Museoalan harjoittelijan on saatava työstään palkkaa ja tehtävien tulee olla ammatillisesti mielekkäitä, linjaa Museoalan ammattiliitto tuoreessa harjoittelijasuosituksessaan. Liiton kyselyn mukaan vain joka toinen alan yliopisto-opiskelija ja joka neljäs ammattikorkeakouluopiskelija saa palkallisen harjoittelupaikan.
Museoalan ammattiliitto MAL on julkaissut raportin museoalan harjoittelukyselyiden tuloksista sekä siihen perustuvat hyvän museoharjoittelun suositukset.
- Teimme suositukset, koska opiskelijoita käytetään edelleen väärin ilmaistyövoimana. Viime päivinä museoalalla on keskusteltu paljon opiskelijoiden tekemästä palkattomasta työstä etenkin erilaisten tapahtumien järjestämisessä. Palkattomuus nakertaa osaltaan myös alan palkkakehitystä, toteaa toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä Museoalan ammattiliitosta.
Kyselytuloksista paljastui selkeitä ongelmia harjoitteluiden palkkauksessa. Kyselyn tulosten perusteella vain joka toinen yliopisto-opiskelija ja joka neljäs ammattikorkeakouluopiskelija saa palkallisen harjoittelupaikan.
- Museoalan korkeakouluopinnoissa harjoittelut ovat usein pakollinen osa tutkintoa, joten tilanne on huolestuttava. Tilanne koetaan epäoikeudenmukaiseksi varsinkin ammattikorkeakouluopiskelijoiden parissa, sillä heillä ei ole mahdollisuutta saada oppilaitokseltaan harjoittelutukiseteliä kattamaan palkkakuluja. Harjoittelutuki on usein edellytys palkallisen harjoittelupaikan saamiselle, kertoo kyselyiden analyysista vastannut projektityöntekijä Maija Talja.
Kyselyssä nousi esille tilanteita, joissa opiskelija koki harjoittelunsa olleen edullinen vaihtoehto työntekijän palkkaamiseksi. MAL haluaa muistuttaa, että harjoittelu poikkeaa luonteeltaan tavallisesta työsuhteesta. Harjoittelun tarkoitus on mahdollistaa ammatillinen kehittyminen, ja harjoittelun aikaisten työtehtävien tulee tukea ensisijaisesti opiskelijan oppimistavoitteita.
Toinen selkeä kyselyaineistoissa esiin tullut ongelma palkattomuuden lisäksi oli puutteet harjoitteluista tehdyissä sopimuksissa, joista osa oli tehty vain suullisesti.
- Pelkkä suullinen sopiminen ei ole suositeltavaa, sillä silloin harjoittelijan asema ristiriitatilanteissa on heikko. Myös harjoittelupaikka hyötyy kirjallisesta sopimisesta, sillä se kirkastaa eri osapuolten vastuut kuten harjoittelijan vakuutusturvan, kertoo Museoalan ammattiliiton opiskelijatoiminnasta vastaava järjestökoordinaattori Tuulia-Tuulia Tummavuori.
Kun harjoittelu on palkallinen, solmitaan harjoittelijan ja työpaikan välinen työsopimus. Tämän lisäksi on suositeltavaa solmia erillinen harjoittelusopimus, jossa sopijaosapuolina ovat harjoittelija, oppilaitos ja harjoittelupaikka. Mikäli harjoittelu on palkaton, laaditaan ainoastaan harjoittelusopimus.
- Alan opiskelijat toivovat harjoittelultaan paitsi palkkaa, myös monipuolisia museoammatillisia tehtäviä, jotka ovat merkityksellisiä työnantajaorganisaation toiminnan kannalta, toteaa Tummavuori.
Kyselyn tulosten perusteella onnistuneen harjoittelukokemuksen muodostavat mielekkäät työtehtävät, harjoittelujakson palkallisuus ja riittävän pitkä kesto, hyvin toteutettu harjoittelun aikainen ohjaus sekä kokemus työyhteisöön kuulumisesta.
Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota harjoittelun työtehtäviin. Jos esimerkiksi museon avoinnapito tai tutustumisluontoiset tehtävät korostuvat harjoittelussa, harjoittelu koetaan puutteelliseksi.
- Alan opiskelijat toivovat harjoittelultaan paitsi palkkaa, myös monipuolisia museoammatillisia tehtäviä, jotka ovat merkityksellisiä työnantajaorganisaation toiminnan kannalta, toteaa Tummavuori.
***
Museoalan ammattiliitto MAL ry toteutti museoalan harjoittelukyselyt touko-kesäkuussa 2021. Kyselyiden tavoitteena oli kartoittaa museo- ja kulttuuriperintöalan harjoittelujen nykytilaa sekä asioita, jotka vaikuttavat onnistuneen tai puutteellisen harjoittelukokemuksen muodostumiseen. Kokonaisvaltaisen kuvan saamiseksi laadimme erilliset kyselyt harjoittelijoille, museoalan organisaatioille sekä korkeakouluille. Harjoittelijoiden kyselyyn saimme vastauksia 84 kappaletta, museoiden kyselyyn 18 kappaletta ja korkeakoulujen kyselyyn seitsemän kappaletta.
Lisätiedot:
Järjestökoordinaattori Tuulia-Tuulia Tummavuori, 040 554 7983, tuulia-tuulia.tummavuori@museoalanammattiliitto.fi
Toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä, 040 774 7620, katariina.makela@museoalanammattiliitto.fi
Ajankohtaista
Museoiden ja museoammattilaisten hätä on kuultu
Olemme Museoalan ammattiliitossa tyytyväisiä, että valtioneuvosto esittää lisätalousarviossaan (8.4.) huomattavaa kriisirahoitusta kulttuurialalle. Haluamme luottaa siihen, että päättäjät kohdentavat lisärahoituksen täysimääräisenä museoille.
Lue lisää
Museoalan ammattiliitto, Suomen museoliitto ja Akavan Erityisalat: Museot tarvitsevat kriisirahoitusta
Museoala tarvitsee kriisirahoitusta selviytyäkseen lippu- ja myyntitulojen menetyksestä. Museorakennukset suljettiin yleisöltä koronakriisin vuoksi. Tämä ei saa estää museotyön jatkumista, sanovat MAL, Suomen museoliitto ja Akavan Erityisalat kehysriihikannanotossaan.
Lue lisää
Keräämme tietoa poikkeusolojen vaikutuksista museoammattilaisten työhön
Keräämme museoalan ammattilaisten kokemuksia koronaviruksen vaikutuksesta alallamme. Kerro meille miten pandemiatilanne on vaikuttanut työhösi. Kokemuksia hyödynnetään Museoalan ammattiliiton edunvalvonnassa.
Lue lisää
Myös museoalan ammattilaiset kovilla koronavirustilanteen takia
Olemme keskellä ennennäkemätöntä poikkeustilannetta – pandemiaa, joka vaikuttaa ihmisiin ja yhteiskuntaan äärettömän paljon. Huoli ihmisten terveydestä on meillä kaikilla ensisijainen, mutta taustalla painaa huoli toimeentulosta ja sitä kautta hyvinvoinnista ja terveydestä.
Lue lisää- « Edellinen
- 1
- …
- 21
- 22
- 23
