutkimuksesta valmistuneet, joihin antiikintutkimuskin Helsingin yliopistossa lukeutuu, sijoittuvat varsin laaja-alaisesti erilaisiin tutkimuksen, hallinnon, opetuksen ja kasvatuksen, median ja kansainvälisyyden tehtäviin. Museoille antiikkiin erikoistuneet ovat tärkeä voimavara.

Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry asettuu tukemaan Antiikintutkimuksen verkoston ja Helsingin yliopiston antiikintutkimuksen opiskelijoiden ainejärjestö Symposion ry:n tavoitetta säilyttää antiikin materiaalisen kulttuurin opetus Suomessa. Talouden ehdoille rakentuvassa yhteiskunnassamme kaiken suomalaisen humanistisen osaamisen rooli kasvaa – tarvitsemme edelleen ikkunoita eurooppalaiseen sivistykseen ja kulttuuriin ja sen mahdollistavaa opetusta Suomessa.


Uula Neitola on Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien viestinnän asiantuntija, joka suoritti maisterintutkinnon Oulun yliopiston historiatieteistä erikoistuen roomalaiseen historiografiaan ja historialliseen kuvatutkimukseen. Neitola on myös Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry:n hallituksen jäsen.

 

Lähteet

Antiikintutkimuksen verkosto (https://antiikintutkimus.fi/)

Eeva-Maria Viitanen: Modernin arkeologian anti antiikintutkimukselle (https://journal.fi/tt/article/view/58725)

Juha Sihvola: Mihin suomalainen antiikintutkimus on menossa? (https://journal.fi/tt/article/view/58723)

Jukka Kekkonen: Miksi demokratia ajettiin alas yliopistoissa? (https://yliopisto2020.fi/miksi-demokratia-ajettiin-alas-yliopistoissa/)

Laura Nissin & Ville Vuolanto: Suomessa ajetaan alas antiikin kulttuurin opetusta ja tutkimusta (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010129607.html)

Paavo Castrén: Suomen Rooman-instituutti ja antiikintutkimuksen uudet tuulet (https://journal.fi/tt/article/view/8989/6544;?acceptCookies=1)

Töissä.fi: Maailman kulttuurien tutkimus: Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet? (https://toissa.fi/fi_FI/sijoittuminen-tyoelamaan/show/maailman-kulttuurien-tutkimus)

Varpu Kiviranta: Helsingin yliopisto aikoo lopettaa antiikin kulttuurin opetusta (https://yle.fi/a/74-20070575)

Ajankohtaista

Koronakevät museoammattilaisen näkökulmasta – kooste kyselytutkimuksesta

Kirjoittajalta MAL | 1.7.2020

Onnistunutta etätyöskentelyä, epävarmuutta tulevasta sekä töiden loppumista seinään. MAL toteutti museoammattilaisille kyselyn koronakevään kokemuksista. MAL:n toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä kokosi yhteen kyselytutkimuksen tärkeimmät havainnot.

Lue lisää

Korona vähensi museoalan kesätöitä

Kirjoittajalta MAL | 18.6.2020

Museot ovat toipumassa koronasta poikkeusjärjestelyin. Kevään sulku ja leikkautuneet lipputuotot näkyvät nyt varovaisuutena palkata kesätyöntekijöitä. Museoalan ammattiliitto seuraa vuosittain museoalan kesätyömarkkinoita.

Lue lisää

Museoissa turvallisesti – henkilökunta avainasemassa

Kirjoittajalta MAL | 29.5.2020

Museoiden avautuessa asiakkaiden lisäksi henkilökunnalla täytyy olla turvallinen ja luottavainen olo. Työturvallisuuslain mukaan työnantaja vastaa työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä.

Lue lisää

Museoiden ja museoammattilaisten hätä on kuultu

Kirjoittajalta MAL | 14.4.2020

Olemme Museoalan ammattiliitossa tyytyväisiä, että valtioneuvosto esittää lisätalousarviossaan (8.4.) huomattavaa kriisirahoitusta kulttuurialalle. Haluamme luottaa siihen, että päättäjät kohdentavat lisärahoituksen täysimääräisenä museoille.

Lue lisää
Kolme henkilöä seisoo museon näyttelytilassa

Museoalan ammattiliitto, Suomen museoliitto ja Akavan Erityisalat: Museot tarvitsevat kriisirahoitusta

Kirjoittajalta MAL | 6.4.2020

Museoala tarvitsee kriisirahoitusta selviytyäkseen lippu- ja myyntitulojen menetyksestä. Museorakennukset suljettiin yleisöltä koronakriisin vuoksi. Tämä ei saa estää museotyön jatkumista, sanovat MAL, Suomen museoliitto ja Akavan Erityisalat kehysriihikannanotossaan.

Lue lisää

Keräämme tietoa poikkeusolojen vaikutuksista museoammattilaisten työhön

Kirjoittajalta MAL | 26.3.2020

Keräämme museoalan ammattilaisten kokemuksia koronaviruksen vaikutuksesta alallamme. Kerro meille miten pandemiatilanne on vaikuttanut työhösi. Kokemuksia hyödynnetään Museoalan ammattiliiton edunvalvonnassa.

Lue lisää
Kolme henkilöä seisoo museon näyttelytilassa

Myös museoalan ammattilaiset kovilla koronavirustilanteen takia

Kirjoittajalta MAL | 20.3.2020

Olemme keskellä ennennäkemätöntä poikkeustilannetta – pandemiaa, joka vaikuttaa ihmisiin ja yhteiskuntaan äärettömän paljon. Huoli ihmisten terveydestä on meillä kaikilla ensisijainen, mutta taustalla painaa huoli toimeentulosta ja sitä kautta hyvinvoinnista ja terveydestä.

Lue lisää
antiikintutkimus koulutuspolitiikka kultuuriperintö museoala työelämä