Hyvät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut ovat kunnalle tärkeä elinvoimatekijä, arvioi 86 prosenttia suomalaisista. Vähiten kulttuurimyönteisissä perussuomalaisissakin näin ajattelevien määrä on kasvanut selvästi viime vuosina. Kysely kertoo myös koronan pitkittymisen lisänneen kulttuurin kaipuuta.
Kulttuuri on kotipaikkakunnan vetovoimatekijä, johon tulee panostaa
Suomalaiset näkevät kulttuurin selkeästi oman kotipaikkakuntansa elinvoima- ja vetovoimatekijäksi, johon tulee panostaa. Näkemykset ovat pysyneet vuosikaudet vankan kulttuurimyönteisinä, kertoo Kantar TNS:n gallup.
Nyt keväällä tehdyn kyselyn mukaan neljän viidesosan (82 %) mielestä oman kotipaikkakunnan ”on panostettava hyviin kirjasto-, museo- ja kulttuuripalveluihin”.
Selkeä enemmistö (76 %) pitää kulttuuria kansalaisen peruspalveluna.
Valtaenemmistön (86 %) mielestä kyseessä on omalle kotipaikkakunnalle ”tärkeä elinvoimatekijä”.
Neljä viidesosa (80 %) kallistui sen kannalle, että ”hyvin toimivat kulttuuripalvelut ovat vetovoimatekijä, joka houkuttelee matkailijoita paikkakunnalle”.
Hyvät kulttuuripalvelut vaativat hyviä tekijöitä ja toteuttajia
Suurin osa suomalaisista tunnustaa myös sen, että hyvät kulttuuripalvelut vaativat hyviä tekijöitä ja toteuttajia.
Kun väitettiin, että ”laadukkaiden kulttuuripalvelujen tuottamisen edellytyksenä ovat koulutetut asiantuntijat”, useampi kuin kolme neljästä tutkimukseen osallistuneesta yhtyi ajatukseen.
Kulttuuriasenteet vaihtelevat puoluekannan mukaan
Vaatimus panostamisesta hyviin kirjasto-, kulttuuri- ja museopalveluihin on vahva kaikissa väestöryhmissä. Keskimääräistä useammin sen kuitenkin esittävät naiset, iäkkäät sekä kaupunkimaisessa ympäristössä asuvat.
Perussuomalaiset esittävät vaatimuksen lievemmin. Heistä keskimääräistä harvempi toivoo kotikunnan panostavan kulttuuripalveluihin.
Kulttuurimyönteisyyden ”syvimmän jakolinjan” voi sanoa kulkevan viher-vasemmiston ja perussuomalaisten välillä. Kokoomuksen ja keskustan kannattajat asettuvat välimaastoon.
Kulttuurimyönteisyys on lähes kaikilla tutkimuksen mittareilla pudonnut hieman edellisestä, vuoden 2019 gallupista.
Poikkeuksena ovat vastaukset elinvoimakysymykseen. Jonkin verran useampi totesi nyt hyvien kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelujen olevan omalle kotipaikkakunnalleen tärkeä elinvoimatekijä.
Erityisesti näkemys oli saanut huimasti lisää jalansijaa perusuomalaisten joukossa. Kun vuonna 2019 heistä 48 prosenttia oli jokseenkin tätä mieltä, tämän kevään mittauksessa näin ajattelevia oli 73 prosenttia. Myös vasemmistoliiton kannattajissa tämä näkemys oli vahvistunut entisestään.
- Ilahduttavaa on varsin vankka kulttuurimyönteisyys kaikissa puolueissa. Toivottavasti tämä lupaa vahvistuvia kuntien kulttuuri-, kirjasto- ja museopalveluita ympäri Suomen, arvioi toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki Akavan Erityisaloista kuntavaalien alla.
- Myönteistä on myös se, että tunnistetaan osaamisen merkitys. Vain koulutetut ammattilaiset takaavat, että kunnissa on jatkossakin laadukkaat ja kehittyvät kirjasto-, kulttuuri- ja museopalvelut. Laatu ei synny itsestään, kunnon palvelut edellyttävät kunnon resursointia, Luomanmäki muistuttaa.
Kulttuurin kaipuu lisääntyi pandemian pitkittyessä
Koronasulkujen vaikutuksia kulttuurin kaipuuseen tutkittiin TNS Kantarin gallupin avulla sekä ensimmäisenä että toisena koronakeväänä. Pitkittynyt pandemia sai yhä useamman kaipaamaan kirjastoon, museoon, konserttiin ja kulttuuritapahtumiin.
Esimerkiksi museoiden ja konserttien kohdalla hyppäys on huomattava. Ensimmäisen koronasulun jälkeen museoon kaipasi erittäin paljon, paljon tai edes vähän 43 prosenttia. Toisena koronakeväänä näin vastanneiden määrä oli kivunnut 60 prosenttiin. Konserttien kohdalla vastaavat luvut olivat 52 prosenttia ja 67 prosenttia.
Kirjastoa kaivattiin eniten kumpanakin pandemiakeväänä. Tuoreimmassa mittauksessa 43 prosenttia suomalaisista tunsi paljon ja 74 prosenttia ainakin jonkin verran kaipuuta kirjastoon.
Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1.007 henkilöä 26.2. – 5.3.2021 välisenä aikana. Aineisto kerättiin hyödyntäen Gallup Kanavaa. Kyseessä on Kantar TNS Oy:n kotitalouspaneeli, jossa erikseen rekrytoitu joukko vastaa kyselyihin viikoittain internetissä.
Tutkimuksen vastaajajoukko edustaa maamme 15 - 74 -vuotiasta väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tilastollinen virhemarginaali on keskimäärin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Tulokset ovat osa Kansalaisten käsitykset kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluista sekä hyvästä hallinnosta 2021 -tutkimusta, jota Kantar TNS on kulttuurin osalta tehnyt Akavan Erityisalojen toimeksiannosta vuodesta 2008.
Lisätietoja:
Salla Luomanmäki, toiminnanjohtaja, Akavan Erityisalat, puh. 040 700 7800, salla.luomanmäki@akavanerityisalat.fi
Jaakko Korpisaari, neuvottelupäällikkö, Akavan Erityisalat, puh. 040 777 9422, jaakko.korpisaari@akavanerityisalat.fi
Sakari Nurmela, tutkimusjohtaja, Kantar TNS Oy, puh. 040 578 5080, sakari.nurmela@kantar.com
Ajankohtaista
Lakkotarinoita-kampanja 2022: “Tuen koko sydämestäni museoalan lakkoa”
Korkeasti koulutettu museo- ja kulttuuriperintöalan asiantuntija ansaitsee oikeudenmukaisen palkan. Jotta alalla olisi jatkossakin tekijöitä, jotta kulttuuriperintömme ei tulisi uhatuksi. Julkaisemme keräämiämme lakkotarinoita.
Lue lisääLakkotarinoita-kampanja 2022: Museoala tukee yhteiskunnan jäsenten itseymmärrystä
Korkeasti koulutettu museo- ja kulttuuriperintöalan asiantuntija ansaitsee oikeudenmukaisen palkan. Jotta alalla olisi jatkossakin tekijöitä, jotta kulttuuriperintömme ei tulisi uhatuksi. Julkaisemme keräämiämme lakkotarinoita.
Lue lisääSovittelulautakunta ehdottaa kunta-alalle 3 vuoden sopimusta ja yhteensä 5 prosentin palkkaohjelmaa
Sovittelulautakunta jätti sovintoehdotuksensa kunta-alan työriitojen ratkaisemiseksi tiistaina 10. toukokuuta. Sopijaosapuolten hallinnot käsitelevät ehdotuksen ja antavat vastauksen 11.5.
Lue lisääLakkotarinoita-kampanja 2022: Viranomaistyötä alimmassa palkkaluokassa
Korkeasti koulutettu museo- ja kulttuuriperintöalan asiantuntija ansaitsee oikeudenmukaisen palkan. Jotta alalla olisi jatkossakin tekijöitä, jotta kulttuuriperintömme ei tulisi uhatuksi. Julkaisemme keräämiämme lakkotarinoita.
Lue lisääMuseoalan ammattiliiton sääntömääräinen vuosikokous 24.5.2022
Museoalan ammattiliiton sääntömääräinen vuosikokous pidetään hybridikokouksena tiistaina 24. toukokuuta klo 16.00 alkaen. Jäsen, ilmoittauduthan kokoukseen 20.5. mennessä. Lämpimästi tervetuloa!
Lue lisääToukokuun uutiskirje julkaistu!
Toukokuun jäsentiedote on kilahtanut juuri äsken jäsenten sähköposteihin. Aiheina mm.
Lakkotietoa: #SiksiOlenLakossa ja #TuenMuseoalanLakkoa -someohjeet, osallistu lakkoviestintäämme, koronakysely III sekä rekrytoimme.
#SiksiOlenLakossa ja #TuenMuseoalanLakkoa
Korkeasti koulutettu museo- ja kulttuuriperintöalan asiantuntija ansaitsee oikeudenmukaisen palkan. Jotta alalla olisi jatkossakin tekijöitä, jotta kulttuuriperintömme ei tulisi uhatuksi. #Palkkaohjelma #SiksiOlenLakossa.
Lue lisääMuseolehtorin arkea
”Minulla on luokanopettajan tutkinto (KM) ja taiteen maisterin tutkinto (TaM). Teen vaativaa pedagogista asiantuntijatyötä asiantuntijaorganisaatiossa. Hyödynnän työssäni mm. monikulttuurisuuden ja erityispedagogiikan erikoistumisopintojani. Henkilökohtaisten lisien ja yli 20 vuoden työkokemuksen jälkeenkin kokonaispalkkani kokemuslisineen ja viikonloppu- ja iltatöineen on vain 2700 e/kk.”
Lue lisääMuseoala on mukana kunta-alan lakoissa
Tänä keväänä on oltu lakossa ja osoitettu mieltä kunta-alan oikeudenmukaisen palkkauksen puolesta useammassa kaupungissa. Lakkotapahtumissa me museo- ja kulttuuriperintöalan korkeakoulutetut, mutta alle kunta-alan keskipalkoilla työskentelevät asiantuntijat, olemme olleet mukana pitämässä ääntä yhdessä muiden kanssa.
Lue lisääAkavan Erityisalat: Kirjastojen, museoiden ja suun terveydenhuollon jäsenet lakkoon 10 kaupungissa
Akavan Erityisalat on mukana neuvottelujärjestö JUKOn kymmenen kaupungin lakossa 3.–9.5.2022. Lakon piirissä ovat mm. kirjastoissa, museoissa ja suun terveydenhuollossa työskentelevät Akavan Erityisalojen jäsenet.
Lue lisää- « Edellinen
- 1
- …
- 9
- 10
- 11
- 12
- 13
- …
- 23
- Seuraava »