Valtion henkilöstölle saavutettiin julkisen sektorin ensimmäinen neuvottelutulos määräajassa 28.2.2022. Palkkaratkaisu noudattaa yleistä linjaa. Perhevapaissa edettiin.

 

Valtion sopimusratkaisu (1.3.2022-29.2.2024) on kaksivuotinen niin, että jälkimmäinen vuosi on ns. optiovuosi. Ensimmäisen vuoden palkankorotus toteutetaan 2 prosentin yleiskorotuksena 1.6.2022 lukien. Virastokohtaista erää ei siis tule 2022. Jos vuoden 2023 palkankorotuksista ei päästäisi sopuun 21.12.2022 mennessä, virka- ja työehtosopimus on irtisanottavissa ja päättyisi jo 28.2.2023.

"Ensimmäisen vuoden palkankorotus toteutetaan 2 prosentin yleiskorotuksena 1.6.2022 lukien."

Valtion virka- ja työehtosopimuksen piirissä on käytännössä valtion koko henkilöstö 78 000 virkamiestä ja työntekijää. Sopimusta sovelletaan laajasti myös yksityisellä sektorilla esim. järjestöissä ja säätiöissä.

Akavalaisia edusti sopimusneuvotteluissa JUKO, joka on samalla julkisen sektorin suurin neuvottelujärjestö.

Varsin hyvä tulos

Akavan Erityisalojen valtion neuvottelukunta piti neuvottelutulosta jäsenistöllemme edullisena.

– Palkkaratkaisu vastaa hyvin työmarkkinoiden linjoja ja varmistamme tällä jäsenistömme reaalipalkkojen pysymisen tässä ajassa, kertoo työmarkkinalakimies Kari Eskola Akavan Erityisaloista.

– Akavan Erityisalat osallistui tiiviisti JUKOn neuvottelutyöhön ja koko neuvotteluprosessiin, joka kesti kaikkineen lähes puolitoista vuotta. Saimme nostetuksi neuvottelupöytään myös meille erittäin keskeisiä tavoitteita kuten perhevapaauudistuksen palkallisuuden ja matka-ajan korvaamisen.

 

Perhevapaa-tavoitteet toteutuivat osittain

– Perhevapaissa onnistuimme siinä, että synnyttävä vanhempi eli äiti säilyttää nykyiset palkalliset vapaansa ja toisen vanhemman eli isän palkallinen jakso nousee 6 päivästä 18 päivään. Sopimustekstit ovat nyt sukupuolineutraalit ja samalla adoptiovanhemmat on otettu huomioon ratkaisussa, Kari Eskola kertoo.

– Iso pettymys on, ettei valtiotyönantaja ollut valmis toteuttamaan vaatimustamme palkallisesta vanhempainvapaakuukaudesta molemmille vanhemmille. Vaatimuksemme oli linjassa lainsäätäjän tahdon kanssa lisätä molempien vanhempien hoitovastuuta ja se olisi samalla parantanut työmarkkinoiden tasa-arvoa.

– Rahoitukseen kaatui puolestaan hakemamme palkallinen omaishoitovapaa. Palkattomana omaishoitovapaa toki tulee osana perhevapaauudistusta voimaan 1.8.2022, mikä sekin on merkittävä työn ja yksityiselämän yhteensovittamista helpottava asia ja tulee tarpeeseen, toteaa Kari Eskola.

Lukuisia yksittäisiä pienempiä henkilöstön työelämää koskevia parannuksia saatiin sopimusteksteihin. Valtion työsuhteiset saavat jatkossa ilta- ja yötyölisät virkamiehiä vastaavasti ja virkamatka voi alkaa joustavammin myös vaikka vapaa-ajan asunnolta.

– Jaksotyötä tekevät eli tyypillisesti turvasektori sai merkittävän parannuksen vuosia hiertäneeseen keskeytyneen työajan kysymykseensä, mikä on tälle jukolaiselle jäsenistölle todella hieno asia. Sen sijaan tulevaan jää iso tavoitteemme saada edes jonkinlaista korvausta vapaa-ajalla työasioissa matkustamisesta, Eskola toteaa.

Ihan uutena asiana virka- ja työehtosopimus tarjoaa virastolle ja virkamiehelle/työntekijälle mahdollisuuden sopia 5 vuosilomapäivän vaihtamisesta rahaksi silloin, kun nämä vuosilomat ylittävät 25 päivää.

– JUKOn sisällä eri sektorien ja myös PROn ja JHL:n kesken yhteistyö toimi tälläkin kierrokselle hienosti. Valtiotyönantajaakin voi kyllä kiittää rohkeudesta ja kyvystä aidosti neuvotella keskellä kovia ulkomaailman paineita, kehaisee Kari Eskola.

Lue myös JUKOn uutinen 3.3.2022: Valtion 78 000 palkansaajalle uusi virka- ja työehtosopimus – palkankorotus kaikille

 

Lisätietoja: työmarkkinalakimies Kari Eskola, p.0201 235 367, kari.eskola@akavanerityisalat.fi

Teksti on Akavan Eritysialojen sivuilta.

Kirkon palkansaajille neuvottelutulos torstaina iltapäivällä
Lue lisää.

Yliopistosektorin sopimusneuvottelut jatkuivat torstaina
Lue lisää.

Kunta-alalla työskentelevä jäsenemme:

Kunta-alalla alkaa ylityö- ja vuoronvaihtokielto 7.3.

