Eduskuntavaalit ovat parin viikon päästä. Seuraava hallitus joutuu tekemään kiperiä päätöksiä riippumatta hallituskokoonpanosta. Valtiovarainministeriö julkisti listansa talouden tasapainottamiseen. Kun ehdotetaan leikkauksia, tulisi olla jotain mistä leikata. Kirjoitimme aiheesta mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin.
Valtiovarainministeriö julkisti 6. maaliskuuta listansa talouden tasapainottamiseen. Seuraava hallitus joutuu tekemään kiperiä päätöksiä riippumatta hallituskokoonpanosta.
Kun ehdotetaan leikkauksia, tulisi olla jotain, mistä leikata.
Kun ehdotetaan leikkauksia, tulisi olla jotain, mistä leikata. Kulttuurin osuus valtion budjetista ei ole edes yhtä prosenttia, joka poliittisessa keskustelussa on ollut tavoitteena jo usean vuoden ajan. Kulttuuribudjetin osuus on viime vuosina ollut noin 0,8 prosenttia. Museo- ja kulttuuriperintöalan osuus on vielä huomattavasti pienempi, eikä kyse ole sadoista vaan kymmenistä miljoonista kokonaisuudessaan. Esimerkiksi valtion budjetissa 2023 on valtionosuus ja -avustus esittävän taiteen ja museoiden käyttökustannuksiin runsaat 141 miljoonaa, josta museoiden valtionosuus on noin 52 miljoonaa euroa.
Lisäksi takana ovat koronavirusvuodet, jolloin valtioneuvoston päättämät museoiden koronasulut veivät ison osan museoiden lippu-, opastus- ja tilavuokratuloista, joilla kerrytetään omarahoitusta.
Museoissa kiinteistö- ja energiakustannukset kohoavat koko ajan kuten muuallakin. Kokoelmat vaativat laadukkaat olosuhteet, jos ne halutaan säilyttää seuraaville sukupolville.
Seinien lisäksi henkilöstökustannukset ovat iso osa museoiden ja kulttuuriperintölaitosten budjeteista. Museo- ja kulttuuriperintöalan asiantuntijoiden palkkataso on jäänyt jälkeen yleisestä palkkatasosta. Voidaan puhua jo syvästä palkkakuopasta, joka vaikeuttaa alan asiantuntijoiden rekrytointeja sekä alalla pysymistä. Maakunnissa on jo työvoimapulaa, eikä lakisääteisiin tehtäviin saada korkeakoulutettuja osaajia.
Museoalan ammattiliiton tammikuussa 2023 päättyneen palkkakyselyn tulosten perusteella jopa 64 prosenttia on harkinnut alan vaihtoa. Tämä on huolestuttavaa. Kyselymme mukaan 94 prosentilla on korkeakoulututkinto. Maassamme arvostetaan korkeakoulutusta ainakin poliittisessa puheessa, ja yhä isompi osa väestöstä halutaan korkeakoulutetuksi. Mutta motivoiko monen vuoden opiskelu, kun vaativasta asiantuntijatyöstä maksetaan vain 2 854 euroa kuussa?
Kansalaiset ovat kulttuurimyönteisiä.
Korkeakoulutetun museo- ja kulttuuriperintöalan osaajan mediaanipalkka on kyselymme mukaan noin 1 500 euroa kuukaudessa vähemmän kuin muiden korkeakoulutettujen. Tilastokeskuksen mukaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaanipalkka on 4 400 euroa kuukaudessa, ja museoalan palkat jäävät myös 276 euroa alle kaikkien palkkatulonsaajien mediaanipalkan, joka on 3 130 euroa kuukaudessa.
Yhdessäkään vaalikoneessa ei ole kulttuuriin tai kulttuuriperintöömme liittyviä kysymyksiä. Kansalaiset ovat kuitenkin kulttuurimyönteisiä. Kattojärjestömme Akavan erityisalojen teettämän Kantar TNS:n kyselyn mukaan selkeä enemmistö, 76 prosenttia, pitää kulttuuria kansalaisen peruspalveluna. Kulttuuripalvelut ovat myös kunnille merkittävä vetovoimatekijä, joka houkuttaa kuntaan niin asukkaita kuin matkailijoitakin.
Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia on pystytty osoittamaan usealla eri mittarilla. Kulttuuriin sijoitettu euro tuottaa enemmän kuin vie. Siksi mahdolliset leikkaukset alallamme toimisivat kehitystä jarruttavana tekijänä entisestään.
Susanna Sääskilahti
puheenjohtaja
Katariina Mäkelä
toiminnanjohtaja
Museoalan ammattiliitto MAL ry
******
Mielipidekirjoituksemme julkaistiin Helsingin Sanomissa 18.3.2023. Kuvakaappauksen kuva: Kansallismuseon portailla on Emil Wikströmin karhuveistos.
Palkkamediaani (2854 e/kk), korkeakoulutettujen osuus (94 %) ja alanvaihtoa harkitsevien (64 %) luvut perustuvat MALn ajanjaksolla 5.12.2022 – 10.1.2023 toteuttamaan palkkakyselyyn. Kyselyyn vastasi 483 museo- ja kulttuuriperintöalan ammattilaista. Kyselyn raporttia ei ole vielä julkaistu.
Ajankohtaista
Korona vähensi museoalan kesätöitä
Museot ovat toipumassa koronasta poikkeusjärjestelyin. Kevään sulku ja leikkautuneet lipputuotot näkyvät nyt varovaisuutena palkata kesätyöntekijöitä. Museoalan ammattiliitto seuraa vuosittain museoalan kesätyömarkkinoita.
Lue lisää
Museoissa turvallisesti – henkilökunta avainasemassa
Museoiden avautuessa asiakkaiden lisäksi henkilökunnalla täytyy olla turvallinen ja luottavainen olo. Työturvallisuuslain mukaan työnantaja vastaa työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä.
Lue lisää
Museoiden ja museoammattilaisten hätä on kuultu
Olemme Museoalan ammattiliitossa tyytyväisiä, että valtioneuvosto esittää lisätalousarviossaan (8.4.) huomattavaa kriisirahoitusta kulttuurialalle. Haluamme luottaa siihen, että päättäjät kohdentavat lisärahoituksen täysimääräisenä museoille.
Lue lisää
Museoalan ammattiliitto, Suomen museoliitto ja Akavan Erityisalat: Museot tarvitsevat kriisirahoitusta
Museoala tarvitsee kriisirahoitusta selviytyäkseen lippu- ja myyntitulojen menetyksestä. Museorakennukset suljettiin yleisöltä koronakriisin vuoksi. Tämä ei saa estää museotyön jatkumista, sanovat MAL, Suomen museoliitto ja Akavan Erityisalat kehysriihikannanotossaan.
Lue lisää
Keräämme tietoa poikkeusolojen vaikutuksista museoammattilaisten työhön
Keräämme museoalan ammattilaisten kokemuksia koronaviruksen vaikutuksesta alallamme. Kerro meille miten pandemiatilanne on vaikuttanut työhösi. Kokemuksia hyödynnetään Museoalan ammattiliiton edunvalvonnassa.
Lue lisää
Myös museoalan ammattilaiset kovilla koronavirustilanteen takia
Olemme keskellä ennennäkemätöntä poikkeustilannetta – pandemiaa, joka vaikuttaa ihmisiin ja yhteiskuntaan äärettömän paljon. Huoli ihmisten terveydestä on meillä kaikilla ensisijainen, mutta taustalla painaa huoli toimeentulosta ja sitä kautta hyvinvoinnista ja terveydestä.
Lue lisää- « Edellinen
- 1
- …
- 21
- 22
- 23
