Museoalan ammattiliitto lausui Aineettoman kulttuuriperinnön toimenpideohjelmaan 2023-2028.

Suomi sopimuksen jäsenmaana

Aineettoman kulttuuriperinnön suojelusta tiedetään liian vähän, koska aineellisen kulttuuriperinnön suojelu on ollut pitkään etusijalla. Siksi on hyvä, että ohjelma on laadittu. Ohjelmasta tiedottamista auttaa myös se, että toimeenpanosuunnitelman kohteita tehdään tunnetuksi Elävän perinnön teemavuonna 2023 osana Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä ja Unescon yleissopimuksen 20. juhlavuotta. Elävän perinnön teemavuodesta tulee viestiä aktiivisesti, mutta myös jatkaa viestintää aineettomasta kulttuuriperinnöstä teemavuoden jälkeenkin.

Osallistuminen aineettoman kulttuuriperinnön keräämiseen ja tallentamiseen mahdollistuu, kun eri yhteisöillä on tietoa, ja siten myös keinoja, tuoda elävää perintöä näkyväksi sekä tallentaa sitä.  Viestinnän rooli onkin aineettoman kulttuuriperinnön keräämisessä erityisen tärkeä.

Toimijat aineettoman kulttuuriperinnön suojelutyössä

Museo- ja kulttuuriperintöalan toimijat ovat aineettoman kulttuuriperinnön suojelutyössä avainasemassa. Nämä vakiintuneet instanssit varmistavat aineettoman kulttuuriperinnön keräämisen, tallentamisen ja tutkimisen jatkuvuuden. Kuten toimeenpanosuunnitelmassa todetaan, on museoiden osallistava työ eri ryhmien ja yhteisöjen kanssa oleellista. Osallistava työ erilaisten kohtaamisten ja tapahtumien kautta on myös henkilöstöresursseja vaativaa työtä.

Yhteistyö vaatii jatkuvuutta ja palkattua asiantuntijahenkilöstöä, ja tämä on huomioitava määrärahoja jaettaessa. Vaikka vapaaehtoistyöllä on etenkin aineettoman kulttuuriperinnön eteenpäin kertomisessa merkittävä rooli, on dokumentointiin ja tutkimukseen osoitettava riittävästi ammattitaitoisia työntekijöitä. Elävän perinnön työ luo museoihin uudenlaisia toimintatapoja ja palveluita sekä avaa uudenlaisia yhteistyöverkostoja.

Toimenpiteissä aineeton kulttuuriperintö nostetaan vahvemmin alueellisten ja valtakunnallisten vastuumuseoiden toimintasuunnitelmiin ja siksi on tärkeää mahdollistaa toimijoille riittävät resurssit, jotta ohjelman tavoitteet voidaan toteuttaa.

Strateginen kehitys ja rahoitus

Kulttuuriperintötyön merkitys kasvaa yhteiskunnassa, kun yhä monimuotoisemmassa väestöpohjassa tarve tutustua, ymmärtää, arvostaa ja etenkin hyväksyä erilaisia kulttuureja ja tapoja kasvaa.

Muistiorganisaatiot ovat vastuussa kulttuuriperinnön turvaamisen ja digitaalisen saavutettavuuden kehittämisestä ja edistämisestä vastuualueellaan niin aineellisen, aineettoman kuin digitaalisen perinnön osalta. Aineettoman kulttuuriperinnön vaaliminen on nimenomaan henkilöresurssia vaativaa ja se on huomioitava riittävänä rahoituksena. Museo- ja kulttuuriperintöalan palkat ovat jo nykyisellään jäljessä muusta korkeasti koulutettujen palkkatasosta sekä − jopa alle maan keskipalkkojen.

Alalla on paljon myös määräaikaisuuksia eli on toivottavaa, että rahoitus ei olisi pelkästään hankepohjaista, vaan vakaampaa. Toimenpiteisiin onkin kirjattu hyvin, että rahoitusta etsitään aktiivisesti ja selvitetään myös valtionavustusten osalta lisärahoituksen mahdollisuutta. Ilman riittävää taloudellista resurssia ei toimenpiteitä pystytä toteuttamaan.

Koulutus ja kasvatus

Ihmisten välinen vuorovaikutus on perinteiden siirtymisen ja jatkuvan kehittymisen elinehto aineettoman kulttuuriperinnön elinvoimaisuuden säilymiselle. Koulutuksen, tutkimuksen ja muistiorganisaatioiden rooli aineettoman kulttuuriperinnön säilyttämisessä ja siirtämisessä on merkittävä. Korkeakoulut ovat tärkeässä roolissa taiteen ja kulttuurin tutkimiselle, ja kulttuuriperinnön asiantuntijoiksi kouluttaudutaan eri oppilaitoksissa. Ammatillisten oppilaitosten, korkeakoulujen ja yliopistojen resurssit on turvattava. Tiedeyliopistoilla on keskeinen asema sen varmistamisessa, että aineettoman kulttuuriperinnön dokumentointiin ja tallennukseen on jatkossakin asiantuntijoita.

