6.5.2021 – Katariina Mäkelä
Veroeuroillamme rahoitetaan monenlaisia yhteiskunnalle tärkeitä toimintoja – rahojen kohdentaminen aiheuttaa paljon keskustelua ja päättäjät joutuvat tekemään arvovalintoja.
Usein nimenomaan sosiaali- ja terveysmenot ja kulttuuri nähdään vastakkaisina menoerinä; toisen voittaessa toinen häviää. Näinhän ei kuitenkaan ole.
Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia ei voi väheksyä
Helmikuussa kuulimme uutisista, miten ”Lippujen varausjärjestelmä kaatui ihmisten rynniessä taidemuseoon”, kun pääsylippujen verkkomyynti alkoi. Ja huhtikuun lopulla ihmiset hehkuttivat TV-uutisissa ”Aivan mahtava juttu, tätä on niin odotettu”, kun taidenäyttelyyn myytiin ennakkolippuja ja sinne pääsi jälleen tutustumaan livenä.
”Lippujen varausjärjestelmä kaatui ihmisten rynniessä taidemuseoon”
Ateneumin viestinnästä kerrottiin, että ensimmäisten kahdenkymmenen minuutin aikana näyttelyyn myytiin Lippupisteen kautta 2500 lippua. Lippujen myyntitahti oli siis käsittämättömät 125 lippua minuutissa! Museoon - Ilja Repinin ”keikalle”. Puoleen päivään mennessä lippuja oli myyty jo yli 5000 kappaletta. Pääkaupunkiseudun ulkopuolellakin esimerkiksi Serlachius-museon Banksy-näyttely on herättänyt suurta kiinnostusta, sinnekin pitää varata liput ennakkoon ja ne ovat loppuneet jo kesken… Aikamoista. Ja kertoo ihmisten tarpeesta ja kaipuusta museoelämysten pariin.
Mutta mitä museot ja kulttuuri tuovat ihmisten henkiselle hyvinvoinnille?
Museopalveluiden merkitys hyvinvointitekijänä on noussut aiemmin esiin Akavan Erityisalojen ja Museoalan ammattiliiton teettämissä kyselyissä; reilu vuosi sitten julkaistussa kyselytutkimuksessa liki 70 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteen ”Museokäynnit edistävät kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia” kanssa. - Edistävät terveyttä ja hyvinvointia! Kulttuurilla on siis varsin paljon painoarvoa sosiaali- ja terveyspuolelle.
Tätä vuosittain teettämäämme kyselyä tukee erinomaisesti Museokortin ja Mieli ryn juuri julkaistu tutkimus, johon maaliskuussa 2021 vastasi yli 8 000 henkilöä. Museoon, teatteriin tai elokuviin aikoo suunnata lähes jokainen kyselyyn vastannut, kunhan koronaepidemia hellittää.
Tulokset kertovat korona-ajan synnyttämästä patoutuneesta tarpeesta taide- ja kulttuurielämyksille. Kyselyssä nousi esille, että merkittävimmiksi kulttuurielämysten ja -palvelujen tarjoamiksi asioiksi nousivat luonnollisesti elämyksellisyys ja viihtyminen.
Mutta heti perässä mainittiin kulttuurin vaikutukset
- hyvinvointiin,
- oppimiseen ja uusiin näkökulmiin maailmaan,
- arjesta palautumiseen ja irrottautumiseen.
Taiteen, kulttuurin ja erilaisten kulttuuripalvelujen koettiin vaikuttavan mielen hyvinvointiin ja jaksamiseen muun muassa
- tarjoamalla virikkeitä ja ajateltavaa,
- rentouttamalla,
- kohentamalla mielialaa ja
- edistämällä positiivista mielenterveyttä.
Liki neljännes (25 %) vastaajista koki kulttuuripalvelujen lievittävän ahdistuneisuutta tai masennusta ja viidennes (20 %) koki palveluilla olevan vaikutuksia sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseen.
"Liki 25 % koki kulttuuripalvelujen lievittävän ahdistuneisuutta tai masennusta ja 20 % koki palveluilla olevan vaikutuksia sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseen."
Jo muutama vuosi sitten kerrottiin kansainvälisestä tutkimuksesta, jonka perusteella saatiin vahvaa näyttöä taiteen ja taiteellisen toiminnan merkityksestä fyysisen ja psyykkisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä osana hoitoa ja paranemista. Esimerkiksi Iso-Britanniassa Taidetta reseptillä -projektin oli havaittu vähentäneen yleislääkärikäyntejä 37% ja sairaalakäyntejä 27%.
Miksi kuitenkin joudumme koko ajan lukemaan kulttuuripuolen säästöistä ja vähennyksistä, kun valtiontaloudessa suunnataan yhteisiä verovarojamme? Sosiaali- ja terveysmenot ovat meille kaikille tärkeitä, mutta päättäjien tulisi nähdä terveys ja hyvinvointi ja sen osa-alueet laajemmin. Panostamalla taiteen ja kulttuurin tuottamiin ennaltaehkäiseviin, osallistaviin, kuntouttaviin ja yleistä hyvinvointia lisääviin palveluihin, voitaisiin loppupeleissä säästää iso erä sosiaali- ja terveysmenoissa. Kyse onkin ymmärryksestä ja arvovalinnoista, kuten niin monessa muussakin asiassa.
Lähteet:
- Kulttuurin hyvinvointivaikutukset -kysely, maaliskuu 2021. MIELI ry ja Museokortti.
- Suomalaisten käsityksiä museoista -tutkimus, 1 120 henkilöä 6. – 12.12.2019, TNS Kantar, Akavan Erityisalat ja Museoalan ammattiliitto MAL ry,
- https://media.sitra.fi/2017/11/21100218/Taiteen-ja-kulttuurin-vaikutukset-terveyteen-tietokortti.pdf
- https://www.sitra.fi/artikkelit/nakokulmia-taiteen-ja-kulttuurin-terveysvaikutuksiin/
Kirjoittaja Katariina Mäkelä on Museoalan ammattiliiton toiminnanjohtaja
Ajankohtaista
Mitä museo-oppaille kuuluu – Museo-opas 2020-luvulla
Selvitimme museo-oppaiden työskentelyolosuhteita yhdessä TAKU ry:n kanssa. Perkaamme kirjoitussarjassamme oppaiden kokemuksia. Viimeisessä kirjoituksessa pohdimme millainen on oppaan ammatti 2020-luvulla.
Lue lisääKeräämme tietoa museoalan harjoitteluista – vielä ehdit vastata!
Keräämme tietoa museoalan harjoitteluista – haluamme kuulla niin harjoittelijoita, museoita kuin korkeakouluja! Museoiden ja korkeakoulujen vastausaikaa on pidennetty 18.6. saakka. Harjoittelijoiden osalta vastausaika päättyy 13.6.
Lue lisääKysely: Suomalaiset mieltävät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut vahvasti elinvoimatekijöiksi
Hyvät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut ovat kunnalle tärkeä elinvoimatekijä, arvioi 86 prosenttia suomalaisista. Vähiten kulttuurimyönteisissä perussuomalaisissakin näin ajattelevien määrä on kasvanut selvästi viime vuosina. Kysely kertoo myös koronan pitkittymisen lisänneen kulttuurin kaipuuta.
Lue lisääMuseoalan opiskelija, et ole yksin työelämässä
Museoalalla on eletty haastavia aikoja koronan mainingeissa, ja epävarmuudesta ovat kärsineet niin ammattilaiset kuin opiskelijat. Ammattijärjestön merkitys on korostunut vaikeana aikana, kirjoittaa Museoalan ammattiliiton järjestökoordinaattori Heta Hedman.
Lue lisääMuseoiden säilyminen ja kehittyminen kuntapalveluna on taattava
Museoista yli puolet on kuntien omistamia ja kunnat ovat tärkeitä tukijoita myös yksityisille museoille. SOTE-uudistuksen jälkeen kunnilla ja alueilla on entistä keskeisempi rooli museotoiminnan turvaajina; niin ylläpitäjinä, tukijoina kuin kehittäjinä
Lue lisääTaustalta näkyväksi – osaavat museoalan ammattilaiset
Kunnat ovat merkittäviä työnantajia museo-, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluissa. Yhteisessä kampanjassa Akavan Erityisalojen kanssa nostamme kuntavaalien alla esiin ammattilaisia, jotka luovat kuntien laadukkaita palveluita.
Lue lisääJäsen, muistathan palvelusi – uutta suuntaa uravalmennuksesta!
Oletko hakemassa työtä tai pohditko uutta suuntaa urallesi? Maksuttomista urapalveluista saat tukea työnhakuun, apua urasuunnitteluun ja omassa työssä kehittymiseen sekä vahvistusta työhyvinvointiin. Tavattavissasi on myös työpsykologi.
Lue lisääKoronakysely 2021 käynnissä
Koronaepidemian alkaessa keväällä 2020 kysyimme museoammattilaisten kokemuksia ja tuntemuksia epidemian vaikutuksista alalle ja omaan työhön. Uusimme kyselyn keväällä 2021 epidemian jatkuttua yli vuoden.
Lue lisääMitä museo-oppaille kuuluu – Opastaminen on oikea ammatti
Selvitimme museo-oppaiden työskentelyolosuhteita yhdessä TAKU ry:n kanssa. Perkaamme kirjoitussarjassamme oppaiden kokemuksia. Tällä kertaa tarkastellaan, miten vastaukset rikkovat mielikuvaa opastamisesta väliaikaisena sivutyönä.
Lue lisääMuseoalan ammattiliitto: Museoalan harjoittelupalkat kuntoon!
Museot ovat tarjonneet opiskelijoille hyviä harjoittelupaikkoja koronapandemiasta huolimatta, kiittää Museoalan ammattiliitto. Harjoittelun palkkauksessa on kuitenkin usein parannettavaa.
Lue lisää- « Edellinen
- 1
- …
- 17
- 18
- 19
- 20
- 21
- …
- 23
- Seuraava »