Kulttuurialaa on koetellut korona. Nyt myös Veikkauksen tuottojen väheneminen ja pelihaittojen ehkäisy iskee alan talouteen entistä voimakkaammin. Kulttuuriministeriön aamuisessa tiedotustilaisuudessa kerrottiin Veikkausvoittovarojen vähenemisen vaikutuksista ja leikkauslistoista. "Kylmää kyytiä kulttuurille", todettiin useammassa puheenvuorossa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö linjasi rahapelitoiminnasta rahoitusta saavien edunsaajien valtionrahoituksen leikkauslistat ensi vuodelle. Taiteeseen ja kulttuuriin osoitetut varat vähenevät 18,4 miljoonalla eurolla. Summa on pieni valtion budjetin mittakaavassa, mutta määräänsä isompi kulttuurialalla. Voikin pohtia mitä asioita priorisoidaan ja mihin halutaan poliittisesti käyttää yhteisiä verovaroja, kun kytkökset Veikkauksen tuottoihin katkaistaan ja panostukset peliongelmien ehkäisemiseksi paranevat.

Veikkausvoittovarojen aikaisempi vuosittainen kasvu on tuonut valheellistakin turvaa kulttuurialalle, kun samanaikaisesti budjettivaroista on kulttuurin osuutta voitu leikata. Veikkauksen tuotoilla on tuettu vuosia sellaisia aloja, joiden elinvoiman tulisi olla turvattu valtion budjetissa, ei rahapelaamisessa. Järjestelmän eettisyys on onneksi tarkastelun alla.

 

Tyrmäävä leikkauslista

Veikkaus Oy:n tulos laski 34 prosenttia koronavuonna 2020. Koronan myötä Veikkauksen tuotot ovat vähentyneet rajummin kuin ilman epidemiaa. Veikkausvoittovarojen menetystä kompensoidaan vuoteen 2023 saakka, mutta vuodelle 2024 ja sen jälkeen ei ole kirjauksia kompensaatioista. Rahapelituottojen osuus valtion rahoituksesta taiteeseen ja kulttuuriin oli ennen tulosromahdusta yli 50 prosenttia. Rahapelien voittovaroista rahoitusta saavien rahoituksen leikkaukset ovat vuonna 2023 verrattuna vuoteen 2020 (TA) 32,6 miljoonaa euroa (ja vuonna 2022 leikkausta 18,4 miljoonaa).

Valtion budjettikehyksen puolelta rahoitettavia lakisääteisiä kohteita ovat esim. Museoviraston toimintamenot ja museoiden ja taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten valtionosuudet, näyttelypalkkiot ja Kansallisgallerian kokoelman (kansalliskokoelma) kartuttaminen. Rahapelitoiminnan leikkaukset eivät koske rahoituslain mukaisia valtionosuuksia ja avustuksia museoille, mikä on museoiden näkökulmasta lohdullista.

Leikkauksia ei ole tehty juustohöylällä kaikilta saajilta, vaan kohteita on tarkasteltu erikseen. Esimerkiksi yleinen 15 prosentin leikkaus koskee mm. avustuksia valtakunnallisille museo- ja perinnealan järjestöille, rakennustaiteen ja muotoilun edistämiseen, kuntien ja alueellisen kulttuuritoiminnan kehittämiseen sekä eräille erikoismuseoille. Lisäksi 5 prosentin leikkaus Kansallisgallerialle, 10 prosentin leikkaus avustuksiin museoille ja kulttuuriperintöhankkeisiin, 11 prosentin leikkaus kansainvälisten kulttuuriperintösopimusten toimeenpanoon. Ja 25 prosentin leikkaus avustuksista kulttuurimatkailun kehittämiseen. Kokonaan lopetetaan tuki vähälevikkiselle kirjallisuudelle ja kulttuurilehtien tilaustuki kirjastoille.

 

"Järkyttävät leikkaukset, totesi ministeri Kurvinen."

Järkyttävät leikkaukset, totesi ministeri Kurvinen. Hallitusviisikolta ei näillä näkymin ole tulossa enempää rahaa kulttuurille. Seuraaville vuosille on vielä tulossa kompensaatioita, mutta jatko on auki. Rahapelituottojen osuus kulttuuriin ohjatuista varoista on kasvanut vuosien saatossa ja nyt kolahtaa sekä koronan takia vähentyneet tuotot että peliongelmien ottaminen oikeasti tikun nokkaan.