Ajankohtaista

Kolme henkilöä seisoo museon näyttelytilassa

Kysely: Suomalaiset mieltävät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut vahvasti elinvoimatekijöiksi

Kirjoittajalta MAL | 8.6.2021

Hyvät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut ovat kunnalle tärkeä elinvoimatekijä, arvioi 86 prosenttia suomalaisista. Vähiten kulttuurimyönteisissä perussuomalaisissakin näin ajattelevien määrä on kasvanut selvästi viime vuosina. Kysely kertoo myös koronan pitkittymisen lisänneen kulttuurin kaipuuta.

Lue lisää

Museoalan opiskelija, et ole yksin työelämässä

Kirjoittajalta MAL | 2.6.2021

Museoalalla on eletty haastavia aikoja koronan mainingeissa, ja epävarmuudesta ovat kärsineet niin ammattilaiset kuin opiskelijat. Ammattijärjestön merkitys on korostunut vaikeana aikana, kirjoittaa Museoalan ammattiliiton järjestökoordinaattori Heta Hedman.

Lue lisää
yhdessa teams

Museoiden säilyminen ja kehittyminen kuntapalveluna on taattava

Kirjoittajalta MAL | 31.5.2021

Museoista yli puolet on kuntien omistamia ja kunnat ovat tärkeitä tukijoita myös yksityisille museoille. SOTE-uudistuksen jälkeen kunnilla ja alueilla on entistä keskeisempi rooli museotoiminnan turvaajina; niin ylläpitäjinä, tukijoina kuin kehittäjinä

Lue lisää
Korjausrakentamisen tutkija Katariina Ruuska-Jauhijärvi työskentelee Kymenlaakson museossa Kotkassa.

Taustalta näkyväksi – osaavat museoalan ammattilaiset

Kirjoittajalta MAL | 24.5.2021

Kunnat ovat merkittäviä työnantajia museo-, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluissa. Yhteisessä kampanjassa Akavan Erityisalojen kanssa nostamme kuntavaalien alla esiin ammattilaisia, jotka luovat kuntien laadukkaita palveluita.

Lue lisää
Henkilö on pöydän ääressä tietokoneella ja soittaa puhelua.

Jäsen, muistathan palvelusi – uutta suuntaa uravalmennuksesta!

Kirjoittajalta MAL | 20.5.2021

Oletko hakemassa työtä tai pohditko uutta suuntaa urallesi? Maksuttomista urapalveluista saat tukea työnhakuun, apua urasuunnitteluun ja omassa työssä kehittymiseen sekä vahvistusta työhyvinvointiin. Tavattavissasi on myös työpsykologi.

Lue lisää
Piirroskuva tutkijasta, joka tekee työtä tietokoneen ääressä.

Koronakysely 2021 käynnissä

Kirjoittajalta MAL | 20.5.2021

Koronaepidemian alkaessa keväällä 2020 kysyimme museoammattilaisten kokemuksia ja tuntemuksia epidemian vaikutuksista alalle ja omaan työhön. Uusimme kyselyn keväällä 2021 epidemian jatkuttua yli vuoden.

Lue lisää
Piirroskuva erilaisista asiakkaista museossa.

Mitä museo-oppaille kuuluu – Opastaminen on oikea ammatti

Kirjoittajalta MAL | 19.5.2021

Selvitimme museo-oppaiden työskentelyolosuhteita yhdessä TAKU ry:n kanssa. Perkaamme kirjoitussarjassamme oppaiden kokemuksia. Tällä kertaa tarkastellaan, miten vastaukset rikkovat mielikuvaa opastamisesta väliaikaisena sivutyönä.

Lue lisää

Museoalan ammattiliitto: Museoalan harjoittelupalkat kuntoon!

Kirjoittajalta MAL | 7.5.2021

Museot ovat tarjonneet opiskelijoille hyviä harjoittelupaikkoja koronapandemiasta huolimatta, kiittää Museoalan ammattiliitto. Harjoittelun palkkauksessa on kuitenkin usein parannettavaa.

Lue lisää
Näyttelyn ripustuskuva

Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia ei voi väheksyä – huomioidaanko tämä näkökulma rahoituksessa?

Kirjoittajalta Katariina | 6.5.2021

Veroeuroillamme rahoitetaan monenlaisia yhteiskunnalle tärkeitä toimintoja – rahojen kohdentaminen aiheuttaa paljon keskustelua ja päättäjät joutuvat tekemään arvovalintoja.

Lue lisää
Museokävijä katselee museoesineitä näyttelyssä.

Terveisiä OKMn tiedotus- ja keskustelutilaisuudesta, jossa kerrottiin toisen lisätalousarvion määrärahojen kohdentamisesta

Kirjoittajalta MAL | 3.5.2021

Hallitus on linjannut tukipaketista, joka kohdennetaan kulttuurille, taiteelle, liikunnalle ja tapahtuma-alalle osana vuoden 2021 toista lisätalousarviota.

Lue lisää
ae alanarvostus alipalkkaus amk ammattikorkea ammattilainen arvoaasiantuntijalle fm juko kansallismuseo konservaattori korkeakoulu koulutettu koulutus kulttuuriperintö maisteri mal moniosaaja museoala museovirasto neuvottelu palkkaohjelma silpputyö sopimus tes valtio yliopisto