Museoalan harjoittelijan on saatava työstään palkkaa ja tehtävien tulee olla ammatillisesti mielekkäitä, linjaa Museoalan ammattiliitto tuoreessa harjoittelijasuosituksessaan. Liiton kyselyn mukaan vain joka toinen alan yliopisto-opiskelija ja joka neljäs ammattikorkeakouluopiskelija saa palkallisen harjoittelupaikan.
Museoalan ammattiliitto MAL on julkaissut raportin museoalan harjoittelukyselyiden tuloksista sekä siihen perustuvat hyvän museoharjoittelun suositukset.
- Teimme suositukset, koska opiskelijoita käytetään edelleen väärin ilmaistyövoimana. Viime päivinä museoalalla on keskusteltu paljon opiskelijoiden tekemästä palkattomasta työstä etenkin erilaisten tapahtumien järjestämisessä. Palkattomuus nakertaa osaltaan myös alan palkkakehitystä, toteaa toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä Museoalan ammattiliitosta.
Kyselytuloksista paljastui selkeitä ongelmia harjoitteluiden palkkauksessa. Kyselyn tulosten perusteella vain joka toinen yliopisto-opiskelija ja joka neljäs ammattikorkeakouluopiskelija saa palkallisen harjoittelupaikan.
- Museoalan korkeakouluopinnoissa harjoittelut ovat usein pakollinen osa tutkintoa, joten tilanne on huolestuttava. Tilanne koetaan epäoikeudenmukaiseksi varsinkin ammattikorkeakouluopiskelijoiden parissa, sillä heillä ei ole mahdollisuutta saada oppilaitokseltaan harjoittelutukiseteliä kattamaan palkkakuluja. Harjoittelutuki on usein edellytys palkallisen harjoittelupaikan saamiselle, kertoo kyselyiden analyysista vastannut projektityöntekijä Maija Talja.
Kyselyssä nousi esille tilanteita, joissa opiskelija koki harjoittelunsa olleen edullinen vaihtoehto työntekijän palkkaamiseksi. MAL haluaa muistuttaa, että harjoittelu poikkeaa luonteeltaan tavallisesta työsuhteesta. Harjoittelun tarkoitus on mahdollistaa ammatillinen kehittyminen, ja harjoittelun aikaisten työtehtävien tulee tukea ensisijaisesti opiskelijan oppimistavoitteita.
Toinen selkeä kyselyaineistoissa esiin tullut ongelma palkattomuuden lisäksi oli puutteet harjoitteluista tehdyissä sopimuksissa, joista osa oli tehty vain suullisesti.
- Pelkkä suullinen sopiminen ei ole suositeltavaa, sillä silloin harjoittelijan asema ristiriitatilanteissa on heikko. Myös harjoittelupaikka hyötyy kirjallisesta sopimisesta, sillä se kirkastaa eri osapuolten vastuut kuten harjoittelijan vakuutusturvan, kertoo Museoalan ammattiliiton opiskelijatoiminnasta vastaava järjestökoordinaattori Tuulia-Tuulia Tummavuori.
Kun harjoittelu on palkallinen, solmitaan harjoittelijan ja työpaikan välinen työsopimus. Tämän lisäksi on suositeltavaa solmia erillinen harjoittelusopimus, jossa sopijaosapuolina ovat harjoittelija, oppilaitos ja harjoittelupaikka. Mikäli harjoittelu on palkaton, laaditaan ainoastaan harjoittelusopimus.
- Alan opiskelijat toivovat harjoittelultaan paitsi palkkaa, myös monipuolisia museoammatillisia tehtäviä, jotka ovat merkityksellisiä työnantajaorganisaation toiminnan kannalta, toteaa Tummavuori.
Kyselyn tulosten perusteella onnistuneen harjoittelukokemuksen muodostavat mielekkäät työtehtävät, harjoittelujakson palkallisuus ja riittävän pitkä kesto, hyvin toteutettu harjoittelun aikainen ohjaus sekä kokemus työyhteisöön kuulumisesta.
Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota harjoittelun työtehtäviin. Jos esimerkiksi museon avoinnapito tai tutustumisluontoiset tehtävät korostuvat harjoittelussa, harjoittelu koetaan puutteelliseksi.
- Alan opiskelijat toivovat harjoittelultaan paitsi palkkaa, myös monipuolisia museoammatillisia tehtäviä, jotka ovat merkityksellisiä työnantajaorganisaation toiminnan kannalta, toteaa Tummavuori.
***
Museoalan ammattiliitto MAL ry toteutti museoalan harjoittelukyselyt touko-kesäkuussa 2021. Kyselyiden tavoitteena oli kartoittaa museo- ja kulttuuriperintöalan harjoittelujen nykytilaa sekä asioita, jotka vaikuttavat onnistuneen tai puutteellisen harjoittelukokemuksen muodostumiseen. Kokonaisvaltaisen kuvan saamiseksi laadimme erilliset kyselyt harjoittelijoille, museoalan organisaatioille sekä korkeakouluille. Harjoittelijoiden kyselyyn saimme vastauksia 84 kappaletta, museoiden kyselyyn 18 kappaletta ja korkeakoulujen kyselyyn seitsemän kappaletta.
Lisätiedot:
Järjestökoordinaattori Tuulia-Tuulia Tummavuori, 040 554 7983, tuulia-tuulia.tummavuori@museoalanammattiliitto.fi
Toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä, 040 774 7620, katariina.makela@museoalanammattiliitto.fi
Ajankohtaista
Kysely: Suomalaiset mieltävät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut vahvasti elinvoimatekijöiksi
Hyvät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut ovat kunnalle tärkeä elinvoimatekijä, arvioi 86 prosenttia suomalaisista. Vähiten kulttuurimyönteisissä perussuomalaisissakin näin ajattelevien määrä on kasvanut selvästi viime vuosina. Kysely kertoo myös koronan pitkittymisen lisänneen kulttuurin kaipuuta.
Lue lisää
Museoalan opiskelija, et ole yksin työelämässä
Museoalalla on eletty haastavia aikoja koronan mainingeissa, ja epävarmuudesta ovat kärsineet niin ammattilaiset kuin opiskelijat. Ammattijärjestön merkitys on korostunut vaikeana aikana, kirjoittaa Museoalan ammattiliiton järjestökoordinaattori Heta Hedman.
Lue lisää
Museoiden säilyminen ja kehittyminen kuntapalveluna on taattava
Museoista yli puolet on kuntien omistamia ja kunnat ovat tärkeitä tukijoita myös yksityisille museoille. SOTE-uudistuksen jälkeen kunnilla ja alueilla on entistä keskeisempi rooli museotoiminnan turvaajina; niin ylläpitäjinä, tukijoina kuin kehittäjinä
Lue lisää
Taustalta näkyväksi – osaavat museoalan ammattilaiset
Kunnat ovat merkittäviä työnantajia museo-, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluissa. Yhteisessä kampanjassa Akavan Erityisalojen kanssa nostamme kuntavaalien alla esiin ammattilaisia, jotka luovat kuntien laadukkaita palveluita.
Lue lisää
Jäsen, muistathan palvelusi – uutta suuntaa uravalmennuksesta!
Oletko hakemassa työtä tai pohditko uutta suuntaa urallesi? Maksuttomista urapalveluista saat tukea työnhakuun, apua urasuunnitteluun ja omassa työssä kehittymiseen sekä vahvistusta työhyvinvointiin. Tavattavissasi on myös työpsykologi.
Lue lisää
Koronakysely 2021 käynnissä
Koronaepidemian alkaessa keväällä 2020 kysyimme museoammattilaisten kokemuksia ja tuntemuksia epidemian vaikutuksista alalle ja omaan työhön. Uusimme kyselyn keväällä 2021 epidemian jatkuttua yli vuoden.
Lue lisää
Mitä museo-oppaille kuuluu – Opastaminen on oikea ammatti
Selvitimme museo-oppaiden työskentelyolosuhteita yhdessä TAKU ry:n kanssa. Perkaamme kirjoitussarjassamme oppaiden kokemuksia. Tällä kertaa tarkastellaan, miten vastaukset rikkovat mielikuvaa opastamisesta väliaikaisena sivutyönä.
Lue lisää
Museoalan ammattiliitto: Museoalan harjoittelupalkat kuntoon!
Museot ovat tarjonneet opiskelijoille hyviä harjoittelupaikkoja koronapandemiasta huolimatta, kiittää Museoalan ammattiliitto. Harjoittelun palkkauksessa on kuitenkin usein parannettavaa.
Lue lisää
Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia ei voi väheksyä – huomioidaanko tämä näkökulma rahoituksessa?
Veroeuroillamme rahoitetaan monenlaisia yhteiskunnalle tärkeitä toimintoja – rahojen kohdentaminen aiheuttaa paljon keskustelua ja päättäjät joutuvat tekemään arvovalintoja.
Lue lisää
Terveisiä OKMn tiedotus- ja keskustelutilaisuudesta, jossa kerrottiin toisen lisätalousarvion määrärahojen kohdentamisesta
Hallitus on linjannut tukipaketista, joka kohdennetaan kulttuurille, taiteelle, liikunnalle ja tapahtuma-alalle osana vuoden 2021 toista lisätalousarviota.
Lue lisää- « Edellinen
- 1
- …
- 17
- 18
- 19
- 20
- 21
- …
- 23
- Seuraava »