Kurvinen totesikin, että kulttuurin tärkeys pitäisi nähdä ja varata määrärahat budjettiin ilman kytköstä rahapeleihin. Pelituottojen menetys on korvattava valtion budjetista. Tätä olemme me MAL:ssa myös tuoneet esiin jo useampana vuotena.

Tiedotustilaisuuteen osallistui yli 70 kulttuurialan edustajaa. Keskusteluissa korostui tyrmistys, ahdistus ja jopa raivo. Kiitosta sai tilaisuuden järjestäminen ja avoimuus ikävien asioiden kertomisessa. Huoli leikkausten vaikutuksista kulttuuritoimintojen ohella nousi niin työllisyyteen, tuleviin sukupolviin kuin sosiaalisiin vaikutuksiin yhteiskunnassa. ”Kulttuurin alas ajaminen ei lohduta peliongelmista kärsivää, veikkaan että päinvastoin” totesi yksi osallistuja tilaisuuden chat-osiossa.

Kulttuurin rahoituksessa puhutaan pienistä summista kokonaisuudessa. Kulttuuri kuitenkin tutkitusti tuottaa enemmän hyvää kuin siihen sijoitetaan. Kulttuurin kehittämisen tulisi olla prioriteetti ja siihen tarvitaan poliittista tahtoa. Löytyykö sitä?

 

Toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä

Kirjoittaja Katariina Mäkelä on Museoalan ammattiliiton toiminnanjohtaja.

Ajankohtaista

Museoissa turvallisesti – henkilökunta avainasemassa

Kirjoittajalta MAL | 29.5.2020

Museoiden avautuessa asiakkaiden lisäksi henkilökunnalla täytyy olla turvallinen ja luottavainen olo. Työturvallisuuslain mukaan työnantaja vastaa työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä.

Lue lisää

Museoiden ja museoammattilaisten hätä on kuultu

Kirjoittajalta MAL | 14.4.2020

Olemme Museoalan ammattiliitossa tyytyväisiä, että valtioneuvosto esittää lisätalousarviossaan (8.4.) huomattavaa kriisirahoitusta kulttuurialalle. Haluamme luottaa siihen, että päättäjät kohdentavat lisärahoituksen täysimääräisenä museoille.

Lue lisää
Kolme henkilöä seisoo museon näyttelytilassa

Museoalan ammattiliitto, Suomen museoliitto ja Akavan Erityisalat: Museot tarvitsevat kriisirahoitusta

Kirjoittajalta MAL | 6.4.2020

Museoala tarvitsee kriisirahoitusta selviytyäkseen lippu- ja myyntitulojen menetyksestä. Museorakennukset suljettiin yleisöltä koronakriisin vuoksi. Tämä ei saa estää museotyön jatkumista, sanovat MAL, Suomen museoliitto ja Akavan Erityisalat kehysriihikannanotossaan.

Lue lisää

Keräämme tietoa poikkeusolojen vaikutuksista museoammattilaisten työhön

Kirjoittajalta MAL | 26.3.2020

Keräämme museoalan ammattilaisten kokemuksia koronaviruksen vaikutuksesta alallamme. Kerro meille miten pandemiatilanne on vaikuttanut työhösi. Kokemuksia hyödynnetään Museoalan ammattiliiton edunvalvonnassa.

Lue lisää
Kolme henkilöä seisoo museon näyttelytilassa

Myös museoalan ammattilaiset kovilla koronavirustilanteen takia

Kirjoittajalta MAL | 20.3.2020

Olemme keskellä ennennäkemätöntä poikkeustilannetta – pandemiaa, joka vaikuttaa ihmisiin ja yhteiskuntaan äärettömän paljon. Huoli ihmisten terveydestä on meillä kaikilla ensisijainen, mutta taustalla painaa huoli toimeentulosta ja sitä kautta hyvinvoinnista ja terveydestä.

Lue lisää
budjetti kulttuuriala kulttuuriministeri leikkaus mal ministeri museoala rahapelituotto valtionrahoitus veikkaus