Museoalan ammattiliitto kantaa huolta kulttuuriperintöaineiden tulevaisuudesta maamme korkeakouluissa. Rahoituksen niukkuus ei saa huonontaa kulttuuriperintöalan tulevaisuutta. Tarvitsemme tulevaisuudessakin koulutettuja asiantuntijoita huolehtimaan maamme kulttuuriperinnöstä.

Kattojärjestömme Akavan Erityisalat onkin nostanut esiin tarpeen Suomen humanististrategialle. Humanististrategian keskeinen kysymys on humanistisen tutkimuksen ja koulutuksen turvaaminen. Tämä edellyttää korkeakouluihin rahoitusmallia, joka ottaa nykyistä paremmin huomioon humanististen alojen ominaisuudet.

Tutkimus suojelutyön tukena

Tutkimusta aineettomaan kulttuuriperintöön liittyen tehdään yhä enemmän verkostoyhteistyönä, mutta korkeakoulut ja muistiorganisaatiot ovat vakiintuneita ja arvostettuja kulttuuriperintötyön kivijalkoja. Korkeakouluissa erityisesti kansatieteen, etnologian, folkloristiikan, antropologian, museologian, kulttuuripolitiikan, kulttuurintutkimuksen, kulttuuriperinnön tutkimuksen ja perinteentutkimuksen oppisisällöt ja tutkimukset ovat aineettoman kulttuuriperinnön tutkimuksen ja opetuksen keskiössä.

Suomessa korkeakoulutusta arvostetaan, mutta sen rahoitus on aina leikkuriuhan alla. Tälläkin hetkellä on käynnissä oppiaineiden yhdistämis- tai lakkauttamishankkeita. Epävarmuus tieteenalan jatkuvuudesta myös häiritsee käynnissä olevaa opetusta ja tutkimusta. Tulevaisuuden ollessa uhattu, on vaarana, että opiskelijat eivät enää hakeudu epävarmoille opintoaloille ja tutkijat hakeutuvat muualle. Tällöin koko oppiaineen tutkimus ja opetus vaarantuu ja lopulta kehitys voi myös vaikuttaa aineettoman kulttuuriperinnön arvostukseen ja tallentamiseen.

Toimenpiteissä on kirjattu, että seurataan elävään perintöön liittyvää tutkimusta. Korkeakoulujen resurssien ollessa uhan alla on erityisen tärkeää seurata tutkimushankkeiden tulevaisuutta ja jatkuvuutta.

Näkyvyys ja media

Museo- ja kulttuuriperintölaitoksilla on paljon viestintäosaamista ja eri kanavia, joiden kautta tavoittaa yleisöt. Strateginen ja vaikuttava viestintä ei kuitenkaan ole oman toimen ohella tehtävä toissijainen työ, vaan vaatii myös asiantuntijaresursseja. Nykypäivänä vaaditaan läsnäoloa ja vuorovaikutusta yhä useammalla kanavalla eli viestintäkin vaatii kohdennettua henkilöstöresurssia ja koulutusta.

Kansainvälinen yhteistyö

Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää ja sitä tehdään monilla eri foorumeilla. Se tarjoaa verkottumisen ja osaamisen jakamisen lisäksi myös asiantuntijoille mahdollisuuksia kehittyä työssä.

Elävän perinnön merkitys nyky-yhteiskunnassa on entistä olennaisempi. Erilaisten kulttuurien vuoropuhelu ja ymmärtäminen edistää keskinäistä arvostusta ja edesauttaa jopa yhteiskuntarauhan säilyttämistä

Aineettoman kulttuuriperinnön merkitys yhteiskunnassa

Elävän perinnön merkitys nyky-yhteiskunnassa on entistä olennaisempi. Erilaisten kulttuurien vuoropuhelu ja ymmärtäminen edistää keskinäistä arvostusta ja edesauttaa jopa yhteiskuntarauhan säilyttämistä. Monet konfliktit voivat kulminoitua, jos ei ole oikeaa tietoa ja ymmärretään väärin.

Ihmisten välisen vuorovaikutuksen lisäksi elävällä kulttuuriperinnöllä on asema myös kestävän kehityksen näkökulmasta. Luontoarvot ja ihmisten luontosuhde ovat ajankohtaisempia kuin koskaan aikaisemmin. Kirjauksessa nostetaan tärkeä näkökulma myös kestävästä matkailusta. Valtion tuki on tärkeä aineettoman kulttuuriperintötyön suojelulle ja edistämiselle. Toimenpiteissä on hyvin huomioitu aineettoman kulttuuriperinnön mahdollisuudet yhteiskunnan voimavaratekijänä. Panostamalla aineettomaan kulttuuriperintötyöhön pystytään luomaan yhteiskuntaamme hyvinvointia, kestävää kehitystä sekä jopa ehkäisemään yhteiskuntarauhaa uhkaavia konflikteja.

Ajankohtaista

Kolme henkilöä seisoo museon näyttelytilassa

Kysely: Suomalaiset mieltävät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut vahvasti elinvoimatekijöiksi

Kirjoittajalta MAL | 8.6.2021

Hyvät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut ovat kunnalle tärkeä elinvoimatekijä, arvioi 86 prosenttia suomalaisista. Vähiten kulttuurimyönteisissä perussuomalaisissakin näin ajattelevien määrä on kasvanut selvästi viime vuosina. Kysely kertoo myös koronan pitkittymisen lisänneen kulttuurin kaipuuta.

Lue lisää

Museoalan opiskelija, et ole yksin työelämässä

Kirjoittajalta MAL | 2.6.2021

Museoalalla on eletty haastavia aikoja koronan mainingeissa, ja epävarmuudesta ovat kärsineet niin ammattilaiset kuin opiskelijat. Ammattijärjestön merkitys on korostunut vaikeana aikana, kirjoittaa Museoalan ammattiliiton järjestökoordinaattori Heta Hedman.

Lue lisää
yhdessa teams

Museoiden säilyminen ja kehittyminen kuntapalveluna on taattava

Kirjoittajalta MAL | 31.5.2021

Museoista yli puolet on kuntien omistamia ja kunnat ovat tärkeitä tukijoita myös yksityisille museoille. SOTE-uudistuksen jälkeen kunnilla ja alueilla on entistä keskeisempi rooli museotoiminnan turvaajina; niin ylläpitäjinä, tukijoina kuin kehittäjinä

Lue lisää
Korjausrakentamisen tutkija Katariina Ruuska-Jauhijärvi työskentelee Kymenlaakson museossa Kotkassa.

Taustalta näkyväksi – osaavat museoalan ammattilaiset

Kirjoittajalta MAL | 24.5.2021

Kunnat ovat merkittäviä työnantajia museo-, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluissa. Yhteisessä kampanjassa Akavan Erityisalojen kanssa nostamme kuntavaalien alla esiin ammattilaisia, jotka luovat kuntien laadukkaita palveluita.

Lue lisää
Henkilö on pöydän ääressä tietokoneella ja soittaa puhelua.

Jäsen, muistathan palvelusi – uutta suuntaa uravalmennuksesta!

Kirjoittajalta MAL | 20.5.2021

Oletko hakemassa työtä tai pohditko uutta suuntaa urallesi? Maksuttomista urapalveluista saat tukea työnhakuun, apua urasuunnitteluun ja omassa työssä kehittymiseen sekä vahvistusta työhyvinvointiin. Tavattavissasi on myös työpsykologi.

Lue lisää
Piirroskuva tutkijasta, joka tekee työtä tietokoneen ääressä.

Koronakysely 2021 käynnissä

Kirjoittajalta MAL | 20.5.2021

Koronaepidemian alkaessa keväällä 2020 kysyimme museoammattilaisten kokemuksia ja tuntemuksia epidemian vaikutuksista alalle ja omaan työhön. Uusimme kyselyn keväällä 2021 epidemian jatkuttua yli vuoden.

Lue lisää
Piirroskuva erilaisista asiakkaista museossa.

Mitä museo-oppaille kuuluu – Opastaminen on oikea ammatti

Kirjoittajalta MAL | 19.5.2021

Selvitimme museo-oppaiden työskentelyolosuhteita yhdessä TAKU ry:n kanssa. Perkaamme kirjoitussarjassamme oppaiden kokemuksia. Tällä kertaa tarkastellaan, miten vastaukset rikkovat mielikuvaa opastamisesta väliaikaisena sivutyönä.

Lue lisää

Museoalan ammattiliitto: Museoalan harjoittelupalkat kuntoon!

Kirjoittajalta MAL | 7.5.2021

Museot ovat tarjonneet opiskelijoille hyviä harjoittelupaikkoja koronapandemiasta huolimatta, kiittää Museoalan ammattiliitto. Harjoittelun palkkauksessa on kuitenkin usein parannettavaa.

Lue lisää
Näyttelyn ripustuskuva

Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia ei voi väheksyä – huomioidaanko tämä näkökulma rahoituksessa?

Kirjoittajalta Katariina | 6.5.2021

Veroeuroillamme rahoitetaan monenlaisia yhteiskunnalle tärkeitä toimintoja – rahojen kohdentaminen aiheuttaa paljon keskustelua ja päättäjät joutuvat tekemään arvovalintoja.

Lue lisää
Museokävijä katselee museoesineitä näyttelyssä.

Terveisiä OKMn tiedotus- ja keskustelutilaisuudesta, jossa kerrottiin toisen lisätalousarvion määrärahojen kohdentamisesta

Kirjoittajalta MAL | 3.5.2021

Hallitus on linjannut tukipaketista, joka kohdennetaan kulttuurille, taiteelle, liikunnalle ja tapahtuma-alalle osana vuoden 2021 toista lisätalousarviota.

Lue lisää
eduskuntavaalit2023 kulttuuriperintö leikkauslista museoala säästöt työelama vaalit2023 valtiovarainministeriö