Kulttuuriperintöammattilaisten verkosto ja ääni jo vuodesta 1969!
Yhteystiedot
Toimisto
Museoalan ammattiliitto MAL ry
Ratavartijankatu 2 A (7. krs)
00520 Helsinki
toimisto(at)museoalanammattiliitto.fi
Puhelin: Ks. henkilökunnan puhelinnumerot
Laskutusosoite: toimisto(at)museoalanammattiliitto.fi
Museoalan ammattiliitto MAL ry
Ratavartijankatu 2 A (7. krs)
00520 Helsinki
Y-tunnus: 0706161-5
Kysy Museoalan ammattiliitosta:
Ilmoitathan ainakin sähköpostiosoitteessi, jotta voimme vastata viestiisi.
Museoalan ammattiliiton toimisto:
Toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä
Puhelin: 040 7747 620
Sähköposti:
katariina.makela@museoalanammattiliitto.fi
- edunvalvonta, sidosryhmäyhteistyö
- vastuu Museoalan ammattiliiton käytännön toiminnasta
Järjestökoordinaattori Tuulia-Tuulia Tummavuori
Puhelin: 040 554 7983
Sähköposti: tuulia-tuulia.tummavuori@museoalanammattiliitto.fi
- opiskelija- ja oppilaitosyhteistyö
- jäsentapahtumat ja -koulutukset
Jäsenmaksut ja jäsentietojen päivitys:
Akavan Erityisalojen jäsensihteerit: 0800 135 370 (maksuton numero). Puhelinaika ma-pe klo 9 - 16.
Sähköposti: jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi
Muista mainita viestissä koko nimesi ja jäsennumerosi tai syntymäaikasi.
Jäsentietoja voit päivittää myös lomakkeilla.
HUOM! Oletko tarkistanut vastaukset jäsenasioiden usein kysyttyihin kysymyksiin?
Työsuhdeneuvonta:
Julkisen sektorin työsuhdeneuvonta: 0800 135 380
Yksityisen sektorin työsuhdeneuvonta: 0800 135 350
(numerot ovat maksuttomia)
Puhelinaika arkisin klo 9 - 14.
Työsuhdeneuvonnan ryhmäsähköposti: tyosuhdeneuvonta@akavanerityisalat.fi
Huom! Kun lähetät sähköpostia työsuhdeneuvontaan, kerro nimesi, puhelinnumerosi, jäsennumerosi, jäsenyhdistyksesi, työnantajasektorisi (yksityinen, kunta, valtio, korkeakoulu, järjestö, seurakunta, ammatinharjoittaja/yrittäjä) ja kuvaus millaisessa asiassa tarvitset apua.
Tarinamme
Museoalan ammattiliittoa ei olisi ilman yhteistä intressiä kehittää alaa ja sen ammattilaisuutta. Omalla järjestöllä museoammattilaiset halusivat erottua muista ammattiryhmistä ja korostaa omaa ammatti-identiteettiä.
Ammattiliittomme, kuten moni muukin järjestö, syntyi kansalaisaktiivisuuden sävyttämällä 1960-luvulla. Tuolloin ammattiyhdistysliike laajeni korkeasti koulutetuille aloille.
Museoalan ammattiyhdistys perustettiin 25.10.1969. Perustamisen jälkeen yhdistys alkoi vakiinnuttaa asemaansa ammatillistuvan museoalan Suomessa. Museoalan ammattiliitto on edelleen ainoa järjestö, joka valvoo museoammateissa toimivien etuja ja oikeuksia.
"Tuhattaiturien yhteenliittymä"
Ensimmäisiä ja tärkeimpiä edunvalvonnallisia haasteita, joihin MAL tarttui, oli työsopimuksettomuus. Työsopimuksettomuus oli alalla varsin yleistä vielä 1970-luvun lopulla ja epäkohtiin oli vaikea puuttua ilman työsopimusta. Ammattiliitto alkoi patistaa sekä jäseniään että työnantajia tekemään aina kirjallisen työsopimuksen MAL:n toimistolta saatavien työsopimuskaavakkeiden ja täyttöohjeiden avustuksella.
Toinen askel kohti ammatillistumista oli museoalan toimenkuvien selkeämpi määrittely. Alan ammattilaiset kokivat, että epäselvät työnkuvat ja vastuut aiheuttivat turhaa epätietoisuutta ja kinaa, ja MAL saikin lukuisia yhteydenottopyyntöjä asiaan liittyen. MAL:n tavoitteena toimenkuvien määrittelyssä oli museoammattilaisen oman toimenkuvan tunteminen ja tehtäväjaon selkeyttäminen. Näin parannettiin yhteishenkeä ja työilmapiiriä sekä työn sujuvuutta. Museotyön toimenkuvien avaaminen ja määritteleminen antoi pohjan myös niiden kehittämiselle. Samalla luotiin jatkuvan kehittämisen mallit, jotka määrittivät pitkälti museotyön ammattilaisuuden tulevaisuutta.
Museoalan ammattiliitto kasvoi luottamushenkilöiden johdolla ja vapaaehtoisvoimin, kunnes itsekin ammatillistui: vuonna 1987 liiton luottamushenkilöt saivat ensimmäistä kertaa rinnalleen palkatun työntekijän.
Osaava museoala
Jo heti perustamisestaan lähtien yksi MAL:n tavoitteista oli saada Suomeen korkeakoulussa suoritettava museotutkinto. Tavoite museologian opetuksesta saavutettiin Jyväskylän yliopistossa lukukautena 1983-84.
Kun museologia saatiin yliopistossa opetettavaksi oppiaineeksi, MAL alkoi tehostaa opiskelijatoimintaa ja yhteistyötä ainejärjestöjen kanssa. Ammattiliiton kokoama tietopaketti museoalasta oli yhä useammin osa museoaineiden perusopetusta kaikissa museoaineita opettavissa korkeakouluissa. Museoalan ammattiliitto olikin Akavan Erityisalojen ensimmäinen järjestö, joka alkoi hyväksyä opiskelijoita jäsenikseen.
Museoalan ammattiliitto on myös tukenut Museologian seminaarin järjestelyjä Jyväskylän yliopistossa sen alusta alkaen.
"Kun lähdimme toteuttamaan ensimmäistä seminaaria vuonna 1996, siitä tuli kuitenkin heti kaksipäiväinen ja osallistujiakin oli 150. Olimme ylpeitä, että paikalle tuli paljon museoihmisiä ja museologian opiskelijoita eri yliopistoista, sillä koettiin tärkeäksi saada museoihmiset sinne keskustelemaan kanssamme”, Jyväskylän yliopiston lehtori Minna Mäkinen kertoo.
Edelleen verkostoituminen on yksi tärkeimpiä seminaarin sivutuotoksia. Museologian seminaarissa hienoa on, että se tarjoaa yhteisen foorumin, jossa opiskelijat ja ammattilaiset voivat kohdata toisiaan.
Museoalan ammattiliiton tehtäviin kuului alkuajoista lähtien myös koulutusten järjestäminen. Koemme edelleen, että yhdistyksen tulee tukea jäsentemme ammattitaidon kehittymistä. Tarjoamme tänä päivänä laajan kattauksen niin museoalan koulutuksia kuin koulutuksia yleisten työelämätaitojen kehittämisen tueksi. Koulutustemme lisäksi jäsenet voivat hakea koulutustukea sekä apurahaa lisä- ja täydennyskoulutukseen. Opiskelijajäsenemme voivat hakea apurahaa perusopintojen opinnäytetyön tekoon.
Lamasta omaan työehtosopimukseen
Museoalan yksityinen sektori oli kasvanut 1990-luvun alkuvuosiin tultaessa, minkä vuoksi jo kauan ajatuksissa ollut tarve yksityisten museoiden työehtosopimukselle alkoi konkretisoitua. Pitkien neuvottelujen jälkeen MAL:n kattojärjestö Akavan Erityisalojen Keskusliitto allekirjoitti yksityisiä museoita koskevan työehtosopimuksen 1.12.1995. Sopimus oli historiallinen – liiton ensimmäinen oma työehtosopimus. Pitkän lamakauden jälkeen sopimusta pystyi pitämään helposti voitokkaana. Koska yksityisten museoiden toimintaedellytykset vaihtelivat melkoisesti, paikallisen sopimisen piiriin sisällytettiin melkoinen määrä asioita. Uusi sopimus oli kuitenkin minimi- eli alarajat määrittävä sopimus.
"Yksityisiä museoita koskeva yleissitova työehtosopimus takaa yleistä työlainsäädäntöä paremmat työsuhteen ehdot sekä vähimmäispalkat ja palkankorotukset alalle", totesi silloinen MAL:n toiminnanjohtaja Ulla Mättö.
Museoiden työehtosopimus on valtakunnallinen – ja vuodesta 2012 lähtien yleissitova eli työehtosopimus koskee kaikkia valtionavustukseen oikeutettuja yksityisiä museoita.
Uusi työehtosopimus toi yksityisiin museoihin myös luottamusmiehet. Luottamusmies on se henkilö, jonka puoleen jäsenet kääntyvät ristiriitatilanteissa ensimmäisenä. Luottamusmiehen tehtävänä on ollutkin alusta alkaen pyrkiä ratkaisemaan syntynyt ongelma ja ottaa yhteys liittoon. Tyypillisiä MAL:n luottamismiesten tehtäviä nykyään ovat erityisesti pätkätöihin, työilmapiiriin ja laittomiin irtisanomisiin liittyvät tehtävät.
Alan arvostus
Ammatti-identiteetin vahvistaminen ja yhteiskuntavaikuttaminen nousivat 2000-luvun alussa Museoalan ammattiliiton kärkiteemoiksi.
Yhä useammin esiin nostamamme epäkohdat työelämässä ja museoammattilaisen arjessa ylittivät uutiskynnyksen, aiheuttivat keskustelua ja ennen pitkää vaikuttivat positiivisella tavalla tuoden työelämään parannuksia. Liitostamme tuli 2000-luvulla näkyvä toimija, jolta kysytään konsultaatioapua ja joka ottaa kantaa museoalan henkilöstön tarpeisiin ja museoalan kehittymiseen liittyen.
Vuonna 2007 teimme näyttävän ulostulon, kun julkaisimme Museoammattilaisen käsikirjan. Teoksen laati FM Jaana af Hällström, ja julkaisu tarkoitettiin työvälineeksi museoissa työskenteleville ammattilaisille, museouraa suunnitteleville sekä alan opiskelijoille. Kirja antoi kattavan kuvan museoalasta ja työskentelystä museoissa. Teos otettiin suurella suosiolla vastaan, ja siitä otettiin toinen, täydennetty painos vuonna 2011.
Vuonna 2012 julkaisimme yhdessä Akavan Erityisalojen kanssa yhteisen pamfletin Miksi museotyötä tarvitaan? Pamfletissa tuotiin esiin museotyön vaativuus ja yhteiskunnallinen merkittävyys.
Vuonna 2017 aloimme kampanjoida museoalan reilumpien kesätyömarkkinoiden puolesta somessa #alanarvostus -tunnisteella. Kampanja sai huomiota myös perinteisessä mediassa, muun muassa Helsingin Sanomat ja Talouselämä uutisoivat kampanjan tavoitteista. Kampanja puri ilmeisen hyvin, sillä räikeää alipalkkaa tarjonneet työnhakuilmoitukset katosivat tyystin. Työ museoalan reilumpien kesätöiden puolesta jatkuu myös edelleen.
Olemme jatkaneet kampanjaa laajemmin kaikkien alan ammattilaisten arvostuksen puolesta. Osana kampanjaa julkaisimme yhdessä Akavan Erityisalojen kanssa vuonna 2019 Moniosaajien museo -esitteen, jossa tuomme ammattilaisten laaja-alaisen huippuosaaminen esiin ja vaadimme alan alipalkkauksen korjaamista.
Entä jatkossa?
Museoala on käynyt läpi useita muutoksia ja siitä on tullut keskeinen osa kulttuuriteollisuutta. Museoita ja museoammattilaisen työtä myös arvostetaan enemmän kuin aikaisempina vuosikymmeninä.
Syksyllä 2019 vietimme 50-vuotisjuhliamme yhdessä uusien ja pitkäaikaisten jäsentemme sekä yhteistyökumppaniemme kanssa. Merkkivuoden kunniaksi julkaisimme FM Uula Neitolan kirjoittaman Museoammattilaisen mukana -historiateoksen alamme ammattiyhdistyshistoriasta ja ammattilaisuuden kehityksestä. Museoammattilaisten oma ääni kuuluu vahvana läpi teoksen. Neitola haastatteli historiateosta varten laajan joukon liiton jäseniä ja muita alan vaikuttajia matkan varrelta.
Myös tulevaisuudessa tulemme olemaan museotyöntekijän tukena muuttuvassa työelämässä.
Entä mitä ajattelevat jäsenemme MAL:n merkityksestä tulevaisuudessa? Tässä muutama lainaus Museoammattilaisen mukana -teoksesta:
"Voihan olla, että kun yhteiskunta muuttuu, ay-liikkeen rooli muuttuu. Pitää olla kuitenkin jokin puolueeton tai yleinen taho, joka tukee työntekijää työsuhdeasioissa”, pohtii Kansallismuseon entinen yli-intendentti Liisa Eräesko.
”En tiedä kuka paremmin osaisi ajaa etujamme. Olemme pieni ammattiryhmä ja on hyvä, että tehdään kartoituksia ja tiedetään, missä mennään ja miten ihmiset voivat ja kokevat työskentelyn museoalalla”, toteaa Oulun taidemuseon amanuenssi Elina Vieru.
Yhteisömme
Museoalan ammattijärjestö MAL on järjestäytynyt keskusjärjestö Akavaan Akavan Erityisalojen kautta.
Akavan Erityisalat on monialainen ammattiliitto ja palvelujärjestö, johon kuuluu 22 itsenäistä jäsenyhdistystä. Akavan Erityisalojen jäsenyhdistyksiin kuuluu yhteensä vajaat 28 500 jäsentä. Museoalan ammattiliiton jäsenenä voit hyödyntää kaikkia Akavan Erityisalojen palveluja.
Liittokokouksen alaisena toimeenpanevana elimenä toimii hallitus, joka vastaa liiton toiminnasta. Museoalan ammattiliiton puheenjohtaja Susanna Sääskilahti on Akavan Erityisalojen hallituksen varsinainen jäsen.
Työmarkkinaedunvalvonnan valmistelusta ja kehittämisestä vastaavat omilla sektoreillaan seuraavat hallituksen alaiset toimielimet:
- yksityissektorin neuvottelukunta (MAL:lla edustaja)
- kunnan neuvottelukunta (MAL:lla edustaja)
- valtion neuvottelukunta (MAL:lla edustaja)
- korkeakoulutoimikunta
- ammatinharjoittajien ja yrittäjien toimikunta
- opiskelijatoimikunta (MAL:lla edustaja)
Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö, johon kuuluu 36 jäsenliittoa. Akava valvoo jäsenkuntansa etuja ja toimii jäsentensä yhteiskunnallisena puolestapuhujana.
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO on kuntien, valtion, kirkon ja yliopistojen pääsopijajärjestö, joka neuvottelee julkisen sektorin työehtosopimuksista. Jukolaiset luottamusmiehet edustavat jäseniämme julkisella sektorilla.
Ylemmät Toimihenkilöt YTN on sopijajärjestö, joka neuvottelee yksityisen sektorin työehtosopimuksista. Yksityisten museoiden luottamusmiehet eivät kuitenkaan toimi YTN:ssä, koska alan työehtosopimus neuvotellaan suoraan Akavan Erityisalojen ja PALTA:n kesken.
Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko on Akavan Erityisalojen jäsenyhdistysten työttömyyskassa, joka maksaa jäsenilleen ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa ja vuorottelukorvausta.
Museoalan ammattiliiton toimisto sijaitsee Helsingissä, Itä-Pasilassa, osoitteessa Ratavartijankatu 2 A, 7. kerros. Tiloissa kanssamme työskentelevät Akavan Erityisalojen jäsenyhdistykset Kieliasiantuntijat ry ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry .
Hallitus
Museoalan ammattiliiton hallitus vastaa yhdistyksen toiminnasta ja strategian kehittämisestä.
Kuusihenkinen hallitus valitaan vuosikokouksessa henkilökohtaisine varajäsenineen kaksivuotiskaudeksi puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kanssa. Vuosittain erovuorossa on kolme varsinaista ja kolme varajäsentä. MALin hallitukseen nimetään hakemusten perusteella myös opiskelijaedustaja ja tämän varajäsen kaksivuotiskaudelle.
Hallituksen kokoonpanossa pyritään huomioimaan museoalan eri ammattikunnat, työllistymissektorit sekä alueellisuus.
Jos olet kiinnostunut kehittämään yhdistyksemme toimintaa ja rakentamaan entistä reilumpaa museoalaa, tule mukaan toimintaamme!
Hallitushaku 2023-2025 käynnissä - kiinnostaako? Ryhdy ehdokkaaksi!
Hallitus 2022 - 2023 (päivitetty 24.5.22 vuosikokous)
MALn puheenjohtajat 2021 - 2023:
Pj. Susanna Sääskilahti
Varapj. Tuija Wahlroos
MALn hallitus 2022 - 2023:
Jäsenet henkilökohtaisine varajäsenineen:
Mervi Saarenmaa (Marianne Koski)
Mikko Oranen (Kati Kivimäki)
Marleena Vihakara (Pirkko Madetoja)
Sanna Kupila (Maarit Hirvilammi)
Uula Neitola (Anne Tuomi)
Riina Linna (Elina Kangosjärvi).
Hallituksen opiskelijaedustajat 2022 - 2023:
Bodil Lindberg (Jaakko Ervasti)
Hallituksen esittely ja yhteystiedot:
Puheenjohtaja Susanna Sääskilahti
Amanuenssi, Kansallisgalleria
Sähköposti: ssaaskilahti@outlook.com
Puhelin: 050 464 9009
Puheenjohtajana haluan vaikuttaa siihen, että museot olisivat entistä tasa-arvoisempia paikkoja työskennellä. Henkilöstön kehittäminen on minulle sydämen asia, alan palkkauksen edistäminen ja museoiden arvostus. Haluan olla osaltani vaikuttamassa myös museoiden rooliin muuttuvassa yhteiskunnassa. Minulle kaikki maamme museot ovat yhtä tärkeitä ja kehittämisen arvoisia ja henkilökunta on aina etusijalla.
Työskentelen Kansallisgalleriassa amanuenssina ja työhöni kuuluu av-arkiston hoito sekä Kiasman mediataiteen pitkäaikaissäilyttämisen ratkaisujen kehittämiseen osallistuminen. Aikaisemmin olen työskennellyt kokoelma-aineistojen parissa Ateneumissa ja toimin pitkään tutkijana kuva-arkistossa. Olin akavalaisten pääluottamusmies Valtion taidemuseossa 2003-2013 ja Kansallisgallerian hallituksessa edustin henkilöstöä vuosina 2014-2020.
Varapuheenjohtaja Tuija Wahlroos
Museonjohtaja, Gallen-Kallelan museo
Sähköposti: tuija.wahlroos@gallen-kallela.fi
Puhelin: 010 406 8845
Olen työskennellyt Gallen-Kallelan Museossa vuodesta 1995, ja museonjohtajana vuodesta 2005 lähtien. Opiskelin Helsingin yliopistossa pääaineenani taidehistoria. MAL:n jäseneksi liityin jo opiskeluaikanani.
Pitkä työura säätiöomisteisessa museossa on tehnyt yksityisen museosektorin erityiskysymykset tutuiksi. Ennen MAL:n hallitusjäsenyyttä ja rinnan sen kanssa olin Akavan Erityisalojen yksityissektorin neuvottelukunnassa museoalan edustajana. Yksityisen sektorin työelämää leimaavat perinteisesti vaihtelevat työelämän käytännöt, paikallinen sopiminen, talokohtaiset tessit, jopa sopimuksettomuus. Tässä taustaa vasten yksityisten museoiden yleissitova työehtosopimus on ollut tärkeä saavutus. Koen, että se on työkalu, joka hyödyttää sekä työntekijöitä että työnantajia, ja luo parempaa työelämää käytäntöjä yhdenmukaistamalla.
Olen kokenut MAL:in viimeaikaiseen kehittämis- ja strategiatyöhön osallistumisen henkilökohtaisesti erityisen kiinnostavana. Jäsenpalveluiden kehittäminen sekä yhdistyksen rooli alan ajankohtaisiin asioihin aktiivisesti osallistuvana keskustelijana ovat tärkeitä tapoja toimia ja vaikuttaa.
Hallituksen jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (HUOM.! PÄIVITTÄMÄTTÄ 24.5.22 valinnoilla).
Mervi Saarenmaa
Näyttelyregistraattori, Suomen kansallismuseo
Puhelin: 02 9533 6373
Sähköposti: mervi.saarenmaa@kansallismuseo.fi
Varajäsen:
Marianne Koski
Sanna Kupila
Tutkija, Turun Museokeskus
Sähköposti: sanna.kupila@turku.fi
Puh: 0401879389
Toimin Turun museokeskuksessa rakennustutkijana, jota tointa olen hoitanut vuodesta 1997 lähtien. Opintoni suoritin aikoinaan Turun yliopistossa, pääaineenani kansatiede, siinä sivussa arkeologiaa, museologiaa, taidehistoriaa ja hieman venäjää. Työkokemukseni museossa ei liity pelkästään rakennustutkijan työhön, vaan olen ollut myös oppaana, osallistun näyttelyiden tekoon, kokoelmatyöhön ja toimitan julkaisuja. Kaikki tämä on antanut minulle monipuolisen kuvan museomaailman eri työtehtävistä ja työntekijöiden erityisosaamisista, joista toivoakseni on hyötyä MAL:n hallitustyöskentelyssä. MAL:n jäseneksi liityin aikoinani jo heti opintojen alkuvaiheessa. Työurani aikana olen toiminut myös museokeskuksen akavalaisten luottamusmiehenä ja nykyisin olen varaluottamusmies.
Varajäsen:
Maarit Hirvilammi
konservaattori, Turun museokeskus
puhelin: 0401821257
sähköposti. maarit.hirvilammi@turku.fi
Mikko Oranen
Amanuenssi, HAM Helsingin taidemuseo
Puhelin: 0503458537
Sähköposti: mikko.oranen@hel.fi
Olen FM, pääaineinani taidehistoria ja kotimainen kirjallisuus. Suurimman osan työuraani olen työskennellyt HAM Helsingin taidemuseossa (vuodesta 1995) pääasiassa näyttelyiden, mutta myös kokoelmien ja julkisen taiteen parissa. Olen ollut opetus- ja kulttuuriministeriön alaisen Valtiontakuulautakunnan jäsen, sekä työryhmässä valmistelemassa lakia takavarikointikiellosta. Olen päivätyöni ohella kirjoittanut taidekritiikkiä ja taiteilijahaastatteluja sekä toimittanut tekstejä ja julkaisuja. Olen myös toiminut kustannustoimittajana. Työkokemukseni kautta minulla on laaja käsitys taidemuseokentästä ja sen eri työntekijäryhmien erityiskysymyksistä. Viimeisen vuoden aikana olen erikoistunut monimuotoisuus (Diversity), yhdenvertaisuus ja tasa-arvo -kysymyksiin kulttuurikentällä.
Varajäsen:
Kati Kivimäki
Museonjohtaja, Forssan museo
Sähköposti: kati.kivimaki@forssa.fi
Puh: 0401816263
Marianne Koski
Erikoisasiantuntija, Museovirasto (Virkavapaalla 2023)
Sähköposti: marianne.e.koski@gmail.com
Mervi Saarenmaan varajäsen
Työskentelen erikoisasiantuntijana Museovirastossa museoalan kehittämistehtävissä. Taustaltani olen taidehistorian FM, artenomi AMK ja merkonomi. Innostuin museoalasta yläasteikäisenä, kun käynti luokkaretkellä Ateneumissa teki minuun lähtemättömän vaikutuksen. Muistan, kun sanoin opolle, että haluan museoamanuenssiksi, ja hän joutui katsomaan sanakirjasta mitä amanuenssi mahtaa tarkoittaa. Nykyisessä työssäni olen mukana erilaisissa museoalan hallinnon ja kehittämisen prosesseissa (esimerkiksi vastuumuseoiden kanssa tehtävä yhteistyö, valtionavustukset, museoiden arviointi sekä erilaiset kehittämishankkeet ja työryhmät). Saan tehdä työtäni jatkuvassa vuorovaikutuksessa museo- ja kulttuuriperintöalan kollegoiden ja toimijoiden kanssa.
Olen toiminut Museovirastossa JUKO:n varaluottamusmiehenä vuosina 2017-2021 ja MAL:n hallituksessa olen ollut varajäsenenä useamman vuoden ajan. Olen myös Akavan Erityisalojen valtion neuvottelukunnassa varajäsenenä kaudella 2021-2022. Koen, että museoalalla on potentiaalia vaikka mihin, mutta jotta museoiden yhteiskunnallinen rooli kirkastuisi ja ne olisivat jatkossakin merkityksellisiä paikkoja, tulee niissä työskentelevien ammattilaisten työolojen, palkkauksen, osaamisen kehittämisen ja johtamisen olla kunnossa. Työ paremman työelämän eteen ei tule koskaan valmiiksi, mutta eteenpäin päästään yhteistyöllä.
Mariannen valokuva Ilari Järvinen, Museovirasto
Uula Neitola
Viestinnän asiantuntija, Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry
Puhelin: 040 732 4344
Sähköposti: uulaneit@gmail.com
Maria Saarikosken varajäsen
Hei! Nimeni on Uula Neitola ja olen osallistunut Museoalan ammattiliiton toimintaan vuodesta 2014 alkaen paitsi hallitustyöskentelyn, toimi- ja neuvottelukuntien, myös erilaisten projektien turvin. Viimeisimmistä kenties merkittävin oli Museoalan ammattiliiton 50-vuotishistoriateoksen kirjoittaminen, jossa samalla sivusin museoammatin kehityksen ääriviivoja 1900-luvun alusta nykypäivään. Oli inspiroivaa tutkia ja havainnollistaa oman ammattikunnan menneisyyttä muuttuvassa työelämässä; se auttoi hahmottamaan myös omaa työtä perinteen jatkumona.
Työkaanoniini on kuulunut useita pestejä eri museoissa eri puolilla Suomea. Tällä hetkellä työskentelen tiedeviestinnän parissa Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry:ssä. Pidän yllä ammattitaitoani osallistumalla museoalan sisäiseen keskusteluun kotimaisella ja kansainvälisellä foorumilla. Olen aktiivinen mm. Europa Nostra Finlandin ja ICOM Suomen komitean hallituksissa.
Jäsenten edunvalvonnassa haluan kohdistaa huomioni ennen kaikkea nuorten ja vastavalmistuneiden asioiden ajamiseen. Opiskeluiden ja työelämän nivelvaiheessa on merkityksellistä turvata onnistunut siirtyminen työelämään ja siellä pysymiseen. Tärkeä rooli siinä on työelämän vaatimuksiin perehtyneellä ammattilaisella, jolla on tuntemusta työllistymisvaiheeseen liittyvästä edunvalvonnasta.
Minut onkin saattanut tavata paasaamasta edunvalvonnasta niin työelämäpäiviltä, messuilta kuin muista tapahtumista, jotka koskevat museoalaa. Palatkoon nämä pian taas osaksi yhteisiä polkujamme.
Kuva: Sanni Tunturipuro
Marleena Vihakara
Varajäsen:
Tutkija Pirkko Madetoja
Puhelin: 09 310 79506
Sähköposti: pirkko.madetoja@hel.fi
Hallituksen opiskelijajäsenet:
Jaakko Ervasti (2020-2021)
Sähköposti: jaakko.ervasti@yahoo.com
Hei! Olen Jaakko Ervasti ja minulla on kunnia toimia Museoalan ammattiliiton hallituksessa opiskelijaedustajana kaudella 2020-2021. Opiskelen arkeologiaa Oulun yliopistossa nyt neljättä vuotta, ja sivuaineikseni ovat tähän mennessä kertyneet museologia, saamelainen kulttuuri, historia ja ruotsin kieli. Opiskelujeni ohessa olen aktivoitunut erilaisissa opiskelijajärjestöissä, joista edellisimpänä toimii valtakunnallinen kulttuurintutkimuksen opiskelijoiden yhdistys Kulo ry. Muutamana kesänä olen työskennellyt Oulun museokohteissa muun muassa oppaana.
MAL:n hallituksessa suurimpana tavoitteenani on tuoda ammattiliitto lähemmäs opiskelijoita ja ainejärjestöjä myös täällä pohjoisessa. Olen viehättynyt ajatuksesta, että MAL:n avulla alamme opiskelijoilla voisi olla entistä parempi käsitys tulevasta työelämästä ja korkeampi ammatillinen itsetunto. Mielestäni nimenomaan opiskelijoiden kautta pystymme vaikuttamaan valtavasti alamme tulevaisuuteen ja pitämään sen jatkossakin ajan hermoilla.
Itselleni museoala tuntuu omanlaiseltani haaveelta ja kutsumukselta, joten tuntuu hienolta toimia opiskelijoiden äänitorvena omassa ammattiyhdistyksessämme!
Julkaisut ja materiaalit
Paras mahdollinen museoharjoittelu -raportti
Tekemämme kyselyn mukaan vain joka toinen alan yliopisto-opiskelija ja joka neljäs ammattikorkeakouluopiskelija saa palkallisen harjoittelupaikan.
Julkaisimme raportin harjoittelukyselyidemme tuloksista.
Näkymätön asiantuntija? — Museo-oppaiden kyselyn tuloksia
Selvitimme kyselyn avulla museo-oppaiden työskentelyolosuhteita yhdessä Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry:n kanssa. Vuonna 2020 toteutetun kyselyn tulokset on julkaistu 10.12.2021. Kysely vahvisti käsitystämme, että museo-oppaat ovat korkeakoulutettuja alan ammattilaisia, joiden työehdoissa on parantamisen varaa. Lue raportti!
Museoalan ammattiliiton 50-vuotis historiateos
Museoalan ammattiliiton historia on osa suomalaisen työmarkkinapolitiikan, kulttuurityön ja ay-liikkeen värikästä menneisyyttä. Museoalan ammattiliitto on kulkenut yhtä matkaa museotyön muutoksen mukana jo viisikymmentä vuotta turvaten ammattilaisten selustaa, käyden arvokeskustelua, vaikuttamalla museoiden arvostukseen ja välillä astuen barrikaadeille. Lue MALn 50-vuotisjuhlavuonna julkaistu historiateos!
Palkkakampanjan julkaisu
Museoissa tehdään vaativaa asiantuntijatyötä. Alan palkkaus ei vastaa työssä vaadittua osaamista. Siksi liitto kampanjoi palkkauksen korjaamiseksi! Mitä enemmän meitä on, sitä paremmin voimme vaikuttaa museoalan arvostukseen ja palkkoihin. Museoalan ammattiliiton jäsenenä olet mukana vaikuttamassa reilumman työelämän puolesta.
Museoalan ammattiliiton palkkakampanjan esitteessä annamme perusteita palkkaneuvotteluun - omasta palkasta kannattaa neuvotella!
Hyvän museoharjoittelun suositukset
Harjoittelijan on saatava työstään palkkaa ja tehtävien tulee olla ammatillisesti mielekkäitä, linjaamme harjoittelijasuosituksessamme.
Opiskelija, työnantaja, korkeakoulu!
- Tutustu suosituksiimme!
Moniosaajien museo
Lue Moniosaajien museo -julkaisumme, jossa kerromme museoalan monipuolisista ja haastavista tehtävistä sekä ammattilaisten rautaisesta ammattitaidosta! Julkaisu kuvaa, millaista huippuosaamista on modernin museotyön taustalla. Alan palkkaus ei ole pysynyt museotyön kasvaneiden vaatimusten perässä. Moniosaajien museo -julkaisu on osa Museoalan ammattiliiton ja Akavan Eritysalojen #alanarvostus-palkkakampanjaa.
Akava-kalenteri
Perinteinen Akava-kalenteri on jäsenille ilmaiseksi tilattavissa aina syksyisin. Kalenteri toimii myös perustietopakettina muun muassa Akavasta, palkkiosuosituksista sekä opintovapaista. Tilauslomake julkaistaan kotisivuillamme vuosittain syys-lokakuussa.
Vuoden 2023 kalenterin tilaus
Vuoden 2023 kalenterit on postitettu sen tilanneille. Voit vielä tiedustella kalenteria toimistosta: toimisto@museoalanammattiliitto.fi. Vuoden 2024 tilauslomake aukeaa syksyllä 2023.
Säännöt
Museoalan ammattiliitto MAL ry:n SÄÄNNÖT
25.11.2015 (PRH 21.12.2015)
1 § NIMI JA KOTIPAIKKA
Yhdistyksen nimi on Museoalan ammattiliitto – Museifackförbundet – MAL ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena koko maa.
2 § TARKOITUS
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä palkkausta ja työehtoja koskevia ammatillisia ja yhteiskunnallisia etuja sekä vaikuttaa museoalan arvostukseen.
3 § TOIMINTAMUODOT
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
- seuraa työmarkkinatilannetta, lainsäädäntöä ja jäsentensä koulutusta sekä palkkausta
- antaa lausuntoja ja tekee esityksiä jäsentensä palkkauksellisten, ammatillisten ja yhteiskunnallisten etujen valvomiseksi ja edistämiseksi
- tutkii ja hankkii aineistoa museoammatissa toimivien palkkauksesta ja työoloista
- harjoittaa tiedotustoimintaa
- edustaa jäseniään suhteissa muihin järjestöihin
- järjestää kokouksia, esitelmä- ja neuvottelutilaisuuksia sekä jäsentensä osaamista ja jaksamista lisääviä tilaisuuksia.
Yhdistys voi kuulua jäsenenä sellaisiin kotimaisiin tai kansainvälisiin järjestöihin tai elimiin, joiden jäsenyys edistää museoammatissa toimivien ammatillisten ja yhteiskunnallisten asioiden hoitamista.
4 § JÄSENET
Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä museo- ja kulttuuriperintöalalla asiantuntija- ja esimiestehtävissä työskentelevä viran- tai toimenhaltija tai tällaista koulutusta saava henkilö, jonka yhdistyksen hallitus jäseneksi hyväksyy.
Mikäli yhdistyksen jäsen toimii yhdistyksen sääntöjen vastaisesti tai menettelyllään vahingoittaa huomattavasti yhdistyksen pyrkimyksiä, hänet voidaan erottaa yhdistyksen kokouksen päätöksen nojalla, jos kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä puoltaa erottamista. Hallitus voi erottaa jäsenen, mikäli hän jättää jäsenmaksunsa suorittamatta.
Yhdistyksen jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisesta yhdistyksen kokouksessa.
5 § KUNNIAJÄSENYYS
Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on erityisen ansiokkaasti toiminut yhdistyksen tai sen tarkoitusperien hyväksi. Kunniajäsen ei suorita mitään maksuja yhdistykselle. Kunniajäsenellä on puhe- ja läsnäolo-oikeus yhdistyksen kokouksissa. Yhdistyksen piiristä kunniajäseneksi valittu äänioikeutettu jäsen ei menetä äänioikeuttaan.
6 § TALOUS
Yhdistyksen jäseniltä perittävistä jäsenmaksuista määrää yhdistyksen vuosikokous.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia, avustuksia ja testamentteja, panna toimeen keräyksiä sekä hankkia toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä ja osakkeita.
7 § TOIMIELIMET
Yhdistyksen toimielimiä ovat yhdistyksen kokous ja hallitus.
8 § YHDISTYKSEN KOKOUKSET
Yhdistys kokoontuu hallituksen kutsusta. Kokouskutsu on toimitettava jäsenille kirjallisesti vähintään 14 päivää ennen kokousta. Kokouksessa käsiteltävät asiat on mainittava kutsussa. Lisäksi yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle, jos vähintään yksi kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista jäsenistä sitä määrätyn asian käsittelemistä varten hallitukselta kirjallisesti pyytää.
Esityksiä yhdistyksen kokoukselle voivat tehdä yhdistyksen hallitus ja jäsenet. Jos jäsen haluaa jonkin asian vuosikokouksessa käsiteltäväksi, hänen tulee tehdä siitä kirjallinen esitys hallitukselle maaliskuun loppuun mennessä. Esitysten johdosta on hallituksen annettava kokoukselle lausuntonsa. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii kokouksen valitsema täysivaltainen jäsen.
Äänestettäessä ratkaisee yhdistyksen kokouksissa yksinkertainen äänten enemmistö, ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty. Äänestykset ovat vaadittaessa ja vaalit on aina toimitettava suljetuin lipuin. Äänten jakautuessa tasan ratkaisee päätöksen se kanta, johon puheenjohtaja on yhtynyt, vaaleissa kuitenkin arpa.
Yhdistyksen toimihenkilöillä ja tilintarkastajilla on yhdistyksen kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus.
Yhdistyksen varsinainen kokous pidetään kerran vuodessa huhti- tai toukokuussa. Vuosikokouksen tarkemman ajankohdan määrää yhdistyksen hallitus.
Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- esitetään hallituksen kertomus edellisen vuoden toiminnasta, tilit ja tilintarkastajien lausunto,
- vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille,
- vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja siihen liittyvä talousarvio sekä määrätään jäseniltä perittävän jäsenmaksun suuruus,
- valitaan joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä hallituksen erovuorossa olevien jäsenien tilalle uudet jäsenet,
- valitaan seuraavan vuoden tilejä tarkastamaan tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja ja heille varamiehet,
- määrätään hallituksen palkkiot ja matkakorvausperusteet
- käsitellään muut kokoukselle tehdyt esitykset.
9 § HALLITUS
Yhdistyksen asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus, jonka toimikausi on varsinaisten vuosikokousten välinen aika. Hallitus vastaa yhdistyksen toiminnasta. Se valmistelee yhdistyksen kokouksissa käsiteltävät asiat ja panee kokouksen päätökset täytäntöön sekä hoitaa yhdistyksen juoksevat asiat. Hallitus edustaa yhdistystä ulospäin sekä palkkaa yhdistyksen toimihenkilöt. Hallitus voi asettaa eri kysymysten hoitamista varten työryhmiä sekä kuulla asiantuntijoita.
Yhdistyksen hallitukseen kuuluu kahdeksi toimikaudeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kuusi (6) muuta jäsentä ja kuusi (6) henkilökohtaista varajäsentä. Varsinaisten ja varajäsenten toimikausi on kaksi toimikautta siten, että vuosittain vuosikokouksessa valitaan kolme (3) varsinaista ja kolme (3) varajäsentä erovuoroisten tilalle.
Sääntöuudistuksesta johtuen hallituksen jäseninä jatkavat syyskokouksessa 2015 valitut kolme (3) jäsentä. Erovuoroisina ensimmäisessä vuosikokouksessa (2016) ovat syyskokouksessa 2014 valitut kolme (3) jäsentä varajäsenineen. Yhdistyksen puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana jatkavat vuoden 2014 syyskokouksessa valitut henkilöt. Puheenjohtaja- ja varapuheenjohtajavaali järjestetään vuosikokouksessa 2017.
Hallituksen jäsenten tulee olla yhdistyksen jäseniä ja edustaa monipuolisesti museoammattilaisia ja jäsenkenttää. Varsinaisten jäsenten lisäksi hallituksessa on opiskelijajäsen, jolla on puhe- ja läsnäolo-oikeus. Hallitus valitsee opiskelijajäsenen hakemusten perusteella korkeintaan kahdeksi toimikaudeksi kerrallaan. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai jos kaksi (2) hallituksen jäsentä sitä pyytää. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet koko hallituksen jäsenmäärästä on saapuvilla. Hallituksen kokouksissa ratkaisee äänestettäessä yksinkertainen äänten enemmistö. Äänten mennessä tasan ratkaisee se kanta, johon puheenjohtaja on yhtynyt, vaaleissa kuitenkin arpa. Hallitus voi päättää tarvittaessa järjestää kokouksensa etäyhteydellä tai vastaavin tietoteknisin keinoin.
10 § NIMENKIRJOITTAJAT
Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja toisena yhdistyksen toimihenkilö, aina kaksi yhdessä. Hallitus voi määrätä toimihenkilön yksin kirjoittamaan yhdistyksen nimen.
11 § TOIMIKAUSI
Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Yhdistyksen hallituksen toimikausi on vuosikokouksesta vuosikokoukseen. Viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta on edellisen toimikauden tilit jätettävä hallituksen toimesta tilin- ja toiminnantarkastajille, joiden tulee antaa vuosikokoukselle tarkoitettu lausuntonsa hallitukselle viimeistään 14 päivää ennen kokousta.
12 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
Näiden sääntöjen muuttamiseksi vaaditaan yhdistyksen kokouksen päätös, jossa muutosehdotusta on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä. Yhdistyksen purkamista koskeva ehdotus on käsiteltävä samassa järjestyksessä kuin sääntöjen muutos, kuitenkin niin, että vähintään kolmen neljäsosan (3/4) annetuista äänistä on kannatettava purkamisehdotusta. Yhdistyksen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi jäljelle jääneet varat on käytettävä yhdistyksen purkamisesta päättävän kokouksen päätöksen mukaisesti yhdistyksen päämääriä edistäviin tarkoituksiin.
