4.3.2022 – MAL
Valtion henkilöstölle saavutettiin julkisen sektorin ensimmäinen neuvottelutulos määräajassa 28.2.2022. Palkkaratkaisu noudattaa yleistä linjaa. Perhevapaissa edettiin.
Valtion sopimusratkaisu (1.3.2022-29.2.2024) on kaksivuotinen niin, että jälkimmäinen vuosi on ns. optiovuosi. Ensimmäisen vuoden palkankorotus toteutetaan 2 prosentin yleiskorotuksena 1.6.2022 lukien. Virastokohtaista erää ei siis tule 2022. Jos vuoden 2023 palkankorotuksista ei päästäisi sopuun 21.12.2022 mennessä, virka- ja työehtosopimus on irtisanottavissa ja päättyisi jo 28.2.2023.
"Ensimmäisen vuoden palkankorotus toteutetaan 2 prosentin yleiskorotuksena 1.6.2022 lukien."
Valtion virka- ja työehtosopimuksen piirissä on käytännössä valtion koko henkilöstö 78 000 virkamiestä ja työntekijää. Sopimusta sovelletaan laajasti myös yksityisellä sektorilla esim. järjestöissä ja säätiöissä.
Akavalaisia edusti sopimusneuvotteluissa JUKO, joka on samalla julkisen sektorin suurin neuvottelujärjestö.
Varsin hyvä tulos
Akavan Erityisalojen valtion neuvottelukunta piti neuvottelutulosta jäsenistöllemme edullisena.
– Palkkaratkaisu vastaa hyvin työmarkkinoiden linjoja ja varmistamme tällä jäsenistömme reaalipalkkojen pysymisen tässä ajassa, kertoo työmarkkinalakimies Kari Eskola Akavan Erityisaloista.
– Akavan Erityisalat osallistui tiiviisti JUKOn neuvottelutyöhön ja koko neuvotteluprosessiin, joka kesti kaikkineen lähes puolitoista vuotta. Saimme nostetuksi neuvottelupöytään myös meille erittäin keskeisiä tavoitteita kuten perhevapaauudistuksen palkallisuuden ja matka-ajan korvaamisen.
Perhevapaa-tavoitteet toteutuivat osittain
– Perhevapaissa onnistuimme siinä, että synnyttävä vanhempi eli äiti säilyttää nykyiset palkalliset vapaansa ja toisen vanhemman eli isän palkallinen jakso nousee 6 päivästä 18 päivään. Sopimustekstit ovat nyt sukupuolineutraalit ja samalla adoptiovanhemmat on otettu huomioon ratkaisussa, Kari Eskola kertoo.
– Iso pettymys on, ettei valtiotyönantaja ollut valmis toteuttamaan vaatimustamme palkallisesta vanhempainvapaakuukaudesta molemmille vanhemmille. Vaatimuksemme oli linjassa lainsäätäjän tahdon kanssa lisätä molempien vanhempien hoitovastuuta ja se olisi samalla parantanut työmarkkinoiden tasa-arvoa.
– Rahoitukseen kaatui puolestaan hakemamme palkallinen omaishoitovapaa. Palkattomana omaishoitovapaa toki tulee osana perhevapaauudistusta voimaan 1.8.2022, mikä sekin on merkittävä työn ja yksityiselämän yhteensovittamista helpottava asia ja tulee tarpeeseen, toteaa Kari Eskola.
Lukuisia yksittäisiä pienempiä henkilöstön työelämää koskevia parannuksia saatiin sopimusteksteihin. Valtion työsuhteiset saavat jatkossa ilta- ja yötyölisät virkamiehiä vastaavasti ja virkamatka voi alkaa joustavammin myös vaikka vapaa-ajan asunnolta.
– Jaksotyötä tekevät eli tyypillisesti turvasektori sai merkittävän parannuksen vuosia hiertäneeseen keskeytyneen työajan kysymykseensä, mikä on tälle jukolaiselle jäsenistölle todella hieno asia. Sen sijaan tulevaan jää iso tavoitteemme saada edes jonkinlaista korvausta vapaa-ajalla työasioissa matkustamisesta, Eskola toteaa.
Ihan uutena asiana virka- ja työehtosopimus tarjoaa virastolle ja virkamiehelle/työntekijälle mahdollisuuden sopia 5 vuosilomapäivän vaihtamisesta rahaksi silloin, kun nämä vuosilomat ylittävät 25 päivää.
– JUKOn sisällä eri sektorien ja myös PROn ja JHL:n kesken yhteistyö toimi tälläkin kierrokselle hienosti. Valtiotyönantajaakin voi kyllä kiittää rohkeudesta ja kyvystä aidosti neuvotella keskellä kovia ulkomaailman paineita, kehaisee Kari Eskola.
Lue myös JUKOn uutinen 3.3.2022: Valtion 78 000 palkansaajalle uusi virka- ja työehtosopimus – palkankorotus kaikille
Lisätietoja: työmarkkinalakimies Kari Eskola, p.0201 235 367, kari.eskola@akavanerityisalat.fi
Teksti on Akavan Eritysialojen sivuilta.
Kirkon palkansaajille neuvottelutulos torstaina iltapäivällä
Lue lisää.
Yliopistosektorin sopimusneuvottelut jatkuivat torstaina
Lue lisää.
Kunta-alalla työskentelevä jäsenemme:
Kunta-alalla alkaa ylityö- ja vuoronvaihtokielto 7.3.
Ajankohtaista
”Opastyö on ja pysyy niin pitkään kuin olen työelämässä”
Mirja Nevalainen on työskennellyt museo-oppaana jo 25 vuotta. ”Jotkut saattavat pitää työtä ohimenevänä työuran ilmiönä. Minulla se on ja pysyy, niin pitkään, kun työtä teen”, hän kertoo. Museoalalle Mirja päätyi alun perin teatteritieteiden opintojen kautta.
Lue lisääPäivittyvät COVID19-uutiset
Olemme saaneet paljon yhteydenottoja jäseniltä koronavirustilanteeseen liittyyen. Tänne päivitetään viimeisin tiedotuksemme ja ohjeistus koronaan liittyen.
Lue lisää”Parasta museoalalla on, että saa tehdä työtä, josta nauttii”
Jaakko Ervasti on maisterivaiheen arkeologian opiskelija, joka on lapsesta saakka ollut kiinnostunut historiasta. Ensimmäiset alan työkokemukset ovat vahvistaneet tunnetta siitä, että museotyö on se oikea suunta työelämässä.
Lue lisääInsinööritoimistosta museoalalle: kulttuuriympäristötyö vei Katariinan mukanaan
Korjausrakentamisen tutkija Katariina Ruuska-Jauhijärvi työskentelee Kymenlaakson museossa. Aiempi työ insinööritoimistossa vaihtui museotyöhön, kun museolain uudistus avasi uusia haasteita museokentältä.
Lue lisääPysyvyyttä ja ylisukupolvisuutta – museoalalla työ on aidosti merkityksellistä
Annika Utriainen työskentelee asiakaspalvelusta ja -kokemuksesta vastavana kehittämispäällikkönä Merikeskus Vellamossa. Työssään hän luo kohtaamisia eri aikojen ihmisten välille.
Lue lisääMuseoalalle vetää monipuoliset työtehtävät ja jatkuva uuden oppiminen
Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitti -hankkeen projektipäällikkönä työskentelevä Jarmo Korhonen on luomassa Pohjois-Pohjanmaan ensimmäistä rakennettua pyhiinvaellusreittiä. Korhoselle museoalalla työskentely mahdollistaa jatkuvaa uuden oppimista.
Lue lisääHae mukaan kevään 2021 ryhmätyönohjaukseen!
Kaipaatko tilaisuutta keskustellaksesi omasta työstäsi? Pohditko työssäsi motivaatiota, työssä jaksamista, omaa ajankäyttöäsi? Hae MALn työnohjausryhmään, jossa pääset keskustelemaan muiden alan ammattilaisten kesken sekä työnohjaajan johdolla.
Lue lisääVuoden 2021 koulutustuki haetaan sähköisesti
Myönnämme hakemuksen perusteella jäsenillemme koulutustukea vuosittain max. 300 e/ hlö. Koulutus voi olla järjestetty esimerkiksi avoimessa yliopistossa, kesäyliopistossa, täydennyskoulutuskeskuksessa tai ammattikorkeakoulussa.
Lue lisääMuseotyön suolaa on vaihtelevuus
Elina Pylsy-Komppa työskentelee Kymenlaakson museossa, Kotkan Merikeskus Vellamossa. Tutkijana hänen työhönsä kuuluu päätösten tekeminen siitä, mitä kuva- ja asiakirjakokoelmiin otetaan. Elinaa työssään innostaa päivien vaihtelevuus sekä hyvä työyhteisö.
Lue lisääMALn lausunto: Koronatilanne tammikuussa 2021 ja museoalan lisäresurssitarpeet
Koronaepidemiasta johtuvat museoiden sulkutilanteet ovat vaikuttaneet museoiden talouteen. Museoalalla on pelkona, että koronaepidemian aiheuttamien seurausten vuoksi museot joutuvat tulevaisuudessa säästökuurille.
Lue lisää- « Edellinen
- 1
- …
- 19
- 20
- 21
- 22
- 23
- Seuraava »