6.5.2021 – Katariina Mäkelä
Veroeuroillamme rahoitetaan monenlaisia yhteiskunnalle tärkeitä toimintoja – rahojen kohdentaminen aiheuttaa paljon keskustelua ja päättäjät joutuvat tekemään arvovalintoja.
Usein nimenomaan sosiaali- ja terveysmenot ja kulttuuri nähdään vastakkaisina menoerinä; toisen voittaessa toinen häviää. Näinhän ei kuitenkaan ole.
Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia ei voi väheksyä
Helmikuussa kuulimme uutisista, miten ”Lippujen varausjärjestelmä kaatui ihmisten rynniessä taidemuseoon”, kun pääsylippujen verkkomyynti alkoi. Ja huhtikuun lopulla ihmiset hehkuttivat TV-uutisissa ”Aivan mahtava juttu, tätä on niin odotettu”, kun taidenäyttelyyn myytiin ennakkolippuja ja sinne pääsi jälleen tutustumaan livenä.
”Lippujen varausjärjestelmä kaatui ihmisten rynniessä taidemuseoon”
Ateneumin viestinnästä kerrottiin, että ensimmäisten kahdenkymmenen minuutin aikana näyttelyyn myytiin Lippupisteen kautta 2500 lippua. Lippujen myyntitahti oli siis käsittämättömät 125 lippua minuutissa! Museoon - Ilja Repinin ”keikalle”. Puoleen päivään mennessä lippuja oli myyty jo yli 5000 kappaletta. Pääkaupunkiseudun ulkopuolellakin esimerkiksi Serlachius-museon Banksy-näyttely on herättänyt suurta kiinnostusta, sinnekin pitää varata liput ennakkoon ja ne ovat loppuneet jo kesken… Aikamoista. Ja kertoo ihmisten tarpeesta ja kaipuusta museoelämysten pariin.
Mutta mitä museot ja kulttuuri tuovat ihmisten henkiselle hyvinvoinnille?
Museopalveluiden merkitys hyvinvointitekijänä on noussut aiemmin esiin Akavan Erityisalojen ja Museoalan ammattiliiton teettämissä kyselyissä; reilu vuosi sitten julkaistussa kyselytutkimuksessa liki 70 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteen ”Museokäynnit edistävät kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia” kanssa. - Edistävät terveyttä ja hyvinvointia! Kulttuurilla on siis varsin paljon painoarvoa sosiaali- ja terveyspuolelle.
Tätä vuosittain teettämäämme kyselyä tukee erinomaisesti Museokortin ja Mieli ryn juuri julkaistu tutkimus, johon maaliskuussa 2021 vastasi yli 8 000 henkilöä. Museoon, teatteriin tai elokuviin aikoo suunnata lähes jokainen kyselyyn vastannut, kunhan koronaepidemia hellittää.
Tulokset kertovat korona-ajan synnyttämästä patoutuneesta tarpeesta taide- ja kulttuurielämyksille. Kyselyssä nousi esille, että merkittävimmiksi kulttuurielämysten ja -palvelujen tarjoamiksi asioiksi nousivat luonnollisesti elämyksellisyys ja viihtyminen.
Mutta heti perässä mainittiin kulttuurin vaikutukset
- hyvinvointiin,
- oppimiseen ja uusiin näkökulmiin maailmaan,
- arjesta palautumiseen ja irrottautumiseen.
Taiteen, kulttuurin ja erilaisten kulttuuripalvelujen koettiin vaikuttavan mielen hyvinvointiin ja jaksamiseen muun muassa
- tarjoamalla virikkeitä ja ajateltavaa,
- rentouttamalla,
- kohentamalla mielialaa ja
- edistämällä positiivista mielenterveyttä.
Liki neljännes (25 %) vastaajista koki kulttuuripalvelujen lievittävän ahdistuneisuutta tai masennusta ja viidennes (20 %) koki palveluilla olevan vaikutuksia sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseen.
"Liki 25 % koki kulttuuripalvelujen lievittävän ahdistuneisuutta tai masennusta ja 20 % koki palveluilla olevan vaikutuksia sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseen."
Jo muutama vuosi sitten kerrottiin kansainvälisestä tutkimuksesta, jonka perusteella saatiin vahvaa näyttöä taiteen ja taiteellisen toiminnan merkityksestä fyysisen ja psyykkisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä osana hoitoa ja paranemista. Esimerkiksi Iso-Britanniassa Taidetta reseptillä -projektin oli havaittu vähentäneen yleislääkärikäyntejä 37% ja sairaalakäyntejä 27%.
Miksi kuitenkin joudumme koko ajan lukemaan kulttuuripuolen säästöistä ja vähennyksistä, kun valtiontaloudessa suunnataan yhteisiä verovarojamme? Sosiaali- ja terveysmenot ovat meille kaikille tärkeitä, mutta päättäjien tulisi nähdä terveys ja hyvinvointi ja sen osa-alueet laajemmin. Panostamalla taiteen ja kulttuurin tuottamiin ennaltaehkäiseviin, osallistaviin, kuntouttaviin ja yleistä hyvinvointia lisääviin palveluihin, voitaisiin loppupeleissä säästää iso erä sosiaali- ja terveysmenoissa. Kyse onkin ymmärryksestä ja arvovalinnoista, kuten niin monessa muussakin asiassa.
Lähteet:
- Kulttuurin hyvinvointivaikutukset -kysely, maaliskuu 2021. MIELI ry ja Museokortti.
- Suomalaisten käsityksiä museoista -tutkimus, 1 120 henkilöä 6. – 12.12.2019, TNS Kantar, Akavan Erityisalat ja Museoalan ammattiliitto MAL ry,
- https://media.sitra.fi/2017/11/21100218/Taiteen-ja-kulttuurin-vaikutukset-terveyteen-tietokortti.pdf
- https://www.sitra.fi/artikkelit/nakokulmia-taiteen-ja-kulttuurin-terveysvaikutuksiin/
Kirjoittaja Katariina Mäkelä on Museoalan ammattiliiton toiminnanjohtaja
Ajankohtaista
Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia ei voi väheksyä – huomioidaanko tämä näkökulma rahoituksessa?
Veroeuroillamme rahoitetaan monenlaisia yhteiskunnalle tärkeitä toimintoja – rahojen kohdentaminen aiheuttaa paljon keskustelua ja päättäjät joutuvat tekemään arvovalintoja.
Lue lisääTerveisiä OKMn tiedotus- ja keskustelutilaisuudesta, jossa kerrottiin toisen lisätalousarvion määrärahojen kohdentamisesta
Hallitus on linjannut tukipaketista, joka kohdennetaan kulttuurille, taiteelle, liikunnalle ja tapahtuma-alalle osana vuoden 2021 toista lisätalousarviota.
Lue lisääMALn sääntömääräinen vuosikokous pidettiin torstaina 29.4.2021
Kokous vahvisti vuoden 2020 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille. Kokous myös hyväksyi vuoden 2022 toimintasuunnitelman ja talousarvion.
Lue lisääMitä museo-oppaille kuuluu? – Mitä tekee opas, kun työt lähtevät alta?
Selvitimme museo-oppaiden työskentelyolosuhteita yhdessä TAKU ry:n kanssa. Perkaamme kirjoitussarjassamme oppaiden kokemuksia. Ensimmäisessä kirjoituksessa pohditaan oppaiden työmarkkina-aseman ja työttömyysturvan epävarmuutta.
Lue lisääAkavan Erityisalojen terveiset kehysriiheen: Veikkaus-tuotoista eettinen ratkaisu; humanististen oppiaineiden painoarvoa parannettava
Veikkauksen edunsaajien vakaa rahoitus on varmistettava sekä lähivuosina että pitkällä aikavälillä. Yleishyödyllisen työn ja pelirahoituksen kytkös on viimein purettava, Akavan Erityisalat vaatii.
Lue lisääMuseoalan ammattiliiton sääntömääräinen vuosikokous 29.4.2021
Museoalan ammattiliiton sääntömääräinen vuosikokous pidetään etäkokouksena torstaina 29. huhtikuuta klo 16.00 alkaen. Jäsen, ilmoittauduthan kokoukseen 27.4. mennessä. Lämpimästi tervetuloa!
Lue lisääLähetimme eduskunnalle kortin arpajaislaista
Yleishyödyllinen työ ansaitsee vakaan rahoituksen! Lähetimme yhdessä Akavan Erityisalojen ja neljän muun ammattijärjestön kanssa kansanedustajille kortin, jolla herättelemme keskustelua Veikkauksen pelituotoista ja arpajaislaista.
Lue lisääMerjan muistoa kunnioittaen
Museoalan ammattiliiton entinen puheenjohtaja Merja Herranen nukkui pois 21.3.2021. Merja toimi MALn puheenjohtajana vuodet 2001 – 2014. Kiitämme Merja Herrasta ansiokkaasta elämäntyöstä museoalan hyväksi ja otamme osaa omaisten ja läheisten suruun.
Lue lisääMAL Ilta-Sanomien kulttuuriliitteessä 27.3. : Kulttuuripalvelut ovat tärkeä osa kunnan viihtyvyyttä
Vaikuttamistyömme yhdessä Akavan Erityisalojen, Kuntien asiantuntijat Kumula ry:n ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry:n kanssa oli esillä Ilta-Sanomien kulttuuriliitteessä 27.3.2021. Muistutimme kulttuuripalvelujen merkityksestä kuntien elinvoimaisuudelle.
Lue lisää”Opastyö on ja pysyy niin pitkään kuin olen työelämässä”
Mirja Nevalainen on työskennellyt museo-oppaana jo 25 vuotta. ”Jotkut saattavat pitää työtä ohimenevänä työuran ilmiönä. Minulla se on ja pysyy, niin pitkään, kun työtä teen”, hän kertoo. Museoalalle Mirja päätyi alun perin teatteritieteiden opintojen kautta.
Lue lisää- « Edellinen
- 1
- …
- 18
- 19
- 20
- 21
- 22
- 23
- Seuraava »