Museoalan ammattiliitto kutsuttiin 31.5.2021 kuntaministeri Sirpa Paateron pyöreän pöydän keskusteluun yhdessä Akavan Erityisalojen, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn sekä Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ryn, Nuoriso- ja liikunta-alan asiantuntijat Nuoli ryn ja Kuntien asiantuntijat Kumula ryn kanssa.
Teams-yhteyden kautta toteutetussa tilaisuudessa käytiin keskusteluja hyvässä hengessä pohtien yhteisen tavoitteen toteuttamista; miten turvataan kuntien kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut ja kuntalaisten hyvinvointi jatkossakin.
Museoalan ammattiliiton puheenvuorossa nostettiin esiin seuraavaa:
Museot ovat tulevaisuudessakin tärkeitä kuntien hyvinvointipalveluja ja vetovoimatekijöitä
Museoista yli puolet on kuntien omistamia ja kunnat ovat tärkeitä tukijoita myös yksityisille museoille. SOTE-uudistuksen jälkeen kunnilla ja alueilla on entistä keskeisempi rooli museotoiminnan turvaajina; niin ylläpitäjinä, tukijoina kuin kehittäjinä.
Kestävä rahoitus museoiden lisääntyvien tehtävien resursoimisessa edellyttää riittävää julkista rahoitusta, museoiden omarahoitusta ei voi enää nostaa – museot ovat innovoineet omarahoituspuolen maksimiin maksullisten palveluiden ja yritysyhteistyönkin osalta.
Alalla on suuri huoli resurssien riittävyydestä. Arpajaislakiuudistus ja kuntien kiristyvä talous, korona sekä maakunta- ja sote-uudistus ja esimerkiksi TE-toimistojen palvelujen siirtäminen kuntien vastuulle luovat todellisia uhkakuvia museokentän talouden tulevaisuudelle.
Korkeakoulutettujen museoammattilaisten palkkataso on jäänyt huomattavasti alle kuntien keskipalkan ja alalla on jo vaikeuksia saada rekrytoitua osaavaa henkilökuntaa
Museopoliittisessa ohjelmassa 2030 painotetaan ammattitaitoisen henkilökunnan roolia. Museoalalla palkat ovat kipukohta.
Esimerkkinä kunnat, joissa ylempää korkeakoulututkintoa vaativassa tehtävässä työskentelevän museoamanuenssin kokonaisansio on noin 2 850 euroa/kk, kun kaikkien kunta-alalla työskentelevien kokonaisansio on keskimäärin 3 315 euroa/kk. Ylemmän korkeakoulututkinnon edellyttävässä tehtävässä palkka on vajaa 500 euroa pienempi kuin keskimäärin kunta-alalla!
Palkkakuopan todellisuus iskee silmille vielä rajummin, jos palkkaa vertaa muihin ylempää korkeakoulututkintoa edellyttäviin tehtäviin, tällöin ero on jo nelinumeroinen.
Jotta palkkatasoa voitaisiin työmarkkinaneuvotteluissa korottaa, tarvitaan riittävän julkisen rahoituksen kohdentamista museoalalle. Ja tämän rahan tulee myös päätyä museotyön hyväksi.
Museoiden tuomat positiiviset taloudelliset vaikutukset kunnille ovat merkittäviä
Museoiden toiminta kasvattaa sijaintialueensa taloudellista toimeliaisuutta; kuntien panostus museoihin palaa moninkertaisena takaisin. Museot tuovat kuntiin verotuloja työllistäjinä suoraan ja myös välillisesti.
Valovoimainen museo palvelee sekä alueen asukkaita että houkuttelee kotimaisia ja ulkomaisia matkailijoita. Monille matkailijoille museot ovat ensisijainen tutustumiskohde ja ilman niiden olemassaoloa moni matka jäisi toteutumatta.
Hyvinä esimerkkeinä kotimaasta pienten paikkakuntien museot; Outokummun kaivosmuseossa on kävijöitä kaksi kertaa kunnan asukasmäärä ja Mäntässä Serlachius-museo houkuttelee jopa 10 kertaa kunnan asukasmäärän kävijöitä.
Ja jokainen kävijä tuo kuntaan tuloja myös museon ulkopuolelle. Kuntien kannattaa panostaa museoihin.
Museoiden tehtäväkenttä on laajentunut koko 2000-luvun, mutta rahoitus ei ole seurannut mukana
Museopoliittisen ohjelman tavoitteiden toteuttamista edistäisi museoiden rahoituspohjan laajeneminen siten, että se vastaisi nykyistä paremmin museoiden eri sektoreille ulottuvia tehtäväalueita (esimerkiksi hyvinvointi, oppiminen, matkailu).
Museotoiminnalla on vahva yhteiskunnallinen rooli. Museoiden tehtävässä korostuu vastuu kulttuuriperinnön säilyttämisestä myös tuleville polville.
Laajentuneen tehtäväkentän myötä museoiden perustehtävä ei kuitenkaan ole muuttumassa ja on edelleen perusteltua todeta, että kestävä rahoitus museoiden lisääntyvien tehtävien resursoimisessa edellyttää riittävää julkista rahoitusta, joka tukee museoiden tehtävää moniarvoisen ja demokraattisen yhteiskunnan rakentamisessa.
Museot tekevät paljon yhteistyötä koulutus- ja sosiaalisektorin sekä elinkeinoelämän ja erityisesti matkailuelinkeinon kanssa. Rahoituksessa tulisi huomioida tämä laajentunut tehtäväkenttä.
Museolaki ja kuntien kulttuuritoimintalaki ohjaavat toimintaa
Museoilla on myös lakisääteisiä tehtäviä, joiden resurssit täytyy olla kunnossa. Ennakoiva ja pitkäjänteinen valtionosuusrahoitus on tärkeä tuki toiminnan jatkuvuudelle ja sen kehittämiselle museopoliittisen ohjelman tavoitteiden mukaisesti.
Tehtävät ovat lakisääteisiä, mutta niihin käytettävät voimavarat ja laajuus ovat kunnan harkinnassa – kuitenkaan ilman kunnon resursseja ei pystytä hoitamaan edes lakisääteistä minimiä, saati panostaa palveluihin ja niiden kehittämiseen tai alueen vetovoiman ylläpitämiseen tai lisäämiseen.
Museoiden hyvinvointivaikutuksista on tutkittua tietoa
Hallitusohjelmatavoitteeksi on kirjattu eri hallinnonalojen yhteistyön vahvistaminen kulttuurin hyvinvointivaikutusten lisäämiseksi.
Taiteen ja kulttuurin merkityksestä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on tutkimusnäyttöä. Tuore toukokuussa julkaistu Mieli ryn ja Museokortin tutkimus kertoo korona-ajan kulttuurin kaipuusta ja tuo esiin kulttuurin hyvinvointivaikutuksia: liki neljännes (25 %) vastaajista kokee kulttuuripalvelujen lievittävän ahdistuneisuutta tai masennusta ja viidennes (20 %) kokee palveluilla olevan vaikutuksia sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseen.
Museoalan ammattiliitosta kuntaministerin pyöreän pöydän keskusteluun osallistuivat puheenjohtaja Susanna Sääskilahti ja toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä.
Ajankohtaista
Kysely: Suomalaiset mieltävät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut vahvasti elinvoimatekijöiksi
Hyvät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut ovat kunnalle tärkeä elinvoimatekijä, arvioi 86 prosenttia suomalaisista. Vähiten kulttuurimyönteisissä perussuomalaisissakin näin ajattelevien määrä on kasvanut selvästi viime vuosina. Kysely kertoo myös koronan pitkittymisen lisänneen kulttuurin kaipuuta.
Lue lisääMuseoalan opiskelija, et ole yksin työelämässä
Museoalalla on eletty haastavia aikoja koronan mainingeissa, ja epävarmuudesta ovat kärsineet niin ammattilaiset kuin opiskelijat. Ammattijärjestön merkitys on korostunut vaikeana aikana, kirjoittaa Museoalan ammattiliiton järjestökoordinaattori Heta Hedman.
Lue lisääMuseoiden säilyminen ja kehittyminen kuntapalveluna on taattava
Museoista yli puolet on kuntien omistamia ja kunnat ovat tärkeitä tukijoita myös yksityisille museoille. SOTE-uudistuksen jälkeen kunnilla ja alueilla on entistä keskeisempi rooli museotoiminnan turvaajina; niin ylläpitäjinä, tukijoina kuin kehittäjinä
Lue lisääTaustalta näkyväksi – osaavat museoalan ammattilaiset
Kunnat ovat merkittäviä työnantajia museo-, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluissa. Yhteisessä kampanjassa Akavan Erityisalojen kanssa nostamme kuntavaalien alla esiin ammattilaisia, jotka luovat kuntien laadukkaita palveluita.
Lue lisääJäsen, muistathan palvelusi – uutta suuntaa uravalmennuksesta!
Oletko hakemassa työtä tai pohditko uutta suuntaa urallesi? Maksuttomista urapalveluista saat tukea työnhakuun, apua urasuunnitteluun ja omassa työssä kehittymiseen sekä vahvistusta työhyvinvointiin. Tavattavissasi on myös työpsykologi.
Lue lisääKoronakysely 2021 käynnissä
Koronaepidemian alkaessa keväällä 2020 kysyimme museoammattilaisten kokemuksia ja tuntemuksia epidemian vaikutuksista alalle ja omaan työhön. Uusimme kyselyn keväällä 2021 epidemian jatkuttua yli vuoden.
Lue lisääMitä museo-oppaille kuuluu – Opastaminen on oikea ammatti
Selvitimme museo-oppaiden työskentelyolosuhteita yhdessä TAKU ry:n kanssa. Perkaamme kirjoitussarjassamme oppaiden kokemuksia. Tällä kertaa tarkastellaan, miten vastaukset rikkovat mielikuvaa opastamisesta väliaikaisena sivutyönä.
Lue lisääMuseoalan ammattiliitto: Museoalan harjoittelupalkat kuntoon!
Museot ovat tarjonneet opiskelijoille hyviä harjoittelupaikkoja koronapandemiasta huolimatta, kiittää Museoalan ammattiliitto. Harjoittelun palkkauksessa on kuitenkin usein parannettavaa.
Lue lisääKulttuurin hyvinvointivaikutuksia ei voi väheksyä – huomioidaanko tämä näkökulma rahoituksessa?
Veroeuroillamme rahoitetaan monenlaisia yhteiskunnalle tärkeitä toimintoja – rahojen kohdentaminen aiheuttaa paljon keskustelua ja päättäjät joutuvat tekemään arvovalintoja.
Lue lisääTerveisiä OKMn tiedotus- ja keskustelutilaisuudesta, jossa kerrottiin toisen lisätalousarvion määrärahojen kohdentamisesta
Hallitus on linjannut tukipaketista, joka kohdennetaan kulttuurille, taiteelle, liikunnalle ja tapahtuma-alalle osana vuoden 2021 toista lisätalousarviota.
Lue lisää- « Edellinen
- 1
- …
- 17
- 18
- 19
- 20
- 21
- …
- 23
- Seuraava